Juoksuista selvitty

Ollaan pikkuhiljaa taas alottelemassa aksailuja juoksutauon jälkeen. Perjantaina pikkujouluiltiin hallilla, jossa seuran kesken kisailtiin parilla radalla. Kisasin kaverin kolmella russelilla, Daamille radat vielä liian vaikeita. Neiti odotti hienosti häkissä ja pääs tekemään yhden toiston hyppy putki hyppy-kaarta ja puomia jonka alla putki. Hiukan näki, että neitonen oli vähän ollut tauolla..:D Puomin paukkas ekaks läpi, tokalla kerralla maltto pysähtyä. Kieli keskellä suuta paikoin. Muuten neitonen oli niin kiinnostunu kaikista ihmisistä, koirista ja joulupukkikaan ei ollut ihmeellinen.

Lauantain ratoksi suhautettiin hallille syventymään vähän paremmin taas aksajuttuihin. Tehtiin vauhtipätkää ponnareilla, kujakeppejä ja hiukan keinun paukuttelua ja päähän juoksua. Pienenpieni tarkkuus oli hukassa radalla kaahatessa..:D Kepit opi super, kavensin heti lisää kun ajattelin että pitkän keppitauon jälkeen helpotan hiukan, se oli selkeesti haudutellu juttuja ja keppikulmat meni kaikki oikein ilman varmisteluja..super... Keinu aiheuttaa hiukan ahdistusta, ilmeesesti ne ominpäin kokokeinun suoritukset on aiheuttanu hiukan himmailua. Paukuttelu oli täydellistä ja tarjos 2on2off joten se saa sitä tarjota, vaikka on haastava noin pienelle koiralle.

Muuten Daamin kanssa ollaan edetty monissa jutuissa. Monessa asiassa ollaan oltu nyt kyllä nuottasilla, esimerkiksi siinä, kun päästän koiran irti, niin neitonen pitää kauheet komentohaukkua. 10 kertaa kun se haukahtaa, kiellän, käsken lähelle ja puhutan, alkaa koira jo olemaan hiljaa..:D Se on kyllä mahotonta vääntöä. Kolinapurkkia taijan alkaa nyt kantamaan ulkonakin mukana niin saan sillä palautettua huonoja piirteitä, positiivisia vahvistamisia ollaan tehty tää eka vuosi, joten nyt annetaan purkista sitten, esim. jos neitonen meinaa karata vastaan tulevien koirien luokse, tai komentamaan juoksijoita. Monesta asiasta olen ylpee. Daami osaa hakea mun hajusen kepin metsiköstä. Siis pientä tunnarin alkeita, keppi jota koira ei ole nähny tai haistanu ja on ollu mun käsissä muutamia sekuntteja, ja neiti osaa hakea. Oman kuolan hajustahan se kyllä hakee. 

Vaahtosammuttimen kokosien poikien lauma "hyökkäs" meijän kimppuun lenkillä. Tosi hyvää tekee Daamille. Neitonen ei paljon poikia noteerannu vaikka mulle tarinoitiin, ja kiljuttiin, juostiin ja konttailtiin meijän ympärillä.

Huomenna ajateltiin piipahtaa treenaamassa näyttelyjuttuja. Haluan opettaa vapaan esiintymisen neidolle, ja muutenkin nyt tekee hyvää kun vieraat kähmivät ja kattoo hampaita.

Diivaliina lomailee vielä viikon porukoilla. Yhteensä on siis saanut olla lomalla treenailusta, miellyttämisestä ja Daamista sitten kuukauden..:) On saanut olla ihan koirana. Nyt alkaa olla viitteitä pienestä tylsistymisestä. Diiva kehittää itselleen tekemistä, esim ikkunasta pihalle ja pyörätielle katselua, jos vaikka joku lintu pyrähtäis tai ihminen kävelis ohi..:) Elmeri-vanhusta se on koittanu myös saada leikkimään, leikkiseuraa taitaa olla jo ikävä.

Lepposta

Yhden koiran kanssa elämä on vähän onnetonta..:D Ihan kun koiraa ei olis olleskaan. Okei Daami on hiukan eri tapaus, siinä haastetta on ihan riittävästi, välillä voisin antaa puolet muille. Juoksu on nyt rauhottanut neitiä kiitettävästi. Sisällä vetää sikeesti sikeitä, ulkona ja treenatessa täysin oma itsensä. Yks iltalenkki lumi oli sekoittanut neidin pään ja meinas karata kaikkien vastaantulevien koirien luokse...Totesinkin että neitonen oli vissiin seuran tarpeessa.

Ollaan lenkkeilty ja treenailtu pikkusia juttuja. Lähinnä aina yhdistän lenkkeilyyn tms. postin hakuun kaikenlaista pientä aktiviteettiä. Tänään meni toista tuntia kasvitieteellisessä metsässä samoillessa. Halusin selvittää niitä miljoonia lenkkeilyreittejä siellä, ja mentiin vaan vähän sinne sun tänne, ja en aina ihan ollu itsekkään perillä missä mennään..;) Meillä on niin superit lenkkimaastot, etten vaihtais pois.

Eilen Daami pääs mukaan kaverin luokse kun tytöt siellä väsäs karjalanpiirakoita ja jouduin sitten itsekkin näytiksi väsäämään yhden täydellisen version..;) Aloittelijan tuuria. Daami paini 8kk ikäisen setterin kanssa ja neidit oli hyvää pataa. Erittäin mallikelpoista toimintaa Daamilta vieraiden ihmisten ja koiran kanssa. Mitä nyt pikkusen yritti astua toveria, mutta juoksun piikkiin.

Ensviikon loppupuolella suunnataan jo treenaamaan. Kolmeviikkoa tulee täyteen. Lupautusin ohjaamaan kaverin russelia itsenäisyyspäivän kisoissa. Hassua mennä mini1 luokkaan kisaamaan..:D Ei ihan tosissaan mennä, ollaan treenattu 3 kertaa ja ehkä saman verran keretään treenata, ne on koirankin ekat kisat. Kivaa kuitenkin, Helmi on aika tykki, kiva typy. 

Kaikkea muutakin kivaa tiedossa. Oodi-perro tulee jouluksi ja vuodenvaihteeksi hoitoon, helmikuussa lupailin hoitaa kaverin kahta perrosta ja maaliskuussa saan näillä näkymin Diivan pojan Ralphin hoitoon.<3 Supermainiota. Minulle kun toimittaa koiran hoitoon, voi olla ettei sitä takasin enää saa..;) Kivoja koiria, ja meijän tytöt tykkää kavereista.

Me and my lover

Daami 1-vuotta!

Aijaijaijai, miten nopeesti aika menee. Pieni nökäre nöksy, Bambi täyttää jo vuoden. Muistan seuranneeni pentujen syntymistä facebookissa, mitä putkahti ja kuinka paljon..:D Kuvissa nää oli niin syötävän nättejä. Koiraa mulle ei pitänyt niistä tulla, en ollut sillä mielin liikkeessä. Jos mulla ei olis ollu jo kahta koiraa + Diiva tiineenä, olisin kyllä ehdottomasti halunnut siitä pentueesta pennun. Halusin kuitenkin nähdä mitä Diiva tuottaa ja jos oli pentu saatava, niin alunperin ykkösvaihtoehtona oli Diivan pentu. 

Niin kauan menikin kaikki hyvin kunnes Kasvattaja tuumas, että siellä olis mahdollisesti mulle pentu. Pennut oli tuolloin 3-4viikkoisia. Pohdin asiaa, ja pohdin aika kauan. Kävin katsomassa pentuja 4viikkoisina, seurasin pentu-tv:tä ja luotin kasvattajaan. Pentujen varttuessa yksi nousi selkeesti suosioon. Mulla kun ei ollut pakko pentua saada, en luvannut ottavani ennen kun pennuilla oli riittävästi ikää ja pysty sanomaan mitä ne on miehiään. Tunne oli kyllä aika vahva ja kaikki kehitys ja pentutestailut näytti vahvasti siltä, että siellä oli mun näkönen pentu. Okei, oikeastaan seurasin vain yhtä narttua ja se se oli, aikamoinen paketti. En pystyis ikinä sanomaan ei tämmöselle pennulle. Onneks niitä syntyy todella todella harvoin..;) Sillon kun pennunn aika olis, sillon niitä ei ole saatavilla.

NomNom, Mocan häntä <3

Mä nukun nyt- katse..;)

Syliisyliisylii

Lisää kuvateksti

Onks tääl niitä tisuja?

Sä oot ihqu, huomaa mut huomaa!

Niin niin happy oon tästä tyypistä. Ihanaa kun kaikki on edessä ja toivottavasti saadaan kokea ja nauttia vielä monenmoisesta. Kiire meillä ei ole mihinkään, mennään koiran ehdoilla, okei, mun pitää aika usein vähän toputella, koira menis ja treenais, etenis ja kehittyis nopeempaa kuin on tarpeen. Kyllä mä silti kaipaan noihin kuviin ja maisemiin, haluan ottaa tuon pienen Nökäreen syliin suukotella ja pallutella. Ei voi tulla kuin hyvälle tuulelle. Onneks tuo isompikin versio samasta koirasta osaa tuon syliin änkemisen. Aika rakastettava.

Kuhan kirjottelen :)

Isänsä on tyttöjä..:)

Daami on niin rauhallinen juoksuineen. Kovinkin tyytyväinen päivässä tehtäviin kolmeen tunnin mittaiseen lenkkiin kun neitonen saa painella vapaana. Olen kuitenkin halunnut järkätä vähän aktiviteettejäkin, jumppaa tasapainotyynyllä, lapa ja lonkkatukijumppaa, kiertoharjoitteet, nenän käyttöharjoitteet pimeällä, toikoilua, luita, ruokaa aktivointileluista.

Perjantaina vastusti hiukan. Olis ollu parempi pysyä neljän seinän sisällä, poissa ihmisten ilmoilta..:) Päiväkotilauma hyökkäs meijän lenkin varrelle, Daami hämäänty niistä. Se on ollut niin mainio jo lasten kanssa, mutta luultavimmin tuommonen möykkäävä, kompuroiva ja kiljuva lauma aiheutti hiukan takapakkia. Jäätiin hiukan etäälle katselemaan lössiä, leikittiin hiukan kepillä, otettiin kontaktia ja palkkasin kun katseli lapsosia. Daami välillä ylireagoi ton jäykkyyden kanssa, relais vaan, sitä koitan opastaa. Illalla sitten vielä kulman takaa tullut pariskunta, nainen säikähti hulluna, pomppas ilmaan ja kiljahti. Daami sai pölärin ja ihmetteli et mikä helkkari se on ja nosti äläkän. Pyysin Daamin lähelle ja lopettamana räykkyämisen, harmi vaan kun neiti todennäkösesti sai palkan kun sai häädettyä ihmetykset kulman taakse. Tylsäää, vaikka kaikkensa yrittää niin ei pysty millään kontrolloimaan ympäristöä ja sen reaktioita. Daamin kanssa kun pitää olla määrätietonen ja vakaa, harmi kun kaikki ihmiset ei sellaisia ole..:D

Lauantaina piipahdettiin aamulenkin yhteydessä kaupungin poikki. Reipas se on, joitakin lapsia katsoi pitkään, joidenkin luokse veti remmi tiukalla. Selkeesti huomioi niitä, haluais muttei oikein osaa tulkita. Muutamia tuijottavia ja kumartuvia ihmisiä, tosi hyvin toimi koira, anto olla.
Päivälenkiksi tokoiltiin tuossa lähikentällä, jossa aina paljon liikettä. Turha mennä treenailemaan mihkään perämetsään kun keskittymisongelmia ei ole. Tehtiin seuraamista, sivulle tuloa ja niissä palkkauksen vähennystä. Oli sisäistäny juttuja, ja tarjos hienosti. Luoksetulot aika buenot, ei tietoakaan epävarmisteluista tai ohijuoksuista niin kuin viimeksi..:D Muutama asennonvaihto ja siinä apujen vähennystä. Lopuksi vielä oivalluksia maahanmenoon, niin, että itse seison. Oli aika haastis..:) Koira olis halunnu tarjota sivulle tuloa tai istumista, maahanmeno vaikutti mutasella kentällä vähän öklöltä. Saatiin oivallus aika nopeaa kun otettiin lelu käyttöön. Superduupperi<3 Saatiin hiukan treenattua lelusta irrottamistakin, se on niin tylsää treenata..:D
Loppulenkiksi vielä kiertoharjotteita lipputangoilla. Uutta vaihdetta silmään kun ohjaukset alkaa tulla tutuiksi niin vauhti nousee.

Vähän tylsää

Daamin juoksu, ja mulla ei treenikoiraa.
Daamin kanssa on kyllä paljon muuta treenattavaa. Ohjauskuvioitahan se ei osaa mitään, joten ne on nyt treenin alla. Maanantaina oli lepopäivä ja lenkkeiltiin vaan. Tiistaina aamulenkillä muutama perus kiertoharjoite molemmin puolin ja palkaks keppiin kiinni käyminen. Se on aika peto..:D Päivälenkillä jumpattiin hiukan lapatukea ja iltalenkillä opeteltiin sylkkäriä ja poispäinkäännöstä. Toinen puoli on vaikee..:D Mun koirat harvemmin on toispuoleisia mutta Daamille on toinen puoli haastavampi, toki ei olla treenattu mitäänn oikeastaan, joten eiköhän se sillä treenillä saada kuntoutettua. Uskon, että puilla ja tolpilla harjoitellut kuviot on helposti siirrettävissä esteille. Ainakin perus kiertoon (tiukkaan käännökseen) meni 2toistoa ja se oppi sen ja teki itsenäisesti.
Enää pitäis miettiä mitä niitä kaikkia kuvioita on, ja onko niitä mahdollista harjotella kaikkia ilman esteitä kovinkaan hyvin.

Jumppaa pitäis myös tehdä, mutta laiskuus meinaa iskeä..:D Samoin tokoiluja vois taas viritellä, mutta hyvähän sen olis antaa relatakki vaan. Tasapainoile nyt siinä..:)
Daami on ollut erittäin helppo ainoana koirana. Haukkumiset muille on jäänyt ja muutenkin käytös paljon fiksumpaa kun pystyn huomioimaan sen ja sen kommervenkit kokoajan ja puuttumaan riittävän ajoissa. Ainut huono piirre mikä on tullut, on siinä vaiheessa kun päästän remmistä irti niin neiti alkaa mua härkkimään. Normaalisti pinkoo Diivan perään ja sen niskaan kiinni, nyt koittaa mua. Otan koiran remmiin, ja hetki mennäänkin taas kuin löysässä hirressä. Pari kolme kertaa tämän saa tehdä jonka jälkeen neiti tajuaa lähteä matkoihinsa. Kotona yksin oleminen oli täysin vaivatonta. Koira tajus, ettei Diiva ole mukana joten en ole lähtenyt sen kanssa treenaamaan kun neiti jää yksin kotiin. Se on huippu tyyppi, muutamia kommervenkkejä lukuunottamatta.

Daami pääosin lepäilee kotona nyt juoksumasiksissa, hyvä näin. Ikkunasta tiirailu on arjen viihdyke, tekee sitä varmasti paljon kun olen poissa. Sillä on kyllä niin palikat kohdillaan. Kaikki mitä on ihmetelly se menee reippaasti haistamaan, ainoastaan pään asento hiukan laskee. Taisin jo kirjottaakkin esimerkin siitä kun jätesäkki heilu hulluna tuulessa, neiti haukahti reilusti ja sen jäälkeen meni rinta rottingilla pienen kirosanan päästäen suoraan haistamaan, Tännään lenkillä poikettiin kaupunkikävelyllä. Kaupungilla mitkään sadeviitat, rullatuolit, keppikävelijät jne jne. ei aiheuttanu ihmetystä. Ennen kaupunkia postikärry aiheutti pään laskun ja kiersi haistamaan, samoin ihminen joka tuli yllättäen tallista, mustissa vaatteissa ja huppu päässä. Tätä Daami selkeesti katteli pidempään taaksekkin päin mutta unohti pian. Kaikkein isoimpien ja kolisevimpien autojen kohdalla se on menossa kyytiin..:D Samoin katupesuri aiheutti kiinnostusta ja piti mennä ihan harjoja haistamaan.

Agikoulutuksia

Torstaina vietettiin Diivan kanssa laatuaikaa Turussa Tuulian tekniikkasovellustreeneissä. Aika huippua oli. Aiheena välistävedot (joita en ikinä Mocan kanssa osannut) ja leijeröinnit joita treenataan usein ja paljon ihan viikottaistreeneissä kun tehdään perusrataa ja usein vähän koetellaan koiran irtoamisrajoja ja halutaan treenata mitä ihmeellisempiä estehakuja ja irtoamisia. 

Diiva on niin hauska koira kun ei siitä välttämättä huomaa, että se on pian menossa tekemään agia, on niin lungi kun lämmitellään. Kelpokoiran halliin mentäessä alkaa kyllä jo kiitettävästi ottamaan kierroksia mutta pysyy hienosti hallussa. Omalla vuorolla sitten täysin irti. Se on aika paljon iän ja Mocan pois menon myötä saanut itsevarmuutta ja räyhäkkää siihen tekemiseen. Enää ei ollakkaan pahnan pohjimmaisia vaan sanotaan vastaan ja tekee enemmän itsenäisesti ja omia valintoja. Tätä ei ole sen kanssa pienenä juurikaan vahvistettu, Mocalla se tuli ilman vahvistusta. 

Tehtiin treenirata puhtaana läpi, ainut missä oli ongelmia oli että peppu putos keinulta leijeröitäessä, itse jäädessä sivuun. Keinu löi niin rajusti vasten ettei koira ollut valmistautunut siihen. Uus yritys ja sinne jäi. Siitä sitten puhtaana loppuun. Todella hienosti suoraan keinulla tuli maahan, ei yhtään muhun päin vinoon kun jäin taakse ja sivuun. Toisen puolen välistävedot oli vähän vaikeampia, tuli vähän hoppu ja hidastin koiraa.

Perjantaina hypättiin Daamin kanssa kahdestaan Joensuun junaan, jätettiin Diiva kuukaudeksi porukoiden luokse, treeni- ja Daamilomalle..:D Samalla saan panostaa tyystin teinimurkkuun. Junamatka meni hyvin, ainoastaan vähän haastetta asetti, että eräs lapsi paukkas lemmikkivaunuun ja välillä piti vähän rauhotella kun oli liian innokas Daamin suhteen. Daami selvis hienosti lapsialtistuksesta mutta välillä aika jännittynyt oli ja selkeästi haki katsekontaktia tutkiakseen mitä nämä lapset ovat oikeen miehiään, epävarmat lapset Daami huomaa heti, varmat, koiriin tottuneet menevät rennommalla suhtautumisella. Monta kokoemusta rikkaampana taas tämäkin reissu.

Viikonloppu vietettiin Ulla Kaukosen hyppytekniikkakurssilla. Ensimmäisenä päivänä tsekattiin hiukan koiraa, tehtiin set pointtia ja perussarjaa. Daami oli ikäisekseen hyvässä kunnossa, hiukan lisää syvätukea lapaan ja lonkkiin. Daami käyttää hyvin kroppaa, siirtää painoa taakse, kokoaa, köyristää selkää ja pitää päätä matalalla. Nuorella koiralla vielä muutamia treeniaiheita kuten se, että koira laskeutuu aika pian ponnarin jälkeen maahan, ja välillä ponnistaa todella läheltä. Etäisyyden arviointitreeniä siis vaikkakin liikkuvalla hypyllä kun sunnuntaina treenattiin, suju arviointi hyvin. Sunnuntaina tehtiin liikkuvalla hypyllä hiukan etäisyyttä ja hiukan korkeutta, kahta etäisyyttä (oisko ollu 12 ja 15 jalkaa) ja kasvava sarjaa. Kasvavassa sarjassa meinas ponnistus olla vähän liikaa..:D Pientä ylimitoitusta välillä, mutta korjas kyllä työtään. Liikkuva hyppy meni hienosti, otettiin jo ponnarin päälle rimaa. Kahdessa etäisyydessä aluksi ponnisti tosi läheltä vikan hypyn mutta parans sitä ja säilytti sen ponnistuksen.

Oon kyllä aika onnellinen tästä murusesta. Se on myös paljon helpompi kun se on ainoana koirana jolloin pystyy keskittymään sen juttuihi täysin. Se on myös hurjan täydellinen treenikaveri.<3

Katoin jo hallilla, että neiti nuolee pyrstöään tavallista enemmän hallilla, muttei jäänyt tahroja mihkään. Kotona kuitenkin koiraa kuivatessa huomasin juoksun alkaneen. Neitonen täyttääkin ihan viikkojen sisällä 1vee joten juoksut oli odotettu. Nyt sitten treenataan kaikkialla muualla kuin hallilla. Ullalta saatiinkin paljon hyviä vinkkejä, ettei kannata kiirehtiä. Ponareita voi häivyttää hyppytreenistä mutta radalla ne olis vielä hyvä pitää. Ohjaukset voi opettaa muilla kuin esteillä, ettei vielä edes ponnareita käyttäen, lähinnä puita yms hyödyntäen. Näin olen paljon tehnytkin, ne ohjaukset mitä ollaan opeteltu ollaan ensin tehty puilla ja siirretty sitten siivekkeille yhdellä treenillä (takaakierto, sylkkäri, poispäin). Tätä on sitten tiedossa lisää juoksun aikana, samoin nenähommia, sosiaalistumista ja tokoilua. Haluan, että oppii tekemään hommia ihan samalla lailla kuin ilman juoksujakin, vaikkakin tietty vähemmässä määrin.

Huomenna paluu Joensuuhun

Daamin taka-aitauksessa olo on tätä luokkaa "äitiiiiii tuu leikkiiimäään".

Sunnuntaina metsälenkkeiltiin Nemo ja Rode perropoikien kanssa. Daami intoutuki juoksuttamaan Rodea 3kk perässään ja oli todella kärsivällinen, eikä kertaakaan kurmuttanu pentua..:D Olivat ilmeisesti kovin samalla aaltopituudella, mutta Rode on kyllä hieno poju, etten yhtään ihmettele kun tulivat Daamin kanssa juttuun.
    Maanantaina ei puuhailtu sen ihmeempiä, kotettiin Daamin kanssa käydä vähän kaupungilla ihmettelemässä, mutteipä sieltä mitään uusia kokemuksia saatu, ellei huutavia juoppoja lasketa..:D
    Tiistaina olikin aikamoinen myrsky, puita kaatuili ja meinas tukka lähtee päästä. Mun piti ottaa Daami mukaan Raumalle vähän käpöttelemään kaupungille mutta keli oli niin hurja, että päädyin visusti pysymään kaupoissa sisällä..:D Daami jäi kotiin.
    Keskiviikkona aamupäivästä lähdettiin jälleen Laitilaan ulkoilemaan ja treenaamaan. Haettiin Alli ja Ruuti perrot mukaan ja vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei puuttunut..:) Treenasin koko sakin kanssa aksaa..:) Diiva teki lyhyen pätkän vain ja väistyi nuorempien ja osaamattomien tieltä, lahjattomat treenaa..;) Daami teki vauhdikasta radanpätkää jossa puomi osana. Tosi superisti teki vaikka välillä vauhti meinas tehdä tepposet ja maahan asti kerran tultiin puomilta, sitten vaan uudestaan muutaman esteen päästä, että saatiin se vauhti mukaan.
Alli treenas samaa pätkää ja Ruuti teki vaan vinoja hyppyjä, putkea, hyppyjä ennen ja jälkeen putken. Reipas pentu sekin kyllä. Oli kovin innoissaan, ja ainut noista kolmesta joka on kovin ihmisystävällinen treenattava..:D Ei pure, ei pompi.
Treenin jälkeen sosiaalistuttiin räkyttävään bostoniin. Diivasta huomaa että se on tottunu, Daamista huomaa että sillä on hyvät hermot ja tietää miten käyttäydytään määrätietoisesti tuommosten epävarmojen koirien kanssa. Alli meinas välillä ärjästä takas, ja Ruutia vähän jänskätti.
Metsälenkillä vauhtia riitti neidoilla. Kyllä koira on lauma eläin, nauttii aika paljon kun saavat porukassa remuta. Olen kuitenkin erityisen onnellinen näistä kahdesta, joista toinen jo todella rauhoittunut..:D Kolme nuorta remmissä tuntu paikoin aivan mahdottomalta tehtävältä.
4h ulkoilun jälkeen lepäiltiin tunnin verran ja ajattelin lähteä Daamin kanssa ohitustreeneihin jossa oisin halunnu treenata ihmistenkin kohtaamista, koirathan tuo osaa ohittaa. Ketään ei kuitenkaan treeneihin tullut joten tyydyttiin kävelemään pimeässä jossa vastaan tuli lapsijoukko pyöräillen ja kävellen ja muuten remuten, ihminen fillarin kanssa joka täynnä ryjää, grillillä asioivaa kanssaa ja siinä penkillä istuskelevia ja tuijottavia ihmisiä. Suunnattiin siitä kyläilemään lapsiperheeseen jossa Daami, ilmeisesti rauhalliseta mielentilasta johtuen oli enemmän kuin sinut lasten kanssa..:D Köllötteli puolvuotiaan sylissä naama naamaa vasten ja iloisesti kohtas maassa konttaavat ja makaavat, möyrivät ja mölyävät muksut. Hieno Daa! Edes konttaava isompi lapsi ei saanut aikaan komennusta, vaan katsoi lasta, katsoi mua taakse, katsoi lasta ja tuli luokse. Selkeesti oli että "sano nyt nuille että ovat kunnolla"..:D Kyllä se paljon edistyny on.

Aamu-uninen

Tänään piti mennä näyttelytreeneihin mutta saatiinkin parempi treenitarjous Tuulian tekniikkatreeniin kelpokoiralle. Suunnataan sinne Diivan kanssa ja jätetään Daami mumerolaan ja vietetään ykkösluokan aikaa Diivaliinan kanssa. Illalla vielä lenkille perroporukalla kun sitten perjantaina otetaan junan suunta Joensuuhun jossa meillä hyppykoulutus lauantaina ja sunnuntaina.

Mocca, kova ikävä ja epätodellinen olo edelleen.

Pyhäinpäivän kynttilä Mocalle<3

Perjantaina kyläiltiin Daamin kanssa kahdessa paikassa ja nähtiin uusia ihmisiä, vanhoja tuttuja, uusia koiria ja lapsia. Daami käyttäyty kovin nätisti ja mallikkaasti molemmissa kyläpaikoissa ja häntä vispaten treffas uusia ihmisiä. Lasten kanssa oli aika hienosti. Lapset näytti kaikenlaisia hullunmerkkej' jotka voi olla vähän teini-ikäsestä koiratypystä olla vähän ihmeellisiä. Maassa makaamiset , kasvot peitettynä murinan ja itkun ja piipityksen kera ei tuntunu missään. Katseli pää vinossa ja meni häntävipattaen luokse. Kellahti selälleenkin lasten rapsutettavaksi. Puolivuotias muuttu ihmeeliseksi siinä vaiheessa kun aloin vaihtaa sille vaippaa ja yöpukua..:D Pylly paljaana vauva näytti Daamista kovin erilaiselta, ja tuoksu..:D Hienosti ihmetyksistä huolimatta meni kaikkea tutkimaan, myös ihmetyttäviä tavaroita. Lapset vielä kiusas pelottavalla koirapehmolelulla Daamia liikauttelemalla sitä, mutta Daami otti vaan säpsyn taaksepäin ja meni tutkimaan. Altistukset ja ärsykkeet on tehny hyvää neidille. Super super.

Lauantaina kävästiin aamulla ottamassa muutama toisto puomin etupalkan häivytystä, muutama toisto etupalkalla. Huoh, tuntu että palkkasin aina väärällä hetkellä ja paikoin kyllä jäi ihmettelemäänkin mihin jäin taakse kun etupalkka ei ollu vetämässä vaan mun kädessä.. Jos jollain on tähän jotain hyvää vinkkiä niin otetaan vastaan. Diiva teki keinulla sivuirtoamista ja heti ekalla toistolla pyssäs keinulle, yleensä pomppaa pois, sillä meidän keinu lyö aika korkeelle asti takasin, Diivalla oli pitelemistä sitä alhaa.  Muilla kontakteilla vähän poispäinkäännöstä ja layerointeja. Aika superit oli.

Lauantaina päivemmällä mentiin vielä kentälle esteitä siirtämään koppiin talviteloille. Daami oli mukana seuraamassa häsäämistä ja Diiva odotteli autossa. Tehtiin pieni pentutreeni, hyppy-putki-hyppy suora oli, sillä muut pennut oli tosi nuoria. Daami teki edestakasin ekaksi tiukalla käännöksellä päätyhypyn ja toisella kertaa takaakiertona ja molemmat aika täydellisiä ja vauhti hieno. Ei olla juuri lujan vauhdin käännöksiä treenattu radan osana, muttei näköjään tarvikkaan kun on opiskellut salaa..:D

Daa on nyt treenannu aika paljon puomilla tylsää etupalkan hävitystä ja estesuorituksia. Seuraavaksi pidetään muutaman viikon treeneissä lähinnä ratatreeniä, hauskaa ja vauhdikasta ja puomia osana rataa niin, että apuohjaaja palkkaa puomin jälkeen yhden esteen suorituksesta (vaikea selittää mutta sillä lailla, että suorittaa 2on2offin jälkeen vielä yhden esteen ja palkka sen takaa. Jätetään nyt hiukan tylsä esteiden hinkkailu vähäksi aikaa tauolle, ainoastaan keppejä saatetaan tehdä kun loppuviikosta Joensuuhun taas suunnataan.

Lauantain pentutreenien jälkeen lähdettiin metsälenkille. Koirilla oli virtaa ja vaikuttivat tyytyväisiltä.
Sunnuntaille ei ole mitään ihmeellisempiä suunnitelmia.

Torstaita

Parasta kahviseuraa, vaikka Diiva vaikuttaakin kovin tylsistyneeltä mun juttuihin :D

Torstaina aamulla kävästiin pika pikaa kentällä treenaamassa puomin etupalkkaa. Yritys kova häivyttää palkkaa ja tuntuu olevan aika tiukassa. Piilotin puskaan, ruohikkoon ja muutaman kerran heitin. Heittopalkka on pelottava, pelkään aina heittäväni sillon kun se katsoo mua, ja aika usein niin vissiin tapahtu. Samaa siirrettii Aalle, muutama toisto. Aika jees, toivotaan, että toistojen ja oikea-aikasten palkkojen ansiosta saatais fokus pysymään edessä, voi olla vähän niin ja näin..:D
Muutma toisto oikealla renkaalla ja aamulenkki.

Daami toisessa kyläpaikassa jossa vallattiin heti sohvat

Torstai illalla suunnattiin Daamin kanssa näyttelytreeneihin. Paikka on sen verran outo, että tekee pennulle ihan hyvää vaan käydä moisessa paikassa, plus että paljon koiria, ääntä ja kaikua myös siellä. Lattia on liukas, ja alta ontto, monet koirat pelkää mutta Daami on alusta varma eikä mitään epäilyjä liikkua siellä. Juoksua ei olle harjoteltu, opetan senkin etupalkoilla, niin, ettei mua toljoteta kun juostaan.  Daami oli kovin etevä vapaan seisotuksen kanssa, samoin kopeloinnin ja liikkumisen suhteen. Pyreneittenmastiffi aiheutti hiukan haukahduksia mutta siihenkin sain siedätettyä vaikka piti vähän pitääkkin puoliani..xD Mitään kovin erikoista koulutusta siellä ei saanut, tehtiin ne perus jutut; isossa ringissä juoksua, seisotusta, kopeloinnit (edestakas juoksu ja kolmio) ja vielä loppurinki. Mulle ei niin väliä kun tiedän mitä treenaan, miten treenaan ja mitä haluan yksilövuorolla tehtävän.

Diiva 4kk vanhana, aivan ihana<3

Näyttelytreenien jälkeen mentiin vielä tädin luokse kylään. Kissoihin Daami suhtautu hienosti ja paikkaan. Kun perheen muuta porukkaa tuli rauhallisen oleilun jälkeen kotiin, aiheutti se alun vahtihaukun, mutta haistelemaan vaikka menikin äänekkäästi häntä vipatti niin maan perkuleesti <3 Hassu ötö. Hiukan murkkuikämäistä epäröintiä vaikka kovin hyväntahtoinen onkin.

Bat ja Mat matkustaa junassa