sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Pääsiäisviikonlopun puuhat

Lauantai aamul oli taas ihan yksi täydellisistä kevät- ja kesäaamuista jolloin on ihan pakko lähteä ulos koko koirasakin kanssa. Heräsin jo kuuden pintaan vaikka töihin oli vasta 9.00. Mä rakastan aamuja näinä vuodenaikoina <3 Iltapäivällä käytiin vielä sairaalassa vanhustenosastolla sosiaalistumassa. Mitään ei arkailtu, ei epäilyttävästi käveleviä vanhuksia tai rollaattoreita. Työntekijätkin käytiin pusuttelemassa.

Sunnuntaina puuhattiin enemmänkin kuin olis ollu tarpeen. Aamulla Diiva kävi kaks aamulenkkiä kun neitonen on niin mahottoman kova lenkkeilijä ja kunnon palautumisen takia myös. 12 aikoihin lähdettiinkin kaikkien tyttöjen kanssa perrolenkille jossa oli yhteensä 7pörröä. Daami oli mukana reippaana vaikka vähän pitkä kävelylenkki olikin vielä pennulle. Se on kuitenkin niin reipas, ei pelkää mitään isojen koirien riehumisia ja päin juoksemisia mutta kävelee kyllä paljon vielä mun läheisyydessä ja tarkkailee ja pitää mua silmällä paljon, se on niin mun koira. Mocca johtaa yleensä sakkia käpsyttelemällä muista kauempana edessä ja Diiva toimii hauskuuttajana ja haastaa muita juoksemaan. Tällä kertaa Diivalla olikin ihailijapoika jolle piti välillä yrittää sanoa kovemminkin, vaikka vähän huonolla menestyksellä kun neiti ei handlaa oikein tota komentamista..:)
Lenkin jälkeen ei keretty kauaa ihmettelemään kun käytiin sovituissa yhteistreenissä harjottelemassa vähän toisten koirien ohittamista. Ei ongelmia. Toki ne mun kanssa osaa hyvin ohittaa remmissä ja vapaana mutta nyt kun niitä on kolme, on kiva treenata silti. Aluksi kaikkien kolmen kanssa (joskin omalta sakilta oli suurin puhti pois) ja sitten pelkästään Daamin kanssa joka toimi kuin unelma <3 Samalla saatiin myös sosiaalistuttua lapsiin.
Todella pelottavia hetkiä oli myös kun neiti karkas autosta ja melkeen juoks vilkasliikenteiselle tielle...:OOO Hyi kauhee ku ei sitä kiinnosta sillon mikään. Oon kitkeny pois sitä autojen kyttäilyä ja perään menoa namilla ja kielloilla ja nyppäämällä remmistä ja palkkaamalla kun jättää huomiotta. Pitänee mennä istuskelee autotien viereen tuon kanssa ja ottaa ruokasäkki mukaan.:S

Ohitusharkkojen jälkeen lähdettiin vielä kaupunkilenkille, jossa mulla koirat silti irti suurimmaksi osaksi..;) Daami jäi kyllä jo kotiin, päivän lenkkikiintiö pennulle oli jo ylittyny mutta kaikki sosiaalistumiskokemukset hyödynnetään nyt. Isot tytöt nauttii pitkistä lenkeistä <3

Illalla päästiin vielä kyläilemään ystäväperheen luokse jossa kolme lasta ja Alli-perro. Daamille vähän shokkihoitoa juoksevat ja ääntä pitävät, leikkiautolla ajelevat lapset. Neiti kyllä rentoutu meininkiin ja huomaa, että haukahtelu on täysin viranpuolesta olevaa toimintaa. Mitään erikoisempaa arkailua ei, häntä ei laske eikä neiti toimi paniikinomaisesti vaan on tosi kiinnostunut lapsista ja rämisevästä leikkiautosta ja halus mennä tutkimaan. Tilanne ei siis ole mitenkään poikkeava perrojen käytöksestä..:DD Totta joku joka näitä päivityksiä lukee päättelee siitä kun kirjoitan avoimesti meidän puuhist,a että "kyllä se Daami on kauheen arka ja pidättyväinen"..:D Todennäköisesti saan kuulla tästä joskus tulevaisuudessa, mutta se on ihan täysin yhdentekevää, sillä ihmiset jotka vähiten mun koirista tietää ovat ilmeisesti parhaitakin puhumaan ja levittämään perättömiä johtopäätöksiä näistä mun teksteistä..:D Eipä hetkauta meidän elämää mutta on karu totuus joka itsekkin pitää tiedostaa kun tänne sepustelee. Sitä, että haluaa pitää blogia ja kirjoittaa muutakin kuin "jeejee todella ihania täydellisiä siis mageita uskomattomia koiria"- siis täyttä liibalaabaa joka ei oo yhtään rakentavaa ja mikä ei kiinnosta ketään..:D Toki itsekkin joskus katselen niiden vaaleanpunaisten lasien läpi mutta kyllä pitää osata nähdä kehittymisen tarpeitakin asioissa.

Huomenna agitreenit..:D

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Pitkäperjantain puuhia


Mocca ja Diiva pääs tänään Turun koirauimalaan polskuttelemaan. Myös Daami pääs haistelemaan uimalan tunnelmaa ja oli kyllä ihmeellinen paikka..:) Hyvää kokemusta mörköilijälle. Diiva ties samantien kun ovesta sisään astuttiin, että mikä on homman nimi. Veden haju sai neidin ihan rauhattomaksi kun olis pitäny jo mennä. Altaassa osas toimia ja käyttäytyä kuin vanha konkari; rampilta hypättiin ja rampin kautta tultiin pois, reunoilla ei juostu eikä sieltä myöskään annettu lupaa hypätä vaikka kerran vahinko kävikin..;)


Puolituntia meni vauhdilla ja neideille ei olis taas mikään riittänyt. Etenkin Diivan pois saaminen oli hankalaa..:) Uintien jälkeen ajeltiin ATTn hallille treffaamaan Daamin velipoikaa Huimaa ja jälleen samanhenkiset sisarukset saivat hyvät rallitukset aikaseksi. Daami esitteli myös hyviä käyttäytymistapoja haukkumalla suurinpiirtein kaikkea ja jahtaamalla autoja. Työnsarkaa siis on meillä..:) Käytiin hallissakin haistelemassa fiilistä ja vähän leikkimässä.

Kotimatkalla poikettiin vielä verryttelylenkillä lasamäessä ja nyt ovatkin koirat olleet aika reporankoina.

Diiva halajaa taka-aitauksesta mukaan kuvaussessioihin..:)
Daamista koitin yks päivä saada jotain seisomiskuvia mutta eihän ne oikein onnistuneet taaskaan..:D En oikein osaa sanoa mikä tuosta kasvaa; ei ole vielä pyrähtänyt kasvussaan mihinkään suuntaan vaan niin tasasesti on kasvattanut itseään että näyttää todella hyvältä. Vielähän tässä on aikaa kasvaa, mutta ärsyttävää kun en yhtään muista miten nuo edellisest kasvo että osais ennustaa mikä möhköfantti tästä kasvaa..:D

Värit pielessä, koira täydellisen ihana <3 ;)

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Vikonloppu oli aika häsäämistä kun oli talo täynnä sukulaisia ja välillä vaihtui toisiin. Toki tekee pennulle hyvää, mutta huomaa neidin mörköiän kyllä tuleen aika tohinalla. Saattaa epäillä ihan ihmisiäkin jos istuu vaan hiljaa ja tuijottaa pentua, ei heti pentumaisen hullunrohkeasti juokse syliin, vaikkakin aika nopeasti kun ei tee tilanteesta numeroa. En tykkää kyllä yhtään tuommosesta käytöksestä, mutta kuuluu tähän ikään olennaisesti, pitä olla kärsivällinen. Diivalla en muista kyllä että olisi arkaillut juurikaan, Mocca kyllä, onhan se edelleen pidättyväinen.
Treenailtu ollaan perusjuttuja. Tasapainolaudan kanssa syviä lihaksia rauhallisin harjottein. Daami pakkaa häsäämään niin ettei harjote meinaa oikeen onnistua..:D Mocca oppi ehdottomasti nopeiten takapäällä laudan kierron, Diiva vähän hämillään koko touhusta, se ei oikein opi millään namiohjailulla eikä pienillä pakoteilla. Esim peruuttamista harjoteltiin; Daami tarjoaa pakkia kun pitää kättä nenän edessä ja kun ottaa askeleen naks ja palkka. Mocalle toimii kevyt työntäminen nami nenässä +naksu ja pallolla niin että seison, otan askeleen kohti. Diivalla toimi vain pallon kanssa ja itse seisoen, neiti kyllä tarjoaa pakkia ja kaikkea muutakin kunhan vaan saa pallon..:D
Naapurin lapsoset on kovin innostuneita meidän koirista. Tulevat pimpottamaan ovikelloa josko saisivat silittää koiria. Daami pöhisi taas tosi kauan kun tulivat. Hain nannaa jota saivat antaa ja repimislelunkin jolla saivat leikittää Daamia. Onnistu hienosti ja pentukin rentoutu, toki kaikki nopeat liikkeet, päin juoksemiset ja tuijottamiset on lapsille vielä ominaista ja Daami saa luvan tottua.

Aksatreenit meni vallan mainiosti. Mocan kanssa ahtaassa paikassa tehdyt kikkailut (mun mielestä vaikutti japanilaiselta jolla yritin saada koiran ensin hämyhypyn ohi oikeaan putkenpäähän) ei toiminu sitten millään, se on niin mahoton ku vois ees vähän kattoo mitä mä koitan sille viestiä..:D Mocalle vähän myös kontaktien etätreenausta.
Diivan kanssa piiiiitkästä piiiitkästä aikaa aksaa tuloksena hyvä hyvä mieli ja ainakin kolme mustelmaa käsivarsissa. Se oli ihan pinkeenä, tehtiin vähän vauhti jeejee suoraa ja kontaktien muistuttelua ja kontaktien etätreenausta myös. Ältsin kivaa. Tehtiin myös kääntövääntörata mitä Mocan kanssa en saanut menemään ja Diivan kanssa nämä japanilaiset niin täydellisesti heti laakista...:D Siis se tunne kun todistaa toisella koiralla että osaa myös vähän ohjata..;) Diiva on kyllä radalla ihan ajatustenlukija. Hassua, mutta kelpaa..;)
Daimin kanssa ei mitään erityisen huipputreeniä tehty. Isojen koirien huuto ei helpota keskittymistä. Hiukan siivekesuoraa, joka on helppo päässä odottavan lelun kanssa, ilman sitä ei oikein ohjauksiin vielä lähde..:) Samoin jos avustaja oli palkkaamassa ja heiluttamassa repimislelua, ei ihan heti ymmärtänyt, että lelu siellä on...:) Lisää siis treeniä avustajan kanssa ja pakko vissiin yrittää pikkuhiljaa siirtyä myös vähän siihen, että se palkka ei ole näkyvillä jonne vaan päättömästi posostetaan. Katsotaan miten edetään. Tehtiin myös sylkkäreitä putkelle ja hypyn kautta putkeen loivalla mutkalla ja tässä monesti karkaskin siivekkeen jälkeen palkalle ja sai olla aika muurina, että sai "ohjattua" putkeen..:D Lue: työnnettyä..:D

Illalla vielä pidempi lenkki isojen kanssa ja koirien ohitukset vapaana sujuu kyllä. Diivan ajatuksia pitää vielä välillä häiritä kun korvat höröllä tiirailee vastaantulevia.
Huomenna meikäläinen viettää päivän töissä, joten koirat lenkkeilevät porukoiden kanssa ja illalla taidan tekasta yhden jumppatreenin. Daamin kanssa pitäis lähteä taas vierailukierrokselle pöhisemään..:)

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Diivan poika Ralph

Torstaina suhautettiin junalla Helsinkiin ja reissussa saatiin taas paljon hyviä kokemuksia Daamille. Pienen lapsen kanssa osas leikkiä todella nätisti, ja vielä tykkäs siitä kovasti.
Perjantaina nähtiin Diivan poika Ralph, joka oli luovutettu tiistaina. Poika oli aika ihana ja reipas ja kova painimaan tyttöjen kanssa. Diiva tunnisti kyllä omansa ja vinkuminen ja hoitaminen alko samantien. Daamikin tykkäs pennusta nyt enemmän mitä pentuaitauksessa ja serkukset sai hyvät painit aikaan.

Vähän innokkaita nää isot




Söde
Perjantaina suhautettiin vielä Uuteenkaupunkiin jossa Mocca oli jo odottanu Diivaa. Aluksi kauhea komento ja murina, että missä sitä ollaan oltu näin kauan ja tarkka haistelu. Ulkona tuo kaksikko kyllä painaa ihan täysillä ja nauttii metsässä, umpihangessa yhdessä juoksemisesta. Niillä ollu kova ikävä toisiaan. Oltiin jo koko porukan kanssa lenkillä ja toisten koirien ohittamiset sujuu ongelmitta, mun tytöt (ei edes pentu) sano mitään vaikka vastaantulevat rähisisi. Näinhän se kuuluukin, ja mun kanssa onnistuu, mutta usein osaavat vedättää jos joku muu lenkittää tyttöjä, puolustautuvat silloin herkemmin kuin minun kanssa. Toiveena joskus että onnistuis koko lauman pitäminen irti ja silti ohitukset vaikka vastaantuleva rähisisi. Isojen kanssa onnistuu, mutta saa nähdä koska pennun kanssa. Ja ei sitä koskaan tiedä mitä tuo lauma saa päähänsä jos oikeen ottaa aivoon..;)
Nyt meillä aikamoista hälinää kun sukulaisia enemmänkin kyläilemässä. Tekee hyvää pennulle, vaikkakaan mitään ongelmia ei ole ollut. Vähän shokkihoitoa. Pitäis vaan muistaa rauhottuakkin välillä kun oma elämä on niin vauhdikasta niin meinaa välillä unohtua tasapaino..:)

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Takaisin etelään

Daami osaa edelleen olla nätisti kun jää yksin kotiin; muutaman viikon Uudessakaupungissa ja Helsingissä vierailu ja ihmisten jatkuva läsnäolo ei aiheuttanu vaikeuksia yksinoloon. Jos on ihmisiä paikalla ja neiti teljetään toiseen huoneeseen tai häkkiin, on rauhottuminen välillä vielä vaikeaa. Äänten haukkumisen kitkentää ollaan jatkettu, ja luulen, kun tuon neidin sinnikkyyden tiedän, että sitä jatketaan vielä jonkin aikaa..:D
Omien koulukiireiden takia ei olla keretty kuin kerran hallille treenaamaan ja kerran epiksiä katsomaan. Kovat pakkaset ja nyt kipeä olo ovat olleet syynä, että keskiviikon ryhmätreenitkin on jätetty väliin. Joka ilta ollaan kuitenkin tehty kotitreeniä; jumppajuttuja; syviä lihaksia, takapään käyttöä ja muuta tasapainoilua. Peruuttamista, liikkeen vaihtoja istu-maahan-seiso, sivulle tuloa ja vähän näyttelyjuttujakin. Nyt pitää vaikeuttaa esimerkiksi maahanmenoa ja vähentää käsiapuja ja antaa koiran enemmän oivaltaa. Olen ehkä liikaa auttanut pikkuista, olis pitäny nopeempaa edetä.

Neiti on ollut vallan kuriton, johtunee varmaan paljolti energian määrästä; tottui vähän liian suureen aktiviteettiin reilun kahden viikon aikana. Neiti ilkikurisesti edelleen repii vaatteita ja roikkuu lahkeissa ja haaroissa. Varastaa pipoja, hanskoja, huiveja ja kuivuvia pyykkejä. Yrittää raivoisasti ryysiä ovista ekana "minäminäminä". Hyppii päin ja puree ja varastaa lapasen kädestä ja ulkona syö kaiken kielletyn, ja lällättelee perään. Tänään esimerkiksi sattui tilanne kun neiti oli 100kertaa varastanu pyykkejä telineestä, ja joka kerta kielsin määrätietoisesti ja käskin pois. Kun ei mennyt perille (nyt kaikki herkkänahkaiset korvat lukkoon), nappasin niskasta ja kielsin kunnolla. Ja mitä tekee neiti; heiluttaa häntää ja antaa ihania suukkoja pienellä kielellään vaikka minä olen tosissani. Sano tuolle sitten ei <3 Se ei selkeestikkään ota mua tosissaan.

Vihdoin iskin matot lattialle kun huomasin pennun olevan jo pidempiä aikoja sisäsiisti. Siivosin kämpän lattiasta kattoon ja iskin matot lattialle. Neiti ihmetteli aluksi että "Aaaa, tää on ihan koti, eikä mikään pentukoiran temmellysareena". Sitten alko kauhee ralli, eihän ne matot pysyny kauaa paikoillaan. Daamista oli kiva rallitella sielyn kyllyydestä kun ei luistanu jalat alta. Lattiakaan ei ole kyllä liukas, muovimattoa kun on.
Toisena päivänä näin sen menevän vesikupille pieni luu suussa, jano yllätti. No blondi pudotti luun vesikuppiin alettuaan juomaan. Hän ei kuitenkaan jäänyt neuvottomaksi vaan kuulin kuinka neiti puhaltelee nenällä kuplia veteen ja sukelsi luun pätkän spanieleille tarkoitetusta korkeasta ja syvästä vesikupista..:D Omatoimisuus kunniaan.

Ulkona ollaan opeteltu olemaan vetämättä, olemaan jahtaamatta autoja ja ohittamaan ihmisiä ja koiria vapaana. Välillä jotain pieniä treenihetkiä koirapuiston ulkopuolella, pienessä häiriössä leikkimistä ja sylkkärin kuivaharjottelua. On hiema toispuoleinen vielä. Tehdään kerran päivässä kävelylenkki ja suurin osa pissatuksista tapahtuu ihan takapihalla. En oikein tiedä milloin voi alkaa enemmän lenkkeilemään. Täällä joutuu jonkun verran kulkemaan hihnassa, ja kun vetää vielä niin ollaan vähemmän ulkoiltu mitä sitten kotopuolessa. Vaikka onkin y-valjaat niin silti. 

Huomenna suuntaamme Helsinkiin ja perjantaina porukoille. Ohjelmassa olis ainakin uusia paikkoja ja kokemuksia, ihmisiä ja muuta kummasteltavaa. Isot tytöt pääsee ainakin koirauimalaan, Daami näkemään velipoikaansa ja Daa sekä Dii näkemään Diivan poikaa<3 Diiva ehkä adoptoi pojan takaisi kun se on häneltä viekkaudella ja vääryydellä viety..;) Tietysti pyritään treenailemaankin. Mocca ja Diiva ovat varmasti onnesta soikeana kun näkevät toisensa <3 Best Friends Forever <3 Taitaa Daami jäädä kolmanneksi pyöräksi.

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Daamin treenaus

Sisäsiisteys on erittäin hyvällä mallilla. Ihan kuin reissun aikana neiti olis tullu tietosemmaksi siitä, että tarpeet tehdään ulos. Reissussa kun oltiin, ei tullut tarpeita sisälle! Hyvä niin kun kerta vieraita paikkoja kierrettiin, en siis joutunut matonpesupuuhiin ;) Toki helpotti kun oli paljon innokkaita ulkoilijoita pennun kanssa. Ruokailussakin ollaan nyt siirrytty kolmeen ateriaan, ja neiti on sitä mieltä että yks ruoka on jääny välistä..;) 

Arjessa Daami on alkanu haukkumaan. Yllättävät outoudet haukutaan kyllä paikoin ihan kunnolla ja välillä oudot äänet ja ikkunasta näkyvät ihmiset. Ärsyttävä vaihe kyllä. Sinnikäs kun on, niin haukkumistakin saa kitkeä ja kitkeä. Sinnikkäästi neiti kiipeilee pöydille ja tekee muitakin ilkikurisuuksia, kokeilee mitkä jutut sallitaan ja mitkä ei. Tiukkana ja johdonmukasena tuon kanssa kyllä pitää pysyä! Toinen rokotus haettiin, paino 6kg ja leegoja putoilee jo. Ihana harvahamppi. Arkielämää helpottaa myös se, ettei neiti enää niin paljon karkaile muiden luokse. Selkeesti yhdessä tekeminen on tuottanu tulosta, eihän sitä tiiä jos vaikka olis tiedossa jotain hauskaa tekemistä kun emäntä huutaa. Autojen jahtailu tuli tänään taas esille. Pelottaa, että se juoksee joskus auton alle tai multa pääsee remmi kädestä. Tuota kun ei korvata millään. Ihmiset ja koirat ohitetaan jo aika kivasti, vaikkei juurikaan olla sitä mitenkään erityisesti kitketty pois, ei vain olla kiinnitetty huomiota.

Kotona ollaan joka ilta treenailtu tasapainoilua, nokkimisasentoa, asennonvaihtoja tasapainotyynyllä ja ilman, sivulle tuloa, paikallaan oloa, muutaman askeleen seuraamisia ja vähän näyttelyseisomista.
Tänään käytiin hallilla. Vielä matkustaminen pyörän korissa onnistuu..:) Hallilla neiti kyllä oli niin onnellinen ja innoissaan, intoa oikeen pursus pikkusesta. Tehtiin aluksi irtoomista 4 hypyn takaa, hyppy putki hyppyä, keinun kiikutusta ja nokkimista tyynyn päällä. Neiti osaa ihan itse irrota mutta jos yritän ohjata rinnalla (joka ei vielä onnistu kauheen hyvin koska pentu ei pysy paikallaan enkä pääse sellaiselle linjalle, että suoraan juoksu onnistuis) häiritsen neidin keskittymistä ja ohittaa helpommin esteitä kun joutuu tietty säntäilemään mun kimppuun..:D SE on aika ihana <3 Oikee säntäilijä. Olis varmaan ittensä juossu hengiltä jos olis antanu..:) Hän vähän hössöttää hallilla, juoksee edes takas ja suorittaa ite esteitä.

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Joensuussa

Daami räppää takasin kisua
Tultiin Daamin kanssa Joensuuhun reiluksi viikoksi. Yks tentti pois alta ja muutamat pakolliset demot. Sitten kun suunnataan takasin Uuteenkaupunkiin niin on kyllä tiedossa taas hälinää.

Liian söötti
Helsingissä oltiin sunnuntaista tiistaihin. Pentujen palluttelua ja käytiin pikkusten kanssa kattomassa Top Teamin harkkoja ja ulkoilemassa. Daami oli aika innoissaan hallille pääsystä. Heti ties mitä pitäis tehä..:D Nähtiin Rysä velikin, jonka kanssa saatiinkin hyvät painit aikaan <3 Daamia yökötti pikkupennut mutta heti kun saa oman ikästä poikaseuraa ni eri ääni kellossa..;) Taitaa teini-ikä pukata päälle. Daami on ihana kun se on niin tottelevainen kaikissa luoksetuloissa ja kontaktin otossa <3 Muutaman kerran meinas rallittelut mennä niin suuriksi ettei yks kenttä riittänyt ja poikkesivat mukelot jonkun treenejäkin häiriköimässä, mutta heti kutsusta luokse <3

Mä ja mun serkku
Diivan kanssa lenkkeiltiin enemmänkin vesikoiraporukassa. Nähtiin pitkästä aikaa myös Höpis äitiä <3 Daami on nähnyt kyllä paljon ihmisiä ja koiria ja uusia paikkoja ja tuntuu että oppinut melkeen jo sisäsiistiksi. Rokotuksella käytiin ja painoa remmin ja valjaiden kera 6kg. Daami vähän ihannoin Aida-mummia. Ei kenenkään muun edessä heittäydy selälleen mutta Aida oli arvostettava, samoin vähän Diakin joka murras vakuuttavasti, mutta silti piti tunkea itsensä melkeen suuhun asti. Ei Daami tuommosta kenenkään muun edessä ole tehny, ei edes mun isojen tyttöjen edessä. Diivan kanssa saivat hyvät painit aikaan jo <3 Kiva kun saadaan koko sakki kasaan ihan pian.

Monsteri kurkistelee aidan takaa
On kyllä erittäin hyvä että olen saanut olla täysin kahdestaan Daamin kanssa. Varsinkin kun se on tuommoinen minäminäminä-tyyppi. Ehkä myös vähän huono, tullu aika paljon vahvistettua sitä mun perään. Mutta luoksetulot ja kontaktin otot isossakaan koiraporukassa ei tuota ongelmia sillä neiti kyllä huomioi, seuraa mua ja ottaa itsekkin kontaktia. Mikään koira ei ole ylitse minun <3




keskiviikko 6. maaliskuuta 2013



Mocca on alkanu leikkimään Daamin kanssa..:) Ihanasti anto pennun hyppiä ja pomppia niskaan ja oli oikein vallaton kun haki Daamia leikkimään. Mocca ryhtyy leikkiin omasta alotteesta, pentu ei päätä millon leikitään. Taitaa olla Mocsulla ikävä Diivaa ja ulkona Daamia jo yrittääkin vähän kovakourasesti hakea leikkiin ja juoksemaan.
Daami on taas puuhaillu kaikkea. Käynyt vieraissa kyläpaikoissa ja nyt ilmeneekin haukkumista epäilyttäviä juttuja kohtaan. Koitetaan kitkeä pois kieltämisellä ja huomion siirtämisellä itseen ja namiin. Nyt vaan paljon uusia paikkoja ja ihmisiä. Myös oudot äänet ja esim vessasta yhtäkkiä ilmestyvä ihminen pitää haukkua. Tämä varmaan ainoita perromaisia piirteitä mitä Daamissa on tullut esille..;)
Neiti on aika väsynyt. Kerran päivässä on päässyt lyhyelle lenkille. Tänään oltiin aamulla jäällä juoksentelemassa. Välillä mietin liikutankohan sitä liikaa noin pieneksi tirpuksi. Tekee pienissä määrin hangessa ja epätasasesti auratulla jäällä juoksentelu hyvää. Juuri tultiin vielä kyläreissulta ja neiti on kyllä ihan poikki. Jää nyt nukkumaan omaan häkkiin kun lähdetään Mocan kanssa lenkille koiraporukassa.
Hiihtämään piti vielä mennä tänään kun oli niin kaunis ilma muttei keretty, jos huomenna aamusta kerkeis Mocan kanssa ladulle. Huomenna tiedossa myös treenit ja Daami lähtee sosiaalistumaan mukaan.
Daami kävi uudessa kylässä sosiaalistumassa ilman minua. Tekee ihan hyvää
Kissat tuli myös mumerolaan lomailemaan ja ne onkin Daamin silmäteriä..:) Sylviä hoidetaan ja nuollaan ja purraan hännästä..;) Ärsytetään ja komennetaan. Tosi nätisti osaa olla misujen kanssa.

Diivalle kuuluu hyvää! Ilmeisesti se on hemmoteltu siellä täysin pilalle kun tulee kuvia miten Diiva makaa sylissä rapsutettavana, tai lampaan taljalla sohvalla kontit kattoa kohden. Pentuja hoitaa vähän liiankin äidillisesti. Ilmeisesti hoitais niitä vielä 5vuotiaanakin, tekee kaikki pikkuisten puolesta..:D Pennut nyt 5viikkoisia ja perjantina suuntaan pentulaan <3


maanantai 4. maaliskuuta 2013

Touhuja


Lomailu on edennyt pääosin chillaillen, nähty tuttuja, liikuttu ja oltu vaan. Mocan kanssa kahdenkeskisiä lenkkejä, on niin ihana ku Mocca tykkää juoksennella umpihangessa ympäri pyörätien pientareita. Mocca oli myös erityisen ilonen ku päästiin tuttuun paikkaan treenaamaan, haki Daamia leikkimään ja mörrytti hangessa. Daami ei oikein osannut vielä suhtautua moiseen..:D  Mocsun kanssa ollaan joka ilta treenattu myös tasapainolaudalla erilaisia juttuja. Ei se niin jähmee oo ku mitä aluks näytti, aika taitavakin jo. Ruualla ollaan hieman tokoiltu ja aktivoiduttu muutenkin. Mocca on kova tekemään lumitöitä..:) Pomppii hangessa ja ottaa kiinni lunta kun heitetään. Se on Mocan lihastreeniä.

Pikku-bambi, eli Daami on harjoitellut häkissä oloa, eri huoneessa oloa, ulkona yksin oloa, autoon alkaa jo rauhottumaan suht nopeasti. Ihme tapa protestoida kun se "teljetään" johonki yksin. Kotona ei koskaan pitäny tommosta huutamista mutta Helsingin reissun jälkeen alko pitämään. Sai varmaan traumaa ku jätettiin se yksin vieraaseen autoon kun käytiin Yliopistolla syömässä. Tasapainolautailut on myös Daamin mieleen. Asennon vaihdot sujuu hienosi, nokkiminen myös, etujalat laudalla ja takaosa kiertää ei vielä niin näppärästi kun en oikein tiedä miten sitä olis helpoin lähteä opettamaan.
Vieraat paikat, uudet ihmiset ja koirat ei tuota vieläkään ongelmia. Ryttykuonoiset oli pieni hämmennyksen aihe, sen lisäksi ne oli niiin innokkaita ja tuli suoraan iholle ja kyttäs isoilla silmillään..:D Ei mitään koirankielen taitoa siis..;) Nyt ollaan syöty erilaisia raakoja luita (rustoja, hevosta, sääriluuta) eikä ole vielä vatsa sanonut mitään. Neiti on niin ahne ettei luuta meinaa saada pois.
Käytiin sunnuntaina treenailemassa Mocan kanssa ja Daa pääs ottamaan putkea ja muuten tuhuttamaan mukana porukassa. Mocan radassa yksi vähän haastavampi kepeille meno minkälaista ei olekkaan koskaan tullut mieleen treenata. Mocca kirmas niin onnellisena hangessa moneen otteeseen treenausten välillä, lämmitteli ja jäähdytteli. Voi toisen onnea.
Daami teki putkea ja vähän pimeää kulmaa putkelle myös. Kaks lelua menee hyvin Daamille yhtäaikaa suuhun..;) Hassu ötö. Ensin patukka syvälle ja sit pallo vielä eteen..:D Kuvassa Daamin lentävä tyylinäyte putkelta ulostuloon. Dei karkas kaukaakin putkelle, osaa jo aika hyvin bongata esteen..;) Pimeä käyrä putkikin mentiin ihan omine nokkine.
Daami treenas myös hieman näyttelyseisomista. Kokeilen opettaa Daamille vapaan seisotuksen joten harjotukset näytti aika huvittavilta vielä kun neiti piukassa remmissä yrittää tunkea luokse, takajalat alla, selkä köyryssä ja kaula pitkänä..:) Ravaaminen näyttelyhihnassa onnistu hyvin, välillä veti päätä maahan ja säntäs putkelle mutta ensimmäiseksi kerraksi varsin hyvin..:D Mitään näyttelyitä ei ole suunnitteilla kylläkään. Hauska silti touhuta kaikenlaista pikkusen kanssa.