Torstain tokot

Tänään tokoiltiin ihan ryhmätreeneissä.
Aluksi Daami jatkoryhmässä. Niin mikä jatkaja se on kun ei se ole vielä edes aloittanu..;) Eikä siitä tokokoiraa tule..;) Noo, yhdessä puuhaaminen on aina hyväksi suhteen, kontaktin kehittämisessä ja tekemään oppimisessa.
Treenattiin:
-Sivulla oloa, kontaktin ottoa
-Sivulta maahan menoa, maassa makaamista häiriössä
-Istumassa ja seisomassa pysymistä
-Liikuttiin ja käskettiin koira maahan
-Tokohyppy yhdellä levyllä, ihan vain hypyn ylittämisen harjoittelua
Daamin keskittyminen tokoiluun on aika lyhkästä. Pitää vaan vaatia, mutta pitää muistaa, että se on pentu ja pitää antaa myös vapauksia vaikka ryhmän muut vanhemmat koirat treenaiskin kokoa ajan. Sivulle tulon käsiapuja pitäis vähentää pikkuhiljaa, muuten toimi ihan täysin tasonsa mukaan.

Alkeiden jälkeen oli kilpailevien tokotreenit. Diiva pääs niihin.
Treenattiin:
-Ruutua, näyttöruutuna: Vaikee Diivalle, mutta selkeetä ajatustyötä vaativa tapa kouluttaa ruutua. En tiedä sotkeeko vanha huijaustapa (lelu ruudussa välillä). Itselle vaan kriteerit selkeiksi ja treeniä, niin uskon, että on Diivalle oivallinen tapa oppia ruutu.
-Tunnaria: Huippuu jeee, super! Ainoastaan yks huono puoli, tehtiin kaikki toistot samalla kapulalla jolloin kapulaan jää kuola ja koira haistaa siitä, että on oikea. Tehtiin ruohikolla ja oli oma ja yks väärä. Varioitiin oikean ja väärän paikkoja, milloin väärä edessä ja oikea takana, rinnan, jne jne. Jauuuu! Didi on niin tajunnu tunnarin. Hyvä nenäkoiraspanieliperro! Meni ruohikossa innoissaan ja vaikka törmäs väärään, ilmeestä näki, että ei tätä pidä ottaa ja etsi oman. Täydellinen oivallus on tullut. En ole ikinä sitä tavotteellisesti treenannu, vaan ihan muutamalla kapulalla sillontällön, niin harvoin, että välillä tuntuu väärältä vaatia koiralta, että osais tuoda oikean kun en ole ollut varma onko se hiffannut tunnaria. Tunnari tuntuu kuitenkin suht easyltä opettaa perroille.
-Paikallaan oloa: Olin itse piilossa ja kouluttaja teki kaikkensa saadakseen koirat ylös. Leluja lenteli, samoin nameja, nameilla käytiin houkuttelemassa nousemaan, mutta pysyi hienosti. Vielä kun olin koiran rinnalla yritti kouluttaja saada koiran nousemaan maasta, mutta pyysin vain Diivalta kontaktia ja palkkasin omilla nameilla. Pari kertaa pääsin antamaan palautteen kun meinas venytellä häirikön namien perään.
-Liikkeestä istu, maahan ja seiso erottuu hyvin.
- Hyppynouto sekä metallilla että puisella, tosi buenot. Koira tykkää jo pikkuhiljaa niistä. Metallia isolla kapulalla ja pitoharjotuksia. Super!

 Niinhän mun piti priorisoida näitä harrastuksia ja jättää tokoilut Diivan kanssa vähemmälle kun en ole osannut sille opettaa vireen säilymistä tokokokeessa jossa palkkaa ei tule, ja olen sillä saralla ei valmiin koiran vienyt kokeeseen ja vaihtanut luokkaakin vielä liian nopeasti. Se on kuitenkin niin ihana, ei ehkä aina ole/tee täydellisesti (hei halooo, kukapa tekis) mutta aina se kuitenkin antaa kaikkensa ja yrittää parhaansa. Paremmalla kouluttajalla se olis täysin pro.

Treenailuja

Maanantaina koulutin kaverin jatkoryhmän ja mukana oli omista koirista Deet (Diiva ja Daami). Mocca potee juoksua. Daami teki muutaman puomin alastulokontaktin ja Diiva pääs hiukan puomille ja Aalle, testailemaan tassua loukkaamisen jälkeen. Aika intsinä neiti oli, tarkkuus oli hukassa. Kauheeta pitää tuolla pitkää turkkia (tammikuussa ajettu, joten ei ole minun mittakaavassa vielä edes pitkä) näin kesällä. Mulla vissiin vähän ajatusmaailma muuttunu turkin pidon suhteen kun ei ole oikein tavotteita näyttelyissä, ja vaikka saavutettavaa olis yllinkyllin, ei juurikaan kiinnosta. Daami on onneks otettu kaikkeen muuhun harrastamiseen kuin näyttelyihin vaikka todennäkösesti niissäkin tulee pyörähdettyä, on se paikoin kuitenkin tosi nätti..;) Lupaan, että on viiminen kesä kun isojen tyttöjen tarvii turkkeja pidellä.

Tiistaina oltiin ensin Diivan kanssa tekniikkatreeneissä ja sen jälkeen Daamin pentukoulu. Diiva treenas puolivalssia, jaakotusta, valssia, liikkuvaa valssia ja pakkovalssi jaakotusta. Vanhan kertaamista mutta kiva päästä palkkaamaan sitä niistä kunnolla, kun pätkissä tehdään. Kuumuus oli hurjaa, mutta viilennys ja hyvä nesteytys + lyhyet treenit, koira oli onnellinen eikä tukahtunu. Daami teki hiukan käännöksiä ja jaakotusta yhdellä hypyllä sivussa. Pentukoulussa harjoteltiin seuraamista, paikalla istumista ja makaamista häiriössä, pujoteltiin toisia koiria vapaana, hyppy-hyppy-u-putki -hyppy, ja vähän näyttelyjuoksua ja seisomista.Sivulletulossa pitää palkata taaempaa, en halua siitä niin edessä seuraavaa kuin Mocca ja Diiva on, kävely on niiden kanssa jo liian hankalaa. Seuraamisessa koitin jo vähän päästä imutuksesta, näyttelykopelointi aiheutti pään nykimistä.

Keskiviikko meni lepäillessä sisällä sillä 30astetta varjossa on liikaa.

Juhannus

Juna-asemalla vastassa

Juhannusviikolla treenattiin urakalla, ja minä koulutin urakalla kun tuurasin muutamaa kouluttajaa. Maanantaina jatkoryhmän treenit ja Daamin pikatreeni, tiistaina tekniikkatreeni Mocca ja penturyhmän koulutus, keskiviikkona mölliryhmän ja 1.luokkalaisten treeni ja Daamin pikatreeni, torstaina pentujen agilitykoulutus jossa Daami treenas mukana. Hyvällä omallatunnolla sai jäädä juhannusvapaille ja pienelle treenilomalle. Ollaan tehty hyvät lenkit ennen ja jälkeen treenien. Löydettiin kiva metsälenkki kentän lähistöllä ja ollaan koira- ja pentuporukalla sitä kierrettykkin.

Mocca treenas tekniikkatreenissä saksalaista, takaakiertoa ja takaakiertokeilausta, päällejuoksuja, viskileikkausta ja merkatun hypyn suorittamista vaikka ohjaaja juoksis vastaan/vastakkaiseen suuntaan. Nyt Mocca alotti juoksunsa ja jää siis vähän pidemmälle treenitauolle.

Daami on treenannut kontakteja ilman remmiä, rengasta, keinun kiikutusta, hyppysuoria, takaakierto keilausta ja käännöksiä. Se on aika super, vaikka pureeki ja roikkuu ja riekkuu aina treeneissä ihan urakalla.

 

Dimpeliina on vielä ottanu iisisti anturan takia, ettei vaan avaudu haava uudestaan. Nyt kun Mocca juoksee, pääsee Diiva treenaamaan urakalla, Mocankin puolesta. Neiti on varmaan ihan innoissaan! Diivan turkkia pitäis välillä vähän huoltaa, jos käväsis pyörähtämään jossain päin maailmaa. Kiinnostus on aika nollissa näyttelyiden suhteen, mutta onneks ei tarvi niissä pyöriä. Katsotaan miten paljon jaksaa Daamia kuljetella, tuskin hirveesti kun se on enemmän toiminnan naisia <3 Ei olla kyllä yhtään treenattu näyttelytouhuja, lähinnä kopeloimista tarkoitan.

Koirat on päässy jo ennen juhannusta mökkifiiliksiin. Diiva on aina ihan hulluna jo kun autosta haistaa veden. Autosta kun päästää, juoksevat suoraan uimaan. Daami pääs painimaan ja laittamaan kuriin ison sekarotuisen Lunan, Luna kuukauden vanhempi. Kyllä melkeen mökki pitäis olla jos omsitaa vesikoiran..:) Onneks on tutuilla niin paljon mökkejä, joihin on tervetullut oman hurttalauman kanssa.

Juhannus vietettiin Joensuulaisen ystävän kanssa, jolla oma koira mukana. Perjantaina Daami pääs mukaan ihmisten ilmoille juna-asemalle kun mentiin kaveria vastaan. Perjantai jatkui mökkeilyllä. Vesikoirat sai vuorotellen toimia mölkkykapulan noutajana. Oli kyllä kätevä, harmi kun eivät osanneet vielä nostaa kaatuneita..:D Uintia, käpyjen/keppien/pallojen ja frisbeen tuhoamista ja rallattelua kuului koirien juhannusaatton. Lauantaina kävästiin metsälenkillä ja lähdettii ihmisporukalla kaupunkiin syömään ja paatilla pursiseuralle. Iltasin paljuiltiin kera superfoodien ja drinkkien. Ihanat ilmat oli!

Sunnuntaina vielä vähän paranneltiin oloa rannalla makoilemalla kun käytin tyttöjä uimassa. Daami pääs mukaan ihmettelemään kiljuvia ja juoksevia lapsokaisia. Aika tarkkana oli neitokainen kun vahtas muksujen uimista.

Mocca toko-opissa

Diivan jalka alkaa olemaan entisellään. Lenkkeillään jo ilman suojaa mutta puhdistellaan vielä laimennetulla betadinellä lenkkien jälkeen ja sipasen hiukan vetramilia ja sukka jalkaan, ettei tuu mieleen nuolla tassua takas huonoon kuntoon. Jalka kestää jo hyvin lenkkeilyä, treenailuilta pidättäydytään vielä hetkonen, katsotaan miten pitkään. En haluis ryysiä, ettei tassu taas aukea, mutta kesti eilisen perrolenkin metsässä hyvin.

Ollaan tehty pihatreenejä pikkusen aina kun aikaa on. Mocca treenaa kontaktitrainerilla etufokusta. Daami juoksee kujakeppejä, hahmottaa rengasta eri suunnista ja vauhdeista ja juoksee koko kontaktitraineria joka on ihan matalalla. Daami osaa kyllä jo hyvin. Omat irto-kujakepit on vähän välillä hakusessa kun ei ole ohjureita ja kepit on tavallista ohuemmat. Noo, ne menee tähän hätään, kehitän niihin jotkut ohjurit vielä.
Rengas on aika hyvällä mallilla. Tehtiin tänään oikeaa rengasta kentällä ennen tokotreenejä. Jätin istumaan renkaan taakse ja menin kutsumaan, koira kiersi renkaan mun puolelle jonka jälkeen tarjos rengasta itse. Ihan muutama toisto tehtiin, vaikka ei olla yhtään hypitty vielä onnistu hienosti. Luulen, että siitä tulee vielä hullumpi kun pääsee hyppimään, on se semmonen koikkaloikkaaja.
Puomin alastuloa tehtiin kentällä etupalkalla ILMAN REMMIÄ!, WOW, täydellinen stoppi ja luvalla vasta vapautus. Jau mikä likka! En olis uskonu, että uskaltaisin sen irti päästää koskaan tekemään kontakteja..;) Hieno selfcontrol etten sanoisi <3

Tänään aamulla rykäsin Mocan kanssa vielä Mäkisen Heikin toko-oppiin. Treeni alko 10 ja mulla työt 11. Onneks en jättäny väliin, oli tosi hyvä treeni ja hyviä vinkkejä ja kerkesin töihinkin hyvin vielä. Mocca oli ihan tikissä vaikka tokoliikkeitä ei olla tehty kunnolla koko vuoteen. Tarkotus oli alkaa treenaamaan kunnolla mutta innostus on jossain hukkapiilossa.
Mocca teki EVL liikkeistä:
-Luoksetulo: Manasin jo että se tulee eteenpäin niin paljon vielä käskyn jälkeen mutta kouluttajan mielestä se ei ollut huono ollenkaan. Se teki kyllä tosi napakat, sekä maahanmenon, että seisomisen. Sain vinkkiä:
-Kokeile onko vaikutusta jos käyttää käsimerkkiä vs. suullinen
-Vaihtele etäisyyksiä ennen käskyä
-Tee peruuttamisharjoitusta: peruuta, anna käsky (maa tai käsimerkki seisomaan) ja kun on napakka namipalkka taakse, jos huono "höpöhöpö" ja uudestaan. Oli tosi kätevä neuvo, Mocsu hiffas heti. Samalla kun koira etsii namia takaa, saan etäisyyttä kasvatettua koiraan jolloin saan treenattua kaukaa käskyn antamista, tai odottaa, että vauhti kiihtyy ja annan käskyn. Mocsu oli ihan täpänä kun sai lihapullaa namiksi.
-Kauko: Vire korkealla ja otti juuri vääränlaisen asennonvaihdon kun nousi seisomaan. Heikki käski pysyä paljon lähellä ja auttaa namikädellä jotta liikeradat menee lihasmuistiin. Taka/sivu/etupallopalkkoja kannattaa kokeilla ja jos vinottaa ni kaks palloa mukaan.
-Seuraaminen: Liian edessä on paikka, joten siinäkin olis uudelleen opettelemisen paikka. Vinottamisen syy on siinä, että koira pyrkii liian eteen jollon peppu usein karkaa vinoon. Seuraamisessa huomaa, että kun koira lähtee edistämään annan uuden käskyn, jolloin vaadin koiraa tekemään paremmin, mutta se ei tiedä miten tekis paremmin jolloin se saa painetta ja alkaa vaan kaht kauheemmin yrittämään. Pitää siis auttaa mikä on oikein. Toisaalta enemmän treeniä ja toistoja alle niin ei ole koira niin pinkeenä seuraamisessa. Uudestaan en kauheasti viitsis sitä alkaa opettamaan, hiukan ehkä palkkaan taaempaa tapahtuvasta seuraamisesta.
Pysähdyksistä tapahtuvista askeleista peruuttaminen on vaikein. Siihen saatiin niin hyvä neuvo, että otetaan vain niin pieni askel taakse, ettei koira kunnolla pääse edes ylös. Mocca teki loisto duunia ja oikein sovitti pyllyään. Ihana, ja huippukehut.
-Tunnari: Tunnarin vireongelmista kerroin kans. Laitettiin 50tunnarikapulaa ja uusi, vasta käteen otettu oma kapula. Aluks huomas heti suun availua väärille, toi ekalla kierroksella väärän ihan pokkana kun kapuloita oli niin paljon, että tais tulla epäusko, ettei omaa löydy ja tuo vaan jonku. Annoin uuden käskyn ja toi oman. Koirasta huomas, että alun suun availu oli selkeesti sitä, että kysy multa neuvoa, vilkas mua "tämäkö", "no entä tämä". Kun sain käskyn kattoa vaan eteenpäin koira alko tekeemään ite hommia ja availu vaihtu kunnon nuuhkutteluksi. Käyttämäni opetusmetodit sai hyväksynnän ja olis hyvä tehdä oman kapulan hakemista esim ruohikosta aluksi kerran, että virittäytyy nenätyöskentelyyn ja saa onnistuneen alle, että omaa haetaan. Noottia sain vanhan kapulan käytöstä, pitää etsiä heikkoa hajua, ei vaihdella heikon ja vahvan hajun välillä sillä se sekottaa koiraa. Näin järjellä kun ajattelee, niinhän se on; koira vaan etsii vahvempaa ja vahvempaa hajua kapuloista.
Erilaisia lähestymistapoja kapuloille sain myös vinkiksi, vaikkakin vire oli aika maltillinen nyt ja uskonkin, että probleemo on siinä, että olen paineistanu koiraa ja Mocca laittaa uuden vaihteen peliin ja tekee silloin liian rähinällä hommia tunnarikasassa.

Mocca oli ihan intsinä ja teki tarkasti hommia vaikka taukoa on ollu ja toko pakkaa olemaan semmonen laji, että tarkkuus hiukan hukkuu jos ei treenaa säännöllisesti ja pidä osaamista (meillä tarkkuutta) yllä. Huippua oli ja mulla on täydellisen ihana koira.

Oleilua

Blaa. Meikäläinen ollu hiukan laiskalla tuulella plus huonot kelit, ei ole innostanu oikeen treenailemaan kunnolla. Daamin kanssa on ajatuksissa ollu puuhailla kaikenlaista mutta nekin sitten hiukan jääny. Pitäis kyläillä enemmän, käydä kaupungissa, treffaamassa lapsia ja käydä markkinoilla. Kaiken tämän lisäksi haluaisin myös treenata tokoa ja agia ja käydä pitkillä metsälenkeillä ja vetää Daamille ja Diivalle nyt ainakin verijälkeä (Daamin eka jälki ja Diivalle aktivointia kun on agi-saikulla).
Ens viikolla onkin sitten jo juhannus ja saadaan vieraita Joensuusta kera koiran. Ah, ihana juhannus tiedossa kun koiratkin voi osallistua..;) Ei pelkkää perusjussi-meininkiä. Helpotus..;) Ajatuksissa siis keretä puuhaamaan koirien kanssa ja sosiaalistaa Daamiakin tarkoituksellisesti vaikkei se arka ole, vaan olen siinä toivossa, että mitä enemmän näkee ja kokee, sitä varmemmaksi tulee eikä kaikkeen tarvi aina reagoida niin rehvakkaasti.

Diivan jalka alkaa parantua. Antura jo lähes entisellään, vielä vähän suojataan, ettei heti ekaan kiveen rikota sitä uudelleen. Niillä paha tapa aueta uudestaan vaikka tämä näyttää kyllä jo todella hyvältä. Pienen hiivan/tassutulehduksen sai sinne kehitettyä kun piti liimasidettä joka ei tietenkään paljon hengitä. Oli sen päässy kastamaankin jotenkin kun hiukan hautunut oli vaikka joka päivä sitä avataan ja hoidetaan. Nyt murulla canofiteä, sorbact nauhaa ja vauvan rallisukka jalassa..:) Se on ehkä kiltein ja ihanin potilas ikinä. Se ansaitsee kyllä kunnon hemmottelut ja huomiot, meijän laumassa sattuu olemaan muutama kappale minäminäminä-tyyppejä joiden varjoon kiltimmät yksilöt usein jää. Hän on kuitenkin niin tyytyväinen paikkaansa.

Eli tarkotus olis:
-pentuagia
-verijälkeä
-agitreeniä
-tokoilua
-lapsisiedätystä (Daami)
-ihmisten näkemistä (Daami)
-kyläilyä (Daami)

Tiistain treenilöt

Töiden jälkeen paukkasin pururatalenkille kaikkien neljän koiran kanssa (porukoiden vanhuskoira mukana). Ihmisten ohitukset suju hienosti, Mocalla vähän epäselvyyttä miten pitkään reunassa pitää pysyä ja pakkaa kääntymään just ihmisten kohdalla mua kohti ikäänkuin hakemaan palkkaa ohituksesta..:D Daami katseli kyllä ihmisiä välillä siihen malliin, että menen morjenstamaan mutta sain annettua korjauksen ja palkkio ohituksesta. Fillaroitsijoiden perään meinas mennä, yhden mummon rinnalla juoksentelikin..;)

Kentälle otin kaikki mukaan. Tehtiin pari iltalenkkiä siellä samalla. Diiva pääs tekemään pientä tokoa nurmikolla ja voi veljet se oli innoissaan. Vire mitä mainioin noutokapulan tuontiin; paukkas kapulan perään kuin tykin suusta. Sitten muutama kauko; maasta seiso ja istumasta seiso, molemmista vapautuspalkka taakse. Seuraaminen on vaikeeta, painaa kun on liian virittyny, vasemmalle käännöksiä lisää ja lisää, puskee pokkana päin. Haluan niistä samanlaiset pepunheilautukset kuin Mocalla on. Yks onnistunu toisto myös liikkeestä istumista.
Diivan tassu ei ole kipeä, ja tänään illalla sidettä vaihtaessa huomasin anturan kuivuneen ja alkaneen umpeutua mutta tassujen välissä näytti pientä tulehduksen/hiivan poikasta pukkaavan. Betadinellä tuplapuhdistus ja vähän canofiteä sinne, ja sorbact nauhaa. Kovin oikeaoppista haavanhoitoa..;) Pitänee soittaa tassua hoitaneelle eläinlääkärille ja pyytää meidän apteekkiin puhelinresepti hiivaan. Samaa Canofiteä se määrää varmaankin.

Daami treenas pentukoulussa pääosin agilityä. Poispäin käännökset putkeen ei oikeen sujuneet, täysii ohi ja täyskäännös putkeen. Varasti kerran lelulle eikä lähteny putken poispäinkääntöön vaan paukkas taakseppäin suoraan, suorittamatta putkea. Pöytä oli kiva paikka jossa maahan menosta sai namia. Puomilla apuohjaajan kanssa etupalkkaa, tosi jees. Odottamis harjotuksia hypyn edessä--> yli odotusten suoriutu pentu. Tehtiin myös kaks hyppyä eteenpäin ja 180asteen käännös ja kaks hyppyä takasin päin. Wow, sehän osas kääntyä...:D Aika mahti ipana. Myös muutama toisto takaakiertoa. Se on vaan niin mun mieleen kun tekee hommia. Ylimääräsellä ajalla harjoteltiin kontaktia, rauhottumista ja keskittymistä.

Mocca pääs treenaamaan agilityä. Layerointia, takaakierto keilausta, putki-puomi erottelua, tiukkoja pois päin käännöksiä, pimeää putkikulmaa. Siistiii! Kontakteja etupalkalla, hiipii loppumatkan puomista. No ei voi olettaa, koiralla olevan täydellistä puomia jos ei ole sitä osannut opettaa..;) Erittäin jepulis-treenit ja koirat sai vielä lopuksi rallitella kentällä ja Daami kiipes puomille Elli-borderin perässä, noo ei ainakaa neitiä huimannu..;) Ja hienosti loikkas korkaalta maahan. Glug!

Iltapalaks vielä kanankauloja! Aika tyytyväistä sakkia on. Daamikin paljon levollisempi kun päässy tekemään hommia.

Kuulumisia

Meillä aika rauhallista. Diivan jalkaa parannellaan ja Daamin silmää hoidellaan kun meni neiti kokeilemaan onneaan Mocan kanssa ja hetken päästä huomasin kontaktitrainerilla etupalkkaa treenatessa että neidillä on verinen kyynel tullu. Mun mielestä ruhje on vaan alaluomessa jota ollaan nyt hoidettu huuhtomalla suolavesiliuoksella ja kosteuttavia lubrithal geeliä laittamalla. Alkaa olemaan jo parempi, hiukan punottaa ja tässä seurailen, että suunnataanko silmälääkäriin. Pitää sitten lähteä Turkuun asti lääkäriin, että pääsee heti kunnon lääkärille eikä tarvi monesti kierrättää.

Viime viikolla treenit jäi aika vähäseen töiden takia. Daamia on siedätetty lapsiin, treenattu hiukan kontaktia, käyty uimassa ja markkinoilla ihmisvilinässä. Viikonloppu meni itsellä juhliessa ja nyt paluu arkeen ja kunnon treenitkin olis tarkotus saada aikaan. Daamilla on aikamoinen uhma päällä, testaa kaikkia. Kontaktitraineria mennään jo koko mitassa, matalalla, ehkä 15cm on korkeutta. Meinaa vielä vauhti kiihtyä niin että paukkais mieluusti läpi, mutta remmillä kun tehdään, saan annettua pidätteen takaapäin. Hienosti fokus eteen ja vapautus.

Olen menossa iltavuoroon, erityisen hyvä keli olla töissä..:D Sataa nimittäin. Huomenna Daamin pentutreeni ja isojen kanssa olis agilityharkat, mutta Diivaa tuskin viitsii mukaan ottaa. On kyllä erityisen vauhdikas jo lenkeillä, ei ole ollut kipeä sitten ekan päivän jälkeen. Jotain aivotoimintaa sille pitänee järjestellä.

Harmittavaa kun nuo kohnot koheltaa ittensä saikulle.

Daamin treenipäivä

Daamin päivä pitkästä aikaa.

Aamulla Daami sai vähän pidemmän lenkin mitä Diiva jalallaan voi tehdä, Mocca oli myös innostunut enemmän lepäilyyn kisojen jälkeen kuin lenkkeilyyn ja sai tulla lyhkäsemmän lenkin. Daami jatkoi vielä mumeron kanssa pururadan kiertoa. Aamulla Daami teki muutamat kujakeppien suoraan juoksut ja keräsin pois kepit pihalta, sillä neidillä tapana juosta niistä lävitse miten sattuu, enkä halua, että se sotkee keppien oikean suoritustavan oppimista. Yhen kerran kiers viimisen kepin ihan väärältä puolelta..:O Yllättävää mutta ilman ohjureita mahdollista. Omiin irtokeppeihin ei ohjureita ole.

Ennen töihin lähtöä Daami taas näytti parasta itseään. On aika mahdoton. Kiipes pöydälle ja söi mun kakunpalasen huiviinsa ihan muina miehinä. On ennenkin kiivennyt pöydälle katselemaan mitä pihalla tapahtuu jos jätän sen sisälle ja menen itse ulos. Aikamoiset lähdöt sieltä kyllä saa, mutta ei taida ottaa opikseen. Nousee muutenkin ihan pokkana pöytiä vasten haistelemaan lautasia yms.

Illalla kun pääsin töistä, suunnattiin heti kentälle pentutreeneihin. Tänään oli luoksepäästävyyttä, lapsisiedätystä, vapaana toisten koirien lomassa pujottelua, luoksetuloa koirakujan läpi, putkea, maassa pysymistä ja ruokakupille luvan saamista. Lapsisiedätys meni hyvin, mutta neiti haukahteli niille kyllä kun touhusivat ja riekkusivat kentällä. Luokse kun tuli, meni neiti reippaasti ihan iholle, vähän liian innokkaastikkin. Oli kovin kiinnostunut lapsista, seuras niitä, mutta kerran kävi juosten haukkumassa ja pysäyttämässä lapsen ja sitten jatko matkaa. Ilmeisesti jonkin sortin isottelua, mutta miksi? Miksi sen pitää testata itteään lapsiin nähden? Ymmärtäisin jos meillä olis omia lapsia taloudessa tai lähipiirissä mutta kun ei ole. Daami on kovin pätevä pentu muuten <3 tosi kivasti toimi.

Pentutreenin jälkeen jäätiin vielä kilpailevien treeneihin. Tarkotus ei ollu treenata vaikka Mocca kentällä mukana olikin. Tehtiin kuitenkin hiukan päällejuoksu treeniä ja vaikeita keppikulmia putkiansan kera. Tosi jees treeni. Daami pääs treenaamaan pentujuttuja kuten ekaa kertaa muuria pelkillä palikoilla, hiukan rengasta, pussia ja kontaktia etupalkalla ja härnäyksellä. Todella hyvin on hoksannut homman. Apuohjaajankin kanssa toimi tosi hyvin. Tyytyväinen <3

Lopuksi vielä lenkkeilyt treenikaverin kanssa ja kotio.

Rauman kisat ja Diiva eläinlääkärillä

Maanantaiksi sain töiden jälkeen ajan eläinlääkärille näyttämään Diivan tassua. Eläinlääkäri halus poistaa melkeen irti viiltyneen anturan palasen ja olis nukuttanu koiran..:O Ei herranjesta. En antanu tuommosen takia nukuttaa koiraa vaan poisto tehtiin puudutuksessa ja hyvin menikin. Diiva ei sanonut mitään, ainoastaa hiukan yritti vetää tassua piikkiä laitettaessa, mutta muuten täyden kympin potilas. Palanen poistettiin ja laitettiin hunajavoidetta ja paketoitiin hyvin. Sai antibiotin ja ostettiin varastoon tassunhoitotarvikkeita. Nyt parannellaan jalkaa ja lenkkeillään vähän. Uskon, että paranee hyvin vaikka tassuvaivat voi olla hankalia.

Raumalle lähti siis kisailemaan vain Mocca. Oli kivat iltakisat ja viileä ilma oli ainakin mun mieleen..;) Ekalta radalta Mocalle nolla, pari rimaa räpsähti kun olivat tapissa tulevia arvokisoja silmälläpitäen. Nollalla sijotuttiin kakkoseksi heti Mocan puolisiskon jälkeen. Hyppäri oli hauska rata. Ensimmäinen rima tuli alas alkupuolella rataa jonka jälkeen alettiinkin pistelemään ihan täysii ja asenteella. Tosi jees meininki oli ja kiva nähdä, että se koira tulee just sinne minne sitä ohjaa. Oma ohjaus oli määrätietosta ja en jääny yhtään varmistelemaan vaan luotin koiraan, sillä tiedän sen osaavan. Rimoja tuli sitten enemmänkin alas, 3kpl, mutta aika oli hyvä ja fiilis erittäin hyvä. Jäätiin 0,5sekkaa siskolikan vauhdista jolla kans kolme rimaa alas. Hyvä meininki ja kiva kun luottaa koiraan ja mennään eikä varmistella.

Daami oli mukana turisteeraamassa. Se on ihan intsinä kun luulee pääsevänsä tekemään. Ollaan kuitenkin vaan keskitytty oleskeluun ja ihmisten treffailuun.

Salon kisat viikonloppuna

Lauantaina lähdettiin kisailemaan Saloon, Mocan ja Diivan kanssa. Daami pääs turistiksi mukaan.

Päivä oli taas hullun lämmin ja tuntu kyllä pahalta koirien puolesta vaikka niissä se ei näkynyt, että lämpöä oli +25 ja ehkä enemmänkin. Kolme rataa oli ja koirat oli ilmotettu niin, että Diiva kahdelle ekalle ja Mocca kahdelle vikalle.
Diiva teki heti hyppäriltä nollan, sijoittuen 4. Seuraavalta radalta tuli huolimattomuusvirhe iteltä kun lähdin kaahaamaan jo eteenpäin kun koira oli putkessa, mutta ei, kun tämä tulee ulos putkesta...Huoh... Luulis tommonen koira jo osaavan mennä putken loppuun vaikka itse lähden mihin vaan. Noo, kontaktit oli aika kauheet ja Aan hyppäämisen jälkeen käveltiinki suoraan pois, järkkyä..

Mocca teki ekalla radalla nollan, kontaktit vähän epävarmat kun se haluu niilt nopeen vapautuksen ja jää vähän ylös "vapauta jo vapauta jo"-asentoon, josta tulee kyllä tarvittaessa alas, mutta hiipien kun valmistautuu kokoajan ampumaan pois. Lopussa yks hidas ohjausvalinta kun en uskaltanu alkaa ryysimään. Siinä sitten jäätiin kakkoseks 0,3sekkaa voittajasta, huoh..:D
Toisella radalla Mocalle toinen nolla, ja samalla Mocan elämänsä ensimmäinen tuplanolla...!!! Lopun puomi oli järkky, jäi vähän huono maku, mutta voittoon sillä mentiin. Hyvät palkinnot oli kyllä Tassuilla.

Sunnuntain kisailut meni vähän mönkään, kun en aluksi ajatellut kisata ollenkaan, mutta kaveri oli minillä menossa kisaamaan. Minien jälkeen medien hyppäri piti olla eka rata ja ilmotin Diivan vain sille yhdelle hyppärille. Noo tuomarin muutosten takia hyppäri siirty medien viimiseks ja kaverin miniltä löyty luustomuutoksia jonka takia agility jää heiltä kokonaan.
Sunnuntai päivällä naapurin sekarotunen koira hyökkäs mun koirien kimppuun ja kävi ihan tappomielessä Mocan ja Daamin päälle. Sain ajettua rakin pois, vaikka yritin napata siitä kiinni, että olis saanu kuristettuu sen siihen paikkaan...arghh... Jahtasin sitä niiden pihalle asti jossa perhe olikin ulkona. Sitten perus plaa plaa sattuko mitään, se karkas täältä jne.. Mitään sen suurempia ruhjeita en löytänyt muuta kuin Mocan nahassa hampaiden raapimajäljet. Daami hiukan keräili itseään haukkumalla vielä enemmän kaikille ihan taukoamatta mutta palautu aika pian. Ei ole ainakaan näyttänyt siltä, että olis mitään traumoja.

Lähdettiin tapahtuneen jälkeen uittamaan koiria jossa Diiva sitten loukkas jalkansa. Ilmeisesti terävään kiveen tai lasinsiruun ja antura halkes reunasta. Kipeä oli ja ontu ja piti tassua ylhäällä. Sunnuntain ja maanantain kisat jäi siis väliin.