perjantai 31. toukokuuta 2013

Takkujen iltakisat Tampereella

Mocan ja Diivan kanssa suunnattiin kisailemaan illaksi Tampereelle. Kivat kisat oli vaikka sen suurempaa menestystä ei tullut, niin niin lähellä kuitenkin ja aika hyvältä tuntuu meno.

Ekalla agiradalla Diiva pudotti ekan riman. Jätin liian kauas lähtöön ja tukka alkaa jo häiritä hahmottamista, muuten nollana maaliin. Kivaa ja helppoa sen kanssa, vähän himmaili joissain epävarmuuskohdissa, mutta pitää omaa ohjausta kehittää parempaan suuntaan niin, ettei koiran tarvitse olla epävarma.
Mocan eka rata oli siiisti! Hittolainen ku loppusuoran suoraan putkeen kun käännyttiin neidin kaarros meni pitkäks ja tuli kiire mun perään että ohitti suoraan edessä olevan putken kun en sitä kunnolla ohjannut. Huoh mun kanssa, jokainen este pitää ohjata. Ihana rata, mutta kiire mulla on. Menis vielä nopeempaa jos olis nopeempi ohjaaja.

Tokalla radalla Diivalle puhdas suoritus. Muutama huono ohjausvalinta iteltä sai koiran kyselemään ja samalla menee aikaa. Mutta edelleen kivaa ja helppoa ohjata tommosta koiraa joka korjaa paljon munkin virheitä, siks se varmaan epäileekin välillä mun ohjauksia ja kyselee, että olenko nyt varma että tämä on oikea este. Ihana ja kaunis turkiseläin<3
Mocan toka rata oli kaaaatastrofi, järkkyy Moccamaista sinkoilua, kyselyä ja pyriskelyä ja omia rääkymispelastuksia. Hieno fiilis mennä mutta tuo ei anna ohjauksessa anteeksi mitään, ei mitään. Yhden femman tuomari anto vaikka aihetta varmaan olis ollu useampaankin..;) Ihana rähinämeininki. Täydellinen. En vaan ite osaa ni en osaa.

Kivat kisat ja paljon oli perrotuttuja. Myöhään kyllä meni.

torstai 30. toukokuuta 2013

Bat ja Mat
Huomasinkin, että blogi näyttää päivittävän väärän päivän otsikkoon; viimisin päivitys on tehty sunnuntaina mutta näyttää, että olisin sen rustannut lauantaina.
Sunnuntaina kuitenkin lenkkeiltiin helteisessä metsässä perroporukalla. Kuuma oli ja koirat aika löysiä myös. Diiva ja Daami meni kaikkiin mutalammikoihin plutaamaan, joka on aika uus piirre Diivassa, Daami on aina kävelly vesilammikot ja kuraojat. Hauskan näkönen kun pentu välillä huomaa jonkun kuraojan ja painaa sinne täysillä, joskus ovat niin syviä, että joutuu uimaan, tämä ei kyllä pikkusta paljon hätkäytä. Sunnuntaina käytiin myös moikkaamassa kaverin uus perropentu ja Daami sai samalla lapsisiedätystä. Luulen, että on ohimenevää, mutta hyvä on silti saada kontakteja muksuihin.
Puutarhurin pyllistys

Tiistaina olikin jälleen kuuma päivä. Daami taas räpiköi mutalammikoissa aamulenkillä jonka jälkeen vietiinkin ne uimaan mereen. Isot tytöt oli ihan kahoja ja uskaltautu Daamikin lelun perässä uimaan, mutta kääntyi samantien kun ei jalat enää ylettäny pohjaan, pikkuhiljaa. Lelun se yritti kyllä ryövätä Mocalta ja Diivalta jotka kävi niitä noutamassa. Uinnin jälkeen mentiin leikkipuiston taakse isoille nurmikentille kuivaamaan turkkeja. Daami pöhis hiukan lasten ääniä ja koitti jahtailla autoja, oikeen pöllöllö päällä uinnin jälkeen. Ralliakin painoivat ihan sydämen kyllyydestä. Tehtiin vielä kotipihalla pienet agitreenit. Pihalla on nyt kontaktitraineri, penturengas, irtokepit jotka saa siis myös kujakepeiksi Daamille ja putkia useampi. Siivekkeitäkin on mutta niitä pitänee vähän modifioida, puu käy hyvin kiertokohteesta.
Tiistai illalla vielä suunnattiin kentälle Daamin pentukouluun ja tyttöjen agitreeniin. Daami oli pätevä kun oli hiukan viety mehuja päivän touhuilla. Meillä nameina kananpaloja jotka maistu niin Daamille ja muutaman metsästyskoirankin sai niillä kiinnostumaan omistajastaan. Heilläkin ensikerralla varmaan jotain paremmin motivoivia nameja mukana. Tehtiin pujottelua toisten koirien lomassa niin, että koira vapaana, asennon vaihtoja, putkea ja kahta hyppyä, hiukan lihashuoltoa yms. Kilpailevien agitreeneissä tehtiin tyttöjen kanssa pikatreeni jossa mm. Vauhdikasta pimeetä putkea, keppien sivuirtoamisia, takaakierto keilausta jne. Lämpiminä päivinä en paljon treenaa koiria, ja meillä nyt useampi kisa tiedossa joten treenit ihan minimissä.

Liitoloikka
Kieli keskellä suuta
Tänään suunnataan iltakisoihin Tampereelle Diivan ja Mocan kanssa. Perjantai on lepopäivä. Lauantaina Salon kisat ja sunnuntaina olin ilmottanu Diivan yhdelle startille Saloon sillä kaverin piti kisata mineissä ja alunperin medien hyppärin piti olla medien eka rata heti minien jälkeen. No tuomarin muutoksen takia se hyppäri on nyt viimisenä ja kaverikaan ei kisaa mineissä koiran sairastumisen vuoksi. Alunperin ajattelin sunnuntain skipata kokonaan sillä maanantaina kisataan vielä Raumalla. Sen jälkeen kisoja onkin vähän vähemmän.
Tassusta kissalle, niinkuin kisuki aina tekee

Kisun härnäystä leikkimään
Daami taluttaa

lauantai 25. toukokuuta 2013

Monenlaista puuhaa

Maanantaina Daami pääsi mukaan jatkoryhmän treeneihin jossa olin kouluttamassa. Daami harjotteli odottamista ja pääsi tekemään hiukan 2on-2offia ja pientä hyppy-putki härdelliä jossa pakkas kyllä karkaamaan aina tilaisuuden tullen putkeen millon mistäkin.

Tiistaina Daamin penturyhmä jossa kaikki koirat kovin kiinnostavia ja usein namin saatuaan pyrkiikin jo nuuhkimaan tai puuhaamaan muuta. Jotenkin tuntuu, että nyt on vaihe kun ei oikein jaksa pitkään kiinnostua nameista ja minusta, ellei namiautomaatti toimi todella nopeasti, sama lenkeillä kun yritän saada sen ohittamaan kontaktissa minuun. Pieniä murkkuilun oireita jo tavattavissa eivätkä korvatakaan aina pelitä ihan niinkuin luulis.
Isot treenas tiistaina pätkän vanhaa MM-rataa. Aika hyvää työtä, ainoastaan Mocca vinotti hiukan kontaktejaan joten siirrytään kuuriin etupalkkoja. Pöytääkin tuli treenattua.

Keskiviikkona käytiin Daamin kanssa kaverin lapsia moikkaamassa. Hiukan oudoksu, mutta lapset oli aika rauhallisella tuulella. Seuraavaksi vien Daamin sinne kun ovat ulkona leikkimässä jolloin liikkuvat ja pitävät ääntä erilailla. Daami yritti kovistella perheen perrolle joka kyllä vielä laitto kakaran kuriin vaikkakaan mitään alistumisen merkkejä ei pennussa huomannut.

Perjantaina lisää lapsisiedätystä, ja tehokasta sellaista. Neiti vähän väsähti ja meinas alkaa kovistelemaan jo ihmisillekkin väsymyksissään (lisää näitä murkkuilun ja kokeilun piirteitä).Todella haastava koira, tuntuu, että luonnetta vaan tulee kokoajan lisää.

Lauantaina lähdettiin Hauhoviin Caraydan-leirille Diivan ja Daamin kanssa. Oltiin vain päivän verran ja mukavaa oli. Daami hyöri vapaana kuin vanha tekijä ja välillä maltto tulla muakin moikkaamaan..;) Treenit meni hyvin. Daami sai paljon kehuja tekemisen meiningistä ja fokuksesta. Tehtiin takaakiertokeilausta, päällejuoksua ja back flappii putkeen. Todella hyvin enskertalaiseksi. Hiukan meinas olla vaikeuksia tulla eri suuntaan kuin missä lelu oli, mutta opittava se on sekin.
Diiva tokoili. Tietenkin molemmat liikkeet, mitkä valitsin käytäväksi kouluttajan kanssa, meni heti näyttökerralla nappiin....:D Mutta Diivalla hyvä vire treenata ja saatiin paljon hyviä vinkkejä kaikkien tokoiluun kun seuras ja kuunteli mitä vinkkejä muut saa. Diiva pääs vähän aksailemaankin leirikisan merkeissä.
Olen kovin tyytyväinen omiin koiriini ja niiden käytöksiin. Niin helppoja ja ihania molemmat. Diivakin ihan erilainen kun Mocca jätettiin kotiin. Olen miettiny hiukan lajien priorisoimista koirilla, kun kaikkien kanssa ei kerkee tekemään kaikkea. Tulee ihan luovuttaja olo jos nyt totean, että Diivan kanssa jätän tokoilut pois ja keskityn agilityyn sillä tokossa se ei ole niin omimmillaan vaikka aina tekee täysillä, yrittää kaikkensa ja kuten tänään huomattiin, on hullun taitava kun on hoksannut liikkeet.

Tänään tiedossa metsälenkkeilyä perroseurassa, ja kaverin perropentua moikkaamaan. Toivottavasti Daamille siinä samassa hiukan lapsisiedätyshoitoa.

torstai 16. toukokuuta 2013

Kesälomalla!!!

Söpis
Daami 6kk turkilla

Daami 6kk ilman turkkia :D
Jauu.. Lukuvuosi taputeltiin pakettiin tiistaina viimisen tentin muodossa ja keskiviikkona suuntasin tänne landelle ja perjantaina alotan jo kesätyöt. Koirat matkusti vaivattomasti ja ovat erityisen iloisia kun saavat mennä ovista miten tykkää ulos ja sisälle, saavat vahtia pihaa (tai eivät saa, mutta ovat kovin innokkaina siinä..;)) ja erityisesti koti-agilitytreenejä odotellessa. Esteistöstä on jo aikaa löytynyt muutama itse väsäämä hyppy, irtokepit (voi tehä Daamille kujaa), 3putkea, rengas ja nyt pian myös kontaktitraineri, jolla myös Daami pääsee harjoittelemaan ekoja nokkimisia lähes oikealla kontktiesteellä sillä trainerin korkeutta saa säädettyä niin, ettei rasita pentua juoksutukset. Hauskaa, toki käydään kentälläkin treenaamassa mutta Daamilla ei varsinaista ryhmäpaikkaa ole (ainoastaan se mitä penturyhmässä aksataan, toko alkeissa Daami myös mukana), että sitten omalla ajalla tai tyttöjen treenejen jälkeen pääsee Daa treenaamaan. Paras kyllä olis kun sen treenais täysin erillään isoista koirista, ja varmaan yritän paljon treenatakkin.


Heti lomafiiliksissä hurautin Mocalta ja Daamilta turkit pois. Meniköhän kummassakin about 30min per koira. Daami oli aluks sitä mieltä, että epäilyttävää ja yritti parhaansa päästä pois, mutta alistui kohtalolleen. Ei kovin peloissaan ollut sillä kun pidettiin paussia, takaisin trimmattavaksi juoksi pentunen mun luo. Ääntä ja vauhtia tuli lisää, thänks, ihan kun niitä ei olis jo tarpeeks ollu.

 Illalla käytiin vielä hiukan tokoilemassa kentällä. Daamin kanssa lähinnä perus juttuja, malttamista, luoksetuloa, kontaktia, sivulle tuloa, hiukan seuraamista, paikalla oloa ja makuuta. Mocca teki merkkiä, paikalla istumistä häiriössä ja makaamista plus metallia hypyn kanssa. Ihania ovat, ja tekevät parhaansa <3






maanantai 13. toukokuuta 2013

Viikon touhut: Sunnuntai


SUNNUNTAI 12.5

Jee viikon viimeinen päivä näitä päivä-päivityksiä. Seuraavan kerran kyllä päivittelen vasta ens viikon loppupuolella kun ollaan päästy asettumaan mumerolaan.

Aamulla heti hallille jossa menikin matkojen kera 2h. Aluksi harjoteltiin jonkun aikaa Diivan ja Daamin kanssa Crate Gamesia, tuntu aika hyvältä, hiffasivat heti hiukan hommaa. Odottivat ulkona häkissä myös suhteelisen ihmisiksi kun treenasin vuorotellen. Lopuksi vielä hiukan vaikeutettuna Self Controllia, aika jees, tosi jees. Vielä kun pysyisivät kun mennään koko rataa. Pysyivät jo kun leikin toisen kanssa, heittelin llua, tokoilin Mocan kanssa, tein keinua Mocan kanssa.  Jee jee. Vaan ku pääsis tätä treenaamaan lisää.

Mocca
-Ohjattu nouto: Tosi jees, melkeen oikeilla mitoilla ja kaikki kapulat. Kaks toistoa merkin kautta, sekä oikeen että vasemman nouto. Mocca lähtee tosi jyrkästi ensin käskettyyn suuntaan ja sieltä tsoomaa kapulalle, tosi hyvä, näin vältytään keskimmäisen bongaukselta. Ihanaa!
-Metalli: Tosi jees, Iso kauhee kapula. Otettiin agihypyn kautta. Selkeesti oli nyt parempi ote kun oli iso kapula ja pääs agihyppyä hyppäämään sen kanssa, toi lisäarvoa liikkeelle. Ihanaa!
-Tunnari: Ei ihanaa! Kävi suulla väärillä kapuloilla, toki aluksi nosti vaan oman, mutta aisti kai oman jännityksen ja alko tuomaan väärää ihan pokkana..:OOOOOO Okei meillä ennenki ollu epävarmuutta muttei noin törkeetä. Sit vielä pärähdin, joka ei ole hyvä, ja otin käteen ja heitin pois väärän, ei hyvä. Otettiin niin paljon kapuloita ku löyty ja alko työskentely parantua ku mitä niillä 3kapulalla alussa (yks oma ja kaks väärää). Selkeesti haki, ja yks täydellinen haku, nuuhki vääriä, ei koskenu ja nappas heti oman. Täydellinen. Hiukan jäi harmittamaan epäonnistumiset jotka näkyy varmaan epävarmuutena tulevaisuuden muutamissa treeneissä. Lopussa vielä tein idioottihelpon tunnarin kahdella kapulalla (väärä ja oma). Okei näki minkä vei ja juoksi suoraan sinne, ei juuri nuuhkinu muita. Tämä toisaalta jees, tietää mitä haluan että se tuo, mutta haluan että se haistelee myös tajutakseen että hajulla se valitaan, ja erottaa väärän ja oman.
-Seuraa: Muutama tiukka vasemmalle käännös palkka ja liikkeestä seison palkkaus. Ihan yks toisto vaan ja bueenoa oli.
-AGI: Jyrkkiä keppikulmia niin että minä leikkaan vielä takaa tai juoksen  vasten mihin koiran pitää lähtee pujottelemaan. Moccalle jees, avokulma vähän vaikee.  Keinulle nopeita palkkoja myös.

Diiva
-Crate Gamesia: Tosi jees, vielä piippaa, muttei raivolla repiny itteään häkissä. Selkeesti maltto häkin ovi auki. Tuntuu että kun sulkee sen ni alkaa paine kasaantua. Tehtiin toistoja ovi auki, puolillaan ja kiinni. Pistin Daamin ja Diivan häkit 3m etäisyydelle toisistaan ja vuorotellen kutsuin lelulla leikkimään, ja takas häkkiin. Hyvin malttovat, muutama palautus piti tehä kun neidit ryyki väärällä vuorolla. Erityisen ylpee olen Daamista, joka oli aika maltillinen.
-Keppikulmia: Tosi jees. Hiukan pokka meinas pettää kun tultiin keppien suuntasesti ja Diivan olis pitäny pujotella vastakkaiseen suuntaan mihin minä juoksin kun halusin toiselle puolelle keppejä, meinas alussa tulla pois. Hypyltä tultiin kans kepeille samasta tiukasta kulmasta.
-Keinua: Tosi vauhdikas, jees. Ei vaan meinannu pysyy kontaktilla.

Daami
-Crate Gamesia tällekkin neidille. Välillä meinas huutaa hulluna joka tosi ärsyttävää, mutta aika hyvin harjoitteiden aikana.
-Agi: Daami teki vaan renkaan hahmotustreeniä ja täysii läpi juoksua. Ei teidettu tällä kertaa treenaa Daimin kans muuta. Toi häkkitreeni olis nyt ehdottomasti tärkeintä mitä sen kanssa pitää treenaa.

Päivälenkiks 30minsaa. Mulla oli kauhee inspis pakata kamoja, joten sillon pitää hyödyntää sitä inspistä..;)

Iltalenkiks 45minsaa. Olenpa ollut laiska...:D Huomaa kun ilmat lämpenee ja tulee kuuma lenkkeillessä kun ei osaa pukeutua, ei ole yhtään niin kiva kävellä ku viileessä.. Tulispa jo talvi...;)

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Viikon touhut: Lauantai


LAUANTAI 11.5


Koko päivä meni vähnän plörinäksi kun perjantaina tuli vähän valvottua ja heräsin vasta 11.30..:O Heti koirien kanssa 30minuutin lenkille ja kotio aamupalalle yms puuhiin (mm.tenttiin lukuun). Koirat sai ahertaa luiden kanssa.

Kävin vielä toisella lenkillä 14.30-15.30 sillä tarkotus oli lähteä katsomaan Suomen peliä kaupunkiin, enkä tiennyt kuinka kauan reissussa menis. Koirat sai rallatella vapaana. Diiva ja Daami leikki aurauskeppien kanssa. Muutama noutoharjoitus ja repimistreeni tehtiin kovalla kapulalla mutta neidillä ei ollut ongelmaa. Muutama takaakiertokin tehtiin niin että lähetin kiertämään (lelu ei ollutkaan tolpan takana) ja pudotin lelun kun tuli takaakierrosta.

Räkänokat

Iltalenkiksi tehtiin tunnin metsäseikkailu. Keli oli sateinen eikä ristin sielua missään enää 21.00 aikoihin. Daami pääs harjottelemaan kontaktin nokkimisasentoa puuliuskalla joka oli ilmeisesti joku vatsalihaspenkki pururadan vieressä ja ison hallin seinässä olevaa jyrkkää betoniliuskaa vasten. Ihan jees hiffaa, vauhtia vähän liikaa, pylly lentää. Pitää alkaa taas jumppaamaan, on vähän ollut unholassa.

Töks, "näinkö?"
Palkka edessä.

lauantai 11. toukokuuta 2013

Viikon touhut: Perjantai


PERJANTAI 10.5

Aamulla taas emäntää laiskotti ja nukuin pitkään. Aamulenkiks puolen tunnin lenkki (jälleen vapaana). Koirat ei kyllä ollu erityisen energisiä, Moccaaki sai taas perässä välillä odotella. Didiki pysytteli aika lähellä eikä roudannu keppejä ja muuta. Ainoastaan Daami höynäs hiukan Diivaa leikkimään. Tällä viikolla lenkkeilyt jääny selkeesti vähemmälle kun ollaan hallilla käyty ja treenattu. Toki aina noi Daamin sosiaalistamisreissut vie lenkkiaikaa kun silloin otan vaan Daamin mukaan ja isot joutuu lenkittämään erikseen, ja hirvee innostus ei ole 2h lenkkiä enää heittää..:D Daami on kyllä aina aika nokko noiden kaupunkireissujen jälkeen, niin paljon nähtävää ja remmissä köpöttelyä.

12-14 aikoihin fyssari tuli kotikäynnille ja hieroi Mocan ja Diivan. Mitään huolestuttavaa ei löytynyt, Diivan rintalihasjumikin oli poissa. Mocalla selkeesti "heikko" kohta alaselässä, jota vähän aristi, Diivalla ei aristuksia mutta koitettiin löytää syytä silloin tällöin tapahtuvalla takajalan kevennykselle. Joskus Daamin kanssa leikkimisen jälkeen neiti on vingahtanu ja pitäy takakonttia ylhäällä, varmaan hammas osunu hermoon kun tuo piraja roikkuu sen takajaloissa hampailla. Joku vielä varmaan vaivaa takajalkaa, samaa vaivaa mikä silloin oli pahimmillaan astutusten jälkeen. Daami pääs pieneen totutteluun myös, mitään ihmietä ei neidin kropasta löytynyt, tämmönen pieni välitsekkaus.  Tänään ja huomenna ollaan ihan kevyillä lenkeillä, sunnuntaina tarkotus olis suunnata treenihallilla ja maanantai/tiistai/keskiviikko menee omaa paikkailua ja kesämuuttoa hoitaessa. Keskiviikkona olis tarkotus pakata kamat ja sakki autoon ja lähteä landelle kesänviettoon. Oih, olen jo niin onnellinen koirien puolesta jotka saa viettää aikaa aidatulla isolla pihalla niin paljon kuin tykkää. Toivotaan ettei omat työt paljon haittais harrastuksia.

Päivälenkki about 16,00 pintaan. Käytiin rauhallinen kävelylenkki Linnunlahdella. Isot oli aika seesteisiä jonka ansiosta pystyin pitämään lenkin suht lyhkäsenä fyssarikäynnin jälkeen, toki kelikin oli surkea. Tuotiin isot koirat kotiin ja lähdettiin vielä Daamin kanssa kiertämään muutama leikkipuisto josko olis lapsia näkyvissä. Aika heikosti oli joten tutustuttiin hiukan kaupungin juttuihin ja tehtiin takaakiertotreeni häiriössä, leikittiin lelulla kaupunkipuistossa. Kotiinpäin tullessa yksi lapsi oli puistossa ja mentiin Daamin kanssa sinne istuskelee. Selkeesti heti haukahtelu alko kun näki lapsen ja kuuli. Puffahtelu jatku vielä kun istuskeltiin, palkkasin aina kun katso lasta eikä haukkunu (aika vähän onnistuneita). Kun lapsi laski liukumäestä ja lähti juoksemaan palkkasin repimislelulla. Lapsi jatko juoksentelua ja Daami selkeesti seuras sitä mutta repi kunnolla, ei halunnu irrottaa mutta hiukan pääs menemään penkin alle ja jalkojen taakse josta katseli lasta samalla kun kisko lelua. Argh, hiukan ahistaa koko touhu. Uskon ja toivon että on vaan mörköilyä ettei ole pysyvämpi "ominaisuus". En usko että koira leikkipuistossa kauheen odotettu vieras, varsinkaan omistajan kanssa jolla ei lapsia ja joka komentaa koiraa ja leikittää..;)

Iltalenkki sateisessa kelissä. Voi voi, nuo kuivat kelit oli jo niin kivoja, ei tarvinu joka lenkki pestä koiria mahaa myöten. Noin puolentunnin käppäily. Isot koirat oli jo vähän innokkaampia lenkkeilijöitä, ei enää niin letkeissä tunnelmissa kun hieronnan jälkeen. Yks pupujussikin ajettiin, mutta nopeesti tulivat takasin. Valkoiset jauhokasat koirapuiston ympäri kiertävän hiekkatien varressa alko epäilyttää todella.  Ovat vasta ilmaantuneet sinne. Koirat eivät onneks olleet kiinnostuneita niistä.

Huomenna ei ole tiedossa mitään ohjelmaa. Jos mun tenttiinlukua ei lasketa..;) Daamin kanssa varmaan koitetaan päästä taas lapsia vakoilemaan ja ehkä kävellään markkinoille. Toivottavasti kivemmat kelit kun voidaan jo tehdä pidempiä lenkkejä, rauhallisesti vielä huomennakin, että fyssarin hoidolla jotain tehoa.

perjantai 10. toukokuuta 2013

Viikon touhut: Torstai


TORSTAI 9.5

Aamulla lenkkeiltiin heti kaverin kanssa tokoilemaan. Tarkotus oli mennä hallille ottamaan aksaa ja tokoa mutta siellä olikin mätsäri, joten tokoiltiin läheisellä hiekkakentällä.

Mocca:
-Metalli: Tehtiin vaan vireen nostatus heittely treeniä. Hvyin tekee, salamana ei sitä palauta niinku minä perfektionistinä haluaisin..;) Otteessa hiukan parannettavaa, mutta parantaa sitä kun joutuu se suussa hyppäämään, jos ei ole kunnon ote, kolisee hampaisiin ja Mocca kokee tämän kyllä epämiellyttäväksi. (3toistoa)
-Ruutu: Muutama juoksutus, ilman lelua löyty tosi tosi hyvin. Viimisenä vielä niin että lelu oli siellä ja hetsasin vähän neitiä juoksemaan sinne. (3toistoa)
-Tunnari: Kävyllä tehtiin pari toistoa. Heitin oman käpykasaan ja lähetin hakemaan. Eka haku oli tosi hyvä. Toka käpy lyhyemmän aikaa kädessä, haisto sitä jo kerran muttei uskonu, etti jonkun aikaa ja palas ottamaan sen. Näin saadaan varmuutta siihen että kannattaa ottaa heti se mikä vähänkään tuoksuu, sillä muut ei tuoksu vaikka kuinka hakis. (2toistoa)

Diiva:
-Metalli: On vaikee, kun ei ole luontainen tuoja. Tehtiin pallon heitto-metallin heitto treeniä. Puuuh! (3toistoa)
-Ruutu: Jeee, löys ilman että palkka ruudussa, tosi täydellinen viiminen toisto. (Tehtiin 3toistoa)
-Tunnari: Kävyllä kans, ja hokasin etten sen kanssa ole ennen tehnyt kävyillä tai kepeillä varmaankaan..:D Löys heti oman ja tajus tuoda, tosi jees. (1toisto)
-Kauko: Jeee, nyt ei enää tarjonnu kokoajan seisomaan. Tekee vaihdot vähän liikkuvasti, mutta suunta taakseppäin. Todella elastinen ponkasija. (2toistoa, pari asennon vaihota per toisto)

Daami:
-Sivulle tulo: Muutama sivulletulo. On jääny nää tokojutut vähän taka-alalle, sillä aika ei riitä ja tokosta ei Daamin laji pitänyt tullakkaan. Kiva silti tehdä sen kanssa. Mä oikeesti ahdistun kun en osaa rajata näitä treenilajeje ja koiria jotka treenaa mitäkin..:D Haluun tehä kaikkien kanssa kaikkea.
-Seuraaminen: Muutama askel. Neitonen tykkää sännätä sivulta välillä mihin sattuu kun ajattelee, että tää oli varmaan tässä, nyt jotain vauhdikkaampaa.
-Luoksetulo: Yks toisto, hienosti jää odottamaan ja kutsusta tulee, käsiohjaus sivulle, lötköpötkö palkaksi.
-Ruutu: Yks ruutujuoksu, lelu odotti ruudussa. Hauska oli.

Tokotreenien lopuksi vielä käveltiin hallille katselemaan mätsärimeininkiä. Lähinnä leikittiin hiukan Daan kanssa vilinässä ja oltiin vaan. Olis tehny mieli mennä treenaa Crate gamesia mutta pitänee ensin kotona vielä vahvistaa häkkiä, joka on kyllä aika hyvällä mallilla. Tätä häkkileikkiä joutuu Diivakin tekemään, saa nähdä oppiiko vanha(hullu)koira enää uusia temppuja.

Päivälenkiksi Daami pääsi markkinoille. Vettä tuli ku aisaa. Just ku olin ajatellu ettei Daami paljon enää mörköile niin kyllähän se ihmettelee asioita, ei rankasti, mutta ihmettelee. Tämän reissun ihmetykset oli sateenvarjo, kukkapenkki johon oli istutettu kukkia ja kananlantaa, vesiränni josta tuli vettä. Onneksi ei jää asioita kauaa miettimään ja ensisilmäyksen jälkeen satikkat ja vesirännit oli ihan ok. Markkinoilla nenä pysähty jokaiseen makkarakojuun..;) Onneks mul ei sentäs ole lapsii jotka pysähtyis joka kojuun vinkumaan karkkia ja leluja. Pahempia ihmetyksen aiheita ovat lapset, ja tarkotuksena oliski lyöttäytyä johonki leikkipuistoon näinä päivinä, useampaankin otteeseen. Kotiin päästyä lähdin vielä pikkulenkille isojen tyttöjen kanssa niin että saivat tarpeet tehtyä. Sadekelit aiheuttaa kyllä sen, että koirat tyytyy kyllä ihan pieniinkin lenkkeihin, kun on kiva päästä sisälle sateesta..:) Toki ne on aika tyytyväisiä muutenkin kun niiden kanssa kuitenkin tehdään muutakin kuin lenkkeillään.

Iltalenkiks vielä 45minsaa vapaana kirmaamista, jonka Mocca ja Diiva käytti jahdaten lintuja. Hienosti osaa hakea minkä puun latvassa harakka istuu ja jäädä alas haukkumaan. Joudun aina toteamaan vaan Mocalle, että ei ole asetta millä sen sais alas sieltä.
Huomenna olis tarkotus pitää lepopäivä ja isoille koirille tulee fyssari kylään.

torstai 9. toukokuuta 2013

Viikon touhut: Keskiviikko


KESKIVIIKKO 8.5

Aamulla meikäläistä taas väsytti kiitettävästi. Oli sovittu ruokatreffit yliopistolle joten aamulenkiks tehtiins emmonen 45minsaa. Daami ärsytys pelkää noita jauhosammuttimen kokosia muksuja ja lenkillä ottikin pakkiaskeleita kun ohitettiin tarhaporukka, harmittavaa. Pakko koittaa hakeutua moisiin tilanteisiin. Pitänee lähteä leikkipuiston penkille istuskelemaan Daamin kanssa, toivottavasti ihmiset ei ihmettele..:D Muuten aika kivasti, pöhisee ihmeellisille ihmisille jotka haravoi tai kökkii jossain yllättävissä paikoissa,  neiti kyllä haluaa juosta niiden luokse, mutta muut ihmiset tuskin arvostaa Daamin huomiota.

Päivälenkiksi Daami pääs kaupungille ihmettelemään menoa kun lähdettiin kaverin kanssa jätskille. Mittari näytti +15 ja hullun lämmin olikin. Miten tuommonen lämpö voi tuntua nyt niiiiin kuumalta mutta kesällä se tuntuu kylmältä. Daami osaa käyttäytyä kaupungissa hienosti, kaikkien ihmisten luokse menis. Yhtä nuorta likkaa pelästy joka tuli kauppakeskuksesta yllättäen haroen näkyvästi tukkaansa. Takaapäin päästin Daamin haistamaan tyyppiä salaa..;) eikä ollu peloissaan kyllä, ensi sätky vain. Isot tytöt pääs mukaan kauppareissulle. Pysähtyessäni poimimaan Diivan tuotoksia joku rollaattoria ulkoiluttava mieshenkilö koki tarvetta pysähtyä sanomaan ettei koiria saa kaupungissa pitää irti.. IHAN TOSI? :D Olen todella ihmeissämi mitä varten jonku tarvitsee moisesta mainita sillä koiristani ei ollut hänelle pienintäkään harmia, eikä kenellekkään muullekkaan, pitää vaan päästä vinkumaan jostain. Haluan aina ärsyttää moisia mäkättäjiä ja olen niinkun en kuuliskaan mitä sanoo, tämä saa heidät ärsyyntymään ja toistamaan sanomansa. Ei mulla kyllä kuulossa mitään vikaa ole.

Illalla vielä suunnattiin ryhmätreeneihin. Treenit oli nopeat meidän osalta sillä viime viikonlopun kisat+koulutus, maanantain tokot ja tiistain agit painavat varmaan vielä tossuissa kun ei ole oikein lepopäiviä ollut. Kun näin paljon kertyy treenejä, pitää pitää ne lyhyinä ja kivoina. Fillaroitiin hallille rauhaksiin ja isot tytöt nosti pupun taas matkalla ja lähti perään. Odottelin niitä sitten kiinni hetken. Ihme ettei ole vielä niille hulluille mitään sattunu kun vilkasliikenteinen tie meni molemmin puolin. Itse tyydyn vaan pistämään silmät kiinni ja toivomaan ettei mitään tapahdu ja odottamaan että tytöt tulee takas. Diiva tulee nopeesti, Mocca haistelee kauemmin perään. Koskakohan sitä oppis pitämään kiinni? Tuntuu vaan niin eläinrääkkäykseltä pitää jossain metrisen narun nokassa, ei se ole koiran elämää. Koiran elämää on olla koira, ja kirmata pupujen perässä, mutta toki mieluusti turvallisessa metsäympäristössä ei cityssä..:D

Olin todella tyytyväinen isojen tyttöjen tiukanpaikan käännöksiin, kunvaan kisoissakin luottais omaan ohjaukseen ja koirien osaamiseen. Kontaktit oli hyvät ja Diivalla paremmat, todella reippaat. Käännökset todella hyviä molemmilla. Laitoin hyppyjä kaikkiin korkeuksiin, maan tasalta ihan medi korkeuksiin, vähän vinoon, vähän minikorkeuksiin. Hienot tiukat kääntärit tuli matalille hypyille ja hypyille joilla ei ollut ollenkaan korkeutta. Tehtiin molempien kanssa vielä loppuun niiiiiin vauhdikas loppukiekaus, että siinä oli sitä jotain agilityn huumaa. Mocca paukutti raivolla ja Diiva niin vauhdilla että putkesta tuli ulos ihan vinossa...:D Todella asennetta.

Daami oli maltillinen. Selkeesti kaikki touhuilu painaa pikkusta. Olenkohan touhunnu liikaa sen kanssa. Ennen treenejäkin haki hyvää nukkumapaikkaa, kun normaalisti on ihan kärppänä lähdössä. Tehtiin kerran pussia, yks käännössiiveke, muutama toisto hyppykaarta ja JEE, ei yhtään siivekettä ohi. Lelu ei ollut odottamassa ja silti luki rataa.

Sitten vielä loppuverkaksi fillarointi himaan ja sapuskaa koirille. Tällä hetkellä meillä isot koirat auttaa Daamia noiden Royal Caninin 15kg Junioriruokien tuhoamisessa..:) Diivalla lisäksi Arthrofleks nivelravinne kuuri vaivojen ehkäisemiseksi (en antais ittelleni anteeks jos näille tulis jotain oireita ja jotain olis voinu tehdä vaivojen ennaltaehkäisyksi, pienestä asti kuitenkin treenanneet). Lisäksi Mocca ja Diiva kokeilee Care4pets omegaoilia ja Daami Nutrolin pentuöljyllä. Mocca ja Diiva söi Royal Caninin Body Conditionia, jota varmaan jatkossakin syödään. Daamilla vielä mumerolassa toinen Juniorisäkki jonka syötän vielä pois ja siirrän Daaminkin aikuisten ruokaan. Meillä Royali on toiminut hyvin, Daamikin kasvanut tasasesti, ei liian nopeasti.

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Viikon touhut: Tiistai


Tiistai 7.5

Aamulla heti aamulenkiksi hallille jossa vierähti 2tuntia matkojen kera.
Mocca ja Diiva treenas sunnuntain kouluttajan rataa, tiukkaa käännöksen rakentamista alkuun ja kontakteilta nopeeta palkkaa oikeesta paikasta. Diiva osaa konut hyvin, Mocca hokas taas että missä kohtaa se pallo lentää, toki tulee aika rajusti sivuun kun jään itse taakse, mutta eteen läskyllä saan nokan eteenpäin jollon nopeesti pallon heitto eteen ja vapautus. Keinujen sivuirtoamista tehtiin, koiran tarkotus nopeesti mennä päähän ja jäädä kontaktille niin kuin muillakin kontaktiesteillä, vaikka itse juoksen sivuun ja toisia esteitä kohti, vapautuspalkka eteenpäin keinulta ettei vaan ruokita sivuun tulemista joka Mocalle yleistä.

Daami harjotteli hiukan paikallaan oloa ennen siivekkeiden tekoa, ja todella vinoja siivekkeitä niin että palkka lentää multa. Ei tule yhtään muhun päin vaan liikkuu juuri siinne minne halutaan. Pussi sujuu myös ilman raottamista ja renkaan läpijuoksun treenaus alotettiin, oli siinä ihan haka. Nokittiin myös hiukan tyynyllä, ei kontaktiesteillä.

Päivälenkki reilu puoltoista tuntia. Taas lähes koko lenkki irti. Daami kerkes taas syömään jotain, ja toisen kerran nappas jonku herkun mutta vedin niin kauheet kilarit, että toivon pölön muistavan, että maasta ei poimita ja hotkita mitään. Tämä herkku oli niin iso, ettei kerenny hotkimaan vaan kun ei tietenkään anna herkun kanssa kiinni päristen jahtasin sitä niin kauan, että herkku putos suusta. Sitten heti kutsuin luokse ja kehut. Ylitsepääsemättömän arsyttävää, en tiedä mitään muuta kaupunkia kuin tämä piipläävä missä tuntuu, että maastosta löytyy loputon määrä ihmisten jätöksiä ja muita jätteitä, ihan VOISTA johonkin kuivaneisiin elukan nahkasuikaleisiin ja siis ihan mitä vaan. Lenkin jälkeen piti pesasta kaikilta jalat ihan desinfioivalla shamppoolla kun joka lenkki jossain rapakossa plutaavat.

Lyhyt iltalenkki remmilenkkinä. Daamin mielestä olikin vähintään epäilyttäviä juttuja liikenteessä illan hämärtyessä.

Viikon touhut: Maanantai


Maanantai 6.5
Aamulenkki reilu puolituntia. Koirat sai olla vapaana koko lenkin. Jäi vähän lyhkäseksi kun mulla kiire ruotsin suulliseen ja kirjalliseen tenttiin.

15.30-17.30 Lenkki täydellisessä ja lämpimässä säässä. Taas koirat vallan irti. Daami sai myös sosiaalistumiskokemuksia lapsista joiden seurassa vietettiin aikaa niin kauan että neiti lopetti pöhinän. Kiinnostunut oli lapsosist mutta hiukan epäilytti niiden epävarma liikehdintä ja ääntely. Tytöt oli lenkillä jo sitä mieltä että pitäis päästä uimaan. Tytöt kahlas jo mahaa myöten ihanalla hiekkarannalla, Daami tietenki ensimmäisenä uimaan menossa, totesin että parempi sun tulla vielä pois, osaatko ees uida. Ei taija tietää mitä tapahtuu ku tarpeeks syvälle menee.

20.30-21.15 Tokotreenit hiekkakentällä. Jokainen vuorollaan pääsi kotoa treenaamaan, muut ei siis odottanu kentän reunalla

Mocca:
-Kaukot:  Aluksi malttiongelma kun merkki oli niin puoleensavetävä. Epätarkkuutta myös käskyjen lukemisessa, välillä vaan tarjoaa jonkun kun ei skarppina seuraa mitä näytän ja käsken. Aurinko paisto silmiin välillä joten voi olla osasyy. Kun häsääminen meni tarpeeks rumaksi alotettiin alusta, noustiin paikalta pari askelta taakseppäin ja uus yritys. Takapalkka lensi multa, näin ei vinottanu yhtään.
-Merkki: Merkkiä treenattiin myös namialustalla niin, että nami siellä odottamassa ja kun koira syö sen ja nostaa katseen muhun päin ja odottaa--> vein siitä vielä toisen namin palkaksi. Myös ilman namia ja alustaa--> pallopalkalla. Aluksi hämäänty missä se nami on, ja missä se alusta, mutta lopetti haravoinnin ja tarjos oikeaa paikkaa--> pallo lensi palkaksi.
-Tunnarin muistuttelut: Yhdellä kapulalla. Sen etsimistä. Muistuttelen näin että käytä nenää ja löydä oman hajuinen.

Diivan:
-Kauko: JEE! Aika täydelliset ja miten vähän treeniä. Okei, ei ehkä vielä kisavalmiit mutta seisominen niin bueno, ottaa kyllä ehkä vähän liikaa pakkia ponkastessaan seisomaan ja tarjoaa sitä aika usein kun on sen niin vahvasti oppinut..;) Ikinä ei sitten ole hyvä.
-Tunnari: Hiukan outo juttu oli Diivalle. Heitin ruohikkoon ja löysi. Heit kun nuuhkasi riemastuin ja lähdin juoksemaan poispäin, no neiti jätti kapulan sinne..:D Lähetin hakemaan sen ja kun toi luokse sai lötköpötkön palkaksi. En tiedä oikein mistä palkkaantuu, Mocca ainakin tunnarikapulan repimisestä ja pitämisestä, tuntuu että Diivakin. Ei oikein hokannu miks nyt saan lelun ku "mä haluun sen puuukapulan".
-Metalli: Innon nostatusta metallille. Tuo ei ole kyllä mikään noutaja..:D Ei halua luovuttaa mulle, muuten kyllä mielellään kantelee kaikkea. Tehtiin; heitän metallin-->tuo-->liikun poispäin--->tuo käteen--->heitän pallon palkaksi--->pyydän tuomaan käteen--->lentää metalli noudettavaksi jne. Käteen saakka tuominen on huonoa, pudottaa aika usein, sama lelulla ja kapulalla. Intoa tuoda mulle sais olla enemmän, sitä koitan saada karkuun juoksemalla ja sillä mitä nopeemmin metalli on mun kädessä, lentää pallo.

Daimlerin touhut:
-Tolpan kiertoa: Molemmin puolin niin, että vien lelun tolpan taakse, lähetän kiertoon ja juoksen toiselle puolelle niin, että saan sen tulemaan toiselta puolelta tolppaa pois, mitä on sinne lähteny. Pitäis alkaa siirtämään palkkaa vähän sivummalle tolppaa, mutta pelkään että lintsaa vielä ja oikasee tolpan edestä jos näkee lelun. Toki pikkuhiljaa voi myös alkaa palkkaamaan heittolelulla.
-Nokkimista: Aika bueno. Tehtiin 3 eri paikassa. Olen vahvistanut sitä, että jään ite täysin taakse kun lähetän koiran käskyllä "ota". Hienosti jää takajalat korokkeelle ja pää kääntyy vielä välillä katsomaan mua kun olen takana. Tulen sieltä kuitenkin tuomaan palkan eteen ja vapautus eteen, ei missään nimessä sivulle tai taakse. Fokus on eteenpäin. Apuna olen käyttäny kosketusalustaa, läpinäkyvä muovilärpykkä jota pienennetään kokoajan. Harvemmin sitä enää huomioi, mutta olen laittanut sen vielä sinne ikäänkuin merkiksi ja vetämään puoleen.
-Muutama sivulle tulo: Ois kiva tokoilla, mutta ei riitä aika kaikkeen kaikkien kanssa. Siitä tulis varmasti hyvä tokokoira.
-Lelun irrotus: Kaiken näiden lomassa treenattiin aina lelusta irrottamista joka jääny vähän unholaan. Namipalkalla irrottaa kyllä.

Illalla vielä 45min lenkki jossa Daami söi maasta jotain ja isot tytöt karkas jäniksen perään. Arghh...myyn kaikki pois kun eivät osaa käyttäytyä. Sydän syrjällä saa aina olla kun toi tai noi hölmöt syö maasta kaikkea ja jahtaa taajamassa citykaneja. Tehtiin myös pieni nokkimistreeni kaikkien kanssa tasapainotyynyllä. Daami osaa niin hienosti odottaa häkissä, joka on auki, treenivuoroaan silloin kun ollaan kotona.

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Savikon koulutus

Tänään sunnuntaina päästiin vielä tuomarin koulutukseen. Rata oli ihan kiva, muutama todella nihkeetä linjaa joidenkin esteiden välillä. Alun kolmen hypyn sarjaa tehtiin aika urakalla. Piti irrota sivusuunnassa kakkoshypylle josta helkutin tiukka käännös kolmoshypylle ja vielä samanmoinen tiukka käännös muurille ja sitten piti vielä keretä takaakiertoon ohjaamaan. Vesikoirien löysä itsensäkokoaminen sivuirtoamisessa tuli taas esille. Sepolla itsellä kokemusta samasta mistä puhuin, että kun välillä tuntuu että koira ei yritä kaikkeaan, koota itseään tiukasti, että sais rakennettua jonku hypyn niin hyvin, että käännös seuraavalle hypylle onnistuis. Vesikoirilla yleistä, että haluavat säilyttää oman linjansa, hyppykaaren. Toki meillä oli kisat edellisenä päivänä, joten sallittanee jos suurin puhti oli vielä palautumatta. Yleensä olen halunnut pitää parin päivän treenilevon kisojen jälkeen.

Mocca vaatii kunnon prkle asennetta, että muistaa tehdä niin kuin minä pyydän ja vaadin. Diiva vaatii muistuttelua kans joissakin vauhtipaikoissa käännsten kokoamiseen kun välillä neiti haluaa vaan posottaa vähän yli, jolloin ei lähde ohjauksiinkaan ja kaaret venyy ja sit koiraa ootellaan. 

Mocca oli aika herkkänä ahtaassa paikassa, jossa lukkas jo aalta (joka oli monta estettä aikasemmon) vääriä esteitä, toki oma ohjauskin saatto näyttää Mocalle että tulossa on poispäinkäännös kyseiselle hypylle vaikka ajatus oli tehdä niistopersjättö ihan toiselle hypylle. Ahdas paikka ahdisti meitä, ja nokkelana lukkaajana Mocsu lukkas just sen esteen minkä näki, luonnollista. Diiva on taitava kun korjaa ohjaajan virheitä, antaa paljon anteeksi. Tämähän sopii mulle..;) Sillä olen ihminen ja myös erehtyväinen.

Tasapainojuttuja pitäis harjotella, välillä painopiste valuu kyykkäyksissä vähän liian eteen ja alas, josta vaikea päästä ylös ja jatkamaan nopeesti matkaa. Kyllä vähän pisti ahistamaan ne pienet nyanssien hionnat ja ajotukset ja kaikki. Meikäläisen keskittymiskyky on syvältä, esimerkiksi pienikin valahtanut kaari, tai esteen pudonnut rima saa mun keskittymisen herpaantumaan. Haastavaa on mys sivuirtoomisessa olla töytäsemättä, vaan paino koiranpuoleisella jalalla ja käskytykset hypyille, käsi ojossa, kun olen tottunut aina häsäämään ja sättäämään ja liikkumaan hulluna. Vaikee oli odottaa että koira lähtee rakentamaan ja kääntämään hyppyä ennen kun lähden vetämään eteenpäin.

Daami oli 6h kotona yksin, ja ilmeisesti ollut ihan ihmisiksi. Lähdettiin sen kanssa vielä kahdestaan pienelle lenkille ja tehtiin kiertoharjotuksia tolpan ympäri. Lelu tolpan taakse-->koiran lähetys lelulla--->vastaanottamaan niin että saan koiran toiselta puolelta tolppaa luokse kun mistä se on takaakiertoon tullut. Neiti ihan intsinä kun pääs viettämään luksusaikaa ja samalla harjoteltiin lelun tuomista ja sen luovuttamista joka on jäänyt vähän retuperälle. On fiksu ja luovuttaa namiavastaan, toisin kuin esim. Diiva.

Oman seuran kisat

Kauhee kun on vähän innoissaan taas kisaamisesta..:D Pennun tulo on tuonut uutta inspistä kisaamiseenkin.

Sain koko koirasakin kaverilleni majoitettua, joka asuu ihan hallin vieressä. Kiva, että ne sai relata siellä eikä tarvinut olla hallilla missä kauhee melu ja hässäkkä. Olin fiksun kun ilmotin Diivan kahdelle ekalle radalle, ja Mocan kahdelle vikalle radalle. Näin sain keskityttyä vain yhteen koiraan joka kisassa (startteja olis ollu yhteensä tarjolla 4, mikä on musta aika hurja määrä vetästä yhellä koiralla). Daami oli mukana lisäämässä hässäkkää ja mun hermojen kiristystä huomaamattoman kisajännityksen lisäksi..;)

Diiva aloitti hommansa tyylilleen uskollisena. Harrrrrmillisesti hyppyradalta yks rima alas, ja siitä 5vp. Muuten puhtaasti. Muutama ruma kaarros tuli mutta erittäin taitava koira korjaa ohjaajan virheet <3 Aika olis ollu kakkospallille, mutta sertin nappas ykkönen, joten harmitusta ei ole. Muutenkin Diiva antaa itsestään aina kaiken, yrittää parhaansa, sillä ei välttämättä aina ylletä ykköspallille mutta enempää en voi siltä vaatia..:)
Kakkosradalle lähettiin tekee nollaa, ilman mitään turhia riman ropsautuksia. Nollavoittohan sieltä napsahti <3

Moccaraineri alotti oman urakkansa hyvin. Savikon radat oli selkeesti kinkkisempiä, ehkä vähän jopa väkisinkin tehtyjä vaaranpaikkoja joihin en löytänyt yhtään sujuvaa ohjausmenetelmää omille koirille. Helppohan se oli jotain miniä viedä joka kulkee nilkan vieressä. Ekalle radalle natsiasennetta päälle ja Mocan kanssa menoks. Kyllä sai tiukkana pysyä kun neiti rääkyy räkä poskella mulle ensimmäisiltä metreiltä alkaen..:D Hauska piski. Ja JAUUUU, Mocallekkin nollavoitto siltä radalta. Viiminen rata oli KAAMEE. En ikinä haluais semmoselle radalle mennä, ainakaan Mocan kanssa. Rata taas täynnä kohtia missä mikään ohjauskuvio ei tuntunut sujuvalta, joten piti koittaa valita vähiten huonoimman tuntunen. Näin jälkeenpäin ymmärrän, että jo radan luonne sai mussa aikaan sen että ohjaus oli radan alkumetreiltä sellasta vaikeiden paikkojen mietiskelyä ja "älä mee sinne"-ohjausta. Sain muutaman tosi kaameen pelastuksen tehtyä, mutta sitten kun niitä pelastuksia alko kertymään joka väliiin ja rääkyminen alko olemaan tavallisin ohjaustapa hajos pakka täysin, ja suurimmaksi osaksi oman luovutuksen takia. Ei tuntunut kivalta ohjata niiin (luonnollisesti ;)) ja en saanu sitä hullua sinkoilevaa koiraa yhtään oikeaan suuntaan, kaikki väärät esteet kyllä löyty. Se on se tunne kun tuo neiti lähtee lapasesta, ei saa mitenkään koottua pakkaa ja ohjauksesta tulee niin nöyryyttävän säälittävää yritystä että suorinta tietä maaliin ja palkkaamaan koiraa.

Hauskaa meillä oli, vaikka tavotteena oli mennä voittamaan kaikki radat, niin 50% kun päästiin, voi olla ihan tyytyväinen. Koirani ja niiden kanssa tekeminen saa mut vaan niin onnelliseksi.

Jäin vielä minien ajaksi kisoihin töihin joten päivä vähän venähti. Onneks Murut sai olla kaverilla hoidossa, ja tapansa mukaan ovat kyllä ihan kuin kotonaan..;) Daami pääs tunnutstelee kisafiilistä ja vallan olis halunnu kaikkien ihmisten ja koirien luokse. Pääs tekemään kahta hyppyä, pienessä hyppykaaressa ja oli ilmiömäinen..:O Joku on opettanu sen lukemaan hyppyjäkin vaikka lelu ei odottanut maassa, se eteni määrätietosesti seuraavalle hypylle vaikka ohjasin rinnan. Huippu tyyppi!

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Treeniä

Wow.. Oon itsestäni ja itsekuristani erittäin ylpeä kun sain itseni raahattua hallille vielä treeneihin Vappupäivänä. Olo ei ollu kaikkein paras, mutta koirat tykkäs sillä päivän lenkit on ollu sit 30minuutin luokkaa. Aika paljon multa löytyy masokismia lähteä kolmen hullun kanssa, hieman heikossa olossa ja vielä fillarilla hallille. Ilmeisesti nyt on jotenki ollu tosi paljon huomaamatonta stressiä (koulujuttuja tosi vähän, eikä muutakaan maatamullistavaa ei ole tapahtunut) sillä mua väsyttää aika paljon ja ärsyynnyn todella helpolla. Pinna on lyhentynyt huomattavasti.
Fillaroitiin rauhallisesti hallille ja Daami toimi ku vanha tekijä. Todella hienosti, ja näytti nauttivankin. Osan saivat myös juosta vapaana. Ei vielä ole kyllä tuon ikäsen pennun puuhaa fillarointi, mutta 2,5km ei ole matka eikä mikään, ja kun en sitä vedä perässäni ja polje täysillä niin näen että ei tuo pieni fillarointipätkä ravaten ole sen vaarallisempi kun ne 2,5h lenkit jollon pentu saa juosta vapaana ja vauhti on kovempi.

Treeni oli lähinnä pientä fiilistelyä ennen lauantain kisoja. Mocan puomin kontakti on epävarma..:O Mitä kettua siinä on tapahtunu? Siis ihan ihme, ja todella suuri ärsytys. Muuten rata oli hauskaa hifistelyä ja vauhtia. Todella nautinto oli tehdä ja Mocca toimi! Välistävedotki onnistu pienellä vaivalla. Diiva oli ihan liekeissä <3 Tosi kiva mennä sen kanssa kun sille ei tarvi vääntää rautalangasta. Puomin alastulo on sille temppujen temppu, tietää homman ja toimii määrätietoisesti. Se on alkanu komentaa mua radalla...;) Hauska räksy. Ja yks asia mistä olin erityisen onnellinen; Se odotti ihan paikallaan, ihan hiljaa, vapaana siellä minne sen käskin (samalla siis treenasin Moccaa). <3 Ouhhh, miten rentouttava tunne. Diiva sai erityiskiitokset!

Daami rääky häkissä, mutta keskityin pysymään rauhallisena ja sopivasti puuttumaan huutoonn. Daimler oli erityisen hullulla päällä. Aluksi remmissä nokkimista tyynyn päällä. Pidin varanvuoksi remmissä ettei vauhti kasva liian suureksi ja sillon tarkkuus kärsii, mutta ei mitään ongelmaa, ei remmissä eikä irti. Daami oli tsempannu sen kanssa kun viimeks meni ihan räkimiseks. Neiti kävi taas pissalla tyynyn päällä..:OOO Mitä hittoa? Osaakos joku avata tätä mulle, että miksi se pissaa siihen? Tehtiin suoraa hyppy-putki ja toisinpäin. Putken ja hypyn välillä pitkä väli ja putki suorana. Se varastelee aika paljon, ei odota lupaa. Etenkin Diivan rääkyminen kannustaa sitä varastamaan.:D Neiti oli hassu kun ohjasin sitä poispäinkäännöksellä putkeen; neiti änki ihan raivoissaan putken painokankaan ja putken välistä...:D Hänel oli vähän oikea aukko hukassa mutta yritys ja taistelutahtoa ei puuttunut pieneltä, ihana. Tehtiin myös vinoja hyppyjä. Ne toimi buenosti, täysii muttei ohittanu. En vaan kerenny ite ku ehkä yhteen (siihen viimiseen) ohjaukseen mukaan, johon sitten lopetettiin.  Maltti olisi valttia. Taas äsyttävää pompintaa ja puremista, meinaa palaa käpy. Se pomppaa ja puree just siitä mistä kiinni saa. Arghh. Mä haluan enemmän Mocan kaltaisia viilipyttyjä mutta jotka tekee täysii.

Takasin fillaroidessa taas pisti kiukuksi (niinku nyt näyttää olevan meikäläisellä enemmänkin teemana ärsyyntyä asioista..;)) nuo city-kanit. Ne sais oikeesti jollain tapaa hävittää kaupunkikuvasta. Mocca lähtee niiden perään mikäli vaan pääsee. Nyt olin todella ylpeä vaikka jänis ehkä 5metrin päässä, Mocca ei lähteny hötkyilemään sillä tulos olis ollu aika karmeeta (meikä fillarin päällä ja kaks muuta pöhköö jotka olis ihan täysii lähteny messiin riehumiseen). Diiva ei samaa ihan käsittäny ja meinas lähtee lintujen perään, mutta oon aika pro pyöräilijä kera koirien..;)

Vappua ja muuta puuhaa

Sunnuntaina olin epiksissä tuomarina, ja kun niin kivan avo radan olin tekassu, treenasin omani myös kisojen jälkeen. Ihana oli päästä ulos treenaamaan, vaikka tuntukin, että juosta sai lujempaa. Putki puomin alastulosta suoraan edessä oli kyllä aika haastava, Diiva tuli läpi (ei pahasti) ja Mocca epäröi ja hillitsi itsensä yliyli, että etutassut jäi hiukan oikeasta paikasta. Muuten sujuvaa ja vauhdikasta rataa. Daami teki hyppy putki ja toisinpäin. Hienosti keskitty ja teki vaikka oli ensin sen 3tuntia viettäny häkissä. Rauhottuminen sinne kesti taas älyttömän kauan, vaikka hallissa ei tapahtunu mitään.
Kisojen jälkeen vielä istuskeltiin hallin pihalla, nautittiin auringosta, katseltiin muiden treenausta ja kerroin perroista eräälle kiinnostuneelle. Kauhea miten huono kuva täällä on perroista..:O Siis ihan oikeasti! Monet jotka nähny mun koirat ovat ihan ihmeissään, a)ne on pieniä b)ne ei ole arkoja c)niillä on työmotivaatiota. Monet yrittää aina sijottaa meidät makseihin "eiks nää oo makseja", ööööö! Katsoisitko kokoa ja sanoisit sitten..;) Ei pidä kaikkia niputtaa sen mukaan jos on vain oman seuran alkeiskursseilla nähnyt isoja uroksia jotka arkoja, eivät keskity eivätkä kunnioita ohjaajaa. Vesikoira tarvitsee määrätietoisen ja ihmisen, joka osaa toimia koirien kanssa. Vesikoirat osaa sen verran vedättää omistajia jotka eivät ole auktoriteetteja ja rakenna työmotivaatiota oikeaan suuntaan, niin, että se tehdään kannattavaksi koiralle. Perrot jotka saaneet kasvaa kuin pellossa, ja joiden kanssa on lipsuttu monessa asiassa useimmiten keskittyy niihin omiin pöllöyksiin kun ei koe kannattavaksi totella omistajaa, varsinkaan sellaista joka ei ole koiran silmissä johdonmukainen/määrätietoinen joka ei ansaitse koiran arvostusta.
Usein tulee myös se kommentti "on vesikoirissa hyviäkin, mutta mä olen nähny niitä vähemmän hyviä". Joooo-o, missä rodussa näin ei olisi? Kaikissa on hyvät ja huonot, ja suurimman osan huonoista syyn vierittäisin ehdottomasti omistajan niskkoille. Tuntuu väärältä pistää syy koiran huonouden piikkiin jos omistajan toimet eivät todellakaan ole kehuttavia. Toki moni hyvä koira voi pidemmän päälle olla aika "huonokin" rotunsa edustaja mutta taitava ohjaaja oppinut toimimaan koiran kanssa ja saa sen näyttämään hyvältä, vaikka pidemmän tuntemisen jälkeen ei ehkä erityisen hyvä rotunsa edustaja olisikaan. Sorry nyt vaan mutta kun vesikoira (ja harva muukaan rotu) on sellainen että siitä kehittyy yhteiskuntakelpoinen ilman oikeanlaista kasvatusta, siksi syytä on turha vierittää koirien niskoille, vaikka huonojakin sattumia joukkoon mahtuu, luonnollisesti.

Ärsyttävä vuodatus..:D Ihmisten tyhmät kommentit ja ajattelu ei aina aukee. Tokikaan kaikki ei tykkää kaikista roduista, kaikki ei sovi kaikille, mutta jos ei ole edes kokemusta tai järkeä ajatella että nämä(kin) koirat vaatii oikeasti sitä koulutusta että niistä saa mallikelpoisia.

Vappuaattona tein koirien kanssa kaksi pitkää lenkkiä ennen kuin lähdin julistamaan vappua. Koirat oli tosi väsyneitä koko päivän, joten en usko, että heillä kovin vaikea on ollut olla keskenään yömyöhään. Todennäkösesti nukkuneet jne jne. On vaan jotenki vaikee jättää koiria pitkäks aikaa yksin, 6h on ihan maksimi, 8h tuntuu aika liialta jo.

Daimiliina alkaa varmaan pikkuhiljaa taipua mun tahtoon. Mocan kanssa ovat nyt matsailleet ja tuo pikkusika on ihan sika. Haluaa oikein tulkita Mocan leikkiin kutsut mahtailuksi ja kerran sen takia alottaneetkin painin. Toisen kerran hallilla kun annoin huomiota Mocalle, Daami koki sen vääräks ja halus alottaa painin. HIUKAN NOLOOOO! 5kk haastaa kaikkien nähden tuota 6.5vuotiasta vahvatahtosta pomoa. Tosella porsas. Erottanu olen ne aina, ja Daamilla pakkaa jäämään pärinä päälle. Saas taas nähdä mitä tuostakin tulee.