sunnuntai 30. elokuuta 2015

Hiljasta blogin puolella. Itse kirjotin työsopimuksen "kesätyöpaikkaan" ainakin vuoden loppuun. Pelottaa kui gradun teon käy. Pelottaa myös miten selviän Uudessakaupungissa puolet talvesta :D Pelottaa myös miten pääsen treenaamaan kun ei ole talvitreenipaikkaa täällä. Mutta koitetaan selvitä ja keksiä jotain treenimestaa :D

Viikot on ollu ihan lungeja. Ärysttää kyllä tää kolmivuorotyökin kun aina olet töissä kun on kisoja tai jotain koulutuksia mihin vois osallistua. Murr. Muutamat agitreenit on tehty. Viime viikolla vahvistettiin keppien itsenäistä suorittamista, kulmia kepeillä ja kontaktien itsenäistä suorittamista. Letokeinu taas ja hämmentynyt koira joka yritti peruuttaa mutta ei löytänyt jaloillaan keinua :D Se oli niin söpö ja hämmentynyt neitonen.

Tällä viikolla tehtiin ratatreeniä. Kerrankin tuli kunnolla haastettua koiraa. En tiedä miks teen aina semmosia treeniratoja mitkä on nautinnollisia oman koiran kanssa. Vauhdikkaita ja irtoavaisia, semmosia missä voin ihailla koiran itsenäistä tekemistä ja voin luottaa siihen. Kontakteja ei tehty ollenkaan. Keppikulmia taas ja kyllä oli vaikeeta. Neidillä on moottoria vaikka tekis satakertaa väärin niin se vaan jatkaa. Välillä menee luuppiin eikä vaan löydä oikeeta vaikka kuinka koittaa ja sitten alkaa tarjoamaan rataa muualle. Hyh.. Välillä pitää treenata koirakin aika äärirajoille. Kepit on kyllä treenilistalla tästedeskin.

Koirat on saanu paljon liikuntaa kun porukat lenkittää ja minä lenkitän ja juoksen ja metsäilen ja treenaan. Tänään sunnuntaina on vika työvuoro ja sitten pari vapaata ja pari yötä ja taas vapaata ihan riittämiin. Aijon treenata agia, tokoa, nakkijälkeä ja verijälkeä. Tylsä seurata facebookista kun muut treenaa montaa laija päivässä ja kisaa ja mä vaan olen töissä.

Diiva oli töissä lauantai aamun. Se kyllä niin hoitaa hommat mun puolesta. Edellis illan levottomuuksista ei ollu tietoakaan kun Diiva oli rauhottamassa mukana. Neiti kyllä nautti, ja niin lapset ja työkaveritkin. Diiva oli todella tärkeänä hommistaan :D

Daami on saanut aika paljon omaa aikaa. Omia pitkiä lenkkejään kahdestaan mun kanssa. Diivakin nautti kun pääsi töihin mukaan ja jätettiin hulivili kotiin. Hulivilikin kyllä nauttii ainoana koirana olemisesta. Sillä välin kun Diiva on poissa niin:



sunnuntai 16. elokuuta 2015

Missä meijän nollat on?



Torstai meni Laitilassa ulkoillen. Käytiin metsälenkillä ja saatiin saaliiksi hieman kanttarellejä. Ulkoiltiin koko aamupäivä muun muassa poimien vadelmia ja tokoa treenaten. Daami juoksenteli ruutuun muutaman kerran niin, että pallo odotti siellä ja muutaman kerran niin, ettei pallo ollut siellä mutta seis käskyn jälkeen heitin pallon pysähtyneelle koiralle. Daamilla on kaukoissa jonkinlainen ongelma istumaan menon kanssa. Maasta kun pyydän istumaan, nousee se aina seisomaan, pakittaa ja istuu. Tehtiin ihan nopetia istu-maahan settejä namipalkalla läheltä että hissinouseminen onnistuu. Paikallaanolo häiriössä on heikkoa. Muutama paikalle ilmestynyt ihminen sai aikaan haukut ja nousemisen. Metalli oli paljon parempi. Otettiin kapula suussa juoksemista ja pitämistä sivulla. Diiva höntsäili kaukoja ja seuruuta. Torstai illan itse vielä kulutin kentällä kouluttaen valmennusryhmää ja kontaktiryhmää.


Perjantaina halusin vielä treenata omat koirat kun torstai oli ryysätty koko päivä, en illalla enää ottanut mukaan treeneihin. Tehtiin keinua joka taas lentona ensimmäisen kerran. Tähän tarviin oikeesti jonku jipon millä saan sen tekemään keinun kunnolla. Puomi oli tosi hyvä. Meinas hiukan kompuroida kun tuli niin lujaa ja tuon koordinaatio on mitä on, pelkäsin että tulee alas mutta handlas ittensä. Tehtiin myös hyppypyörityksiä ja rengasta. Diiva intoili kans rengas siiveke-treeniä. Treenin jälkeen käytiin uimassa vielä loppuverryttelyn lomassa. Daami pelastusliiveillä ja Diiva ilman. Tuntuu, että joka kerta hukkuu yksi uimalelu :D Joko se menee rikki tai uppoaa koska on mennyt juuri rikki :D Koirat jäi mumerolaan hoitoon kun itse suuntasin Turkuun. Daamille tiedossa oli lepoa sunnuntain kisoja varten.

Perjantai meni viihteellä ja treffailtiin joitakin maajoukkiekoirakoita iltalenkillä Aurajoen rannassa :D Tarttukohan muhun siltä reissulta shelttikuume? :D Aivan ihania 6kk merlepoikia pääsin palluttelemaan. Lauantaina mentiin tsiigailemaan pohjoismaiden agilitymestaruuskisoja. Diivan veli eli Daamin isä kisaa Suomen medijoukkueessa. Varsin upeita koiria ja upeita ohjaajia!


Suhteellisen rankka viikonloppu meikäläisellä; perjantaina viihteelle, yöunia ehkä 3h ja katsomaan kisoja. Kisoista bussilla kotiin ja yövuoroon nukkumatta tuntiakaan. Sunnuntai aamuna kun pääsin valvomasta, muutama tunti unta ja Raumalle kisaamaan ja kisoista kun tulin, unta 0h ja taas yövuoroon. :D Nautin silti, sillä olen saanut tehdä niitä asioita mistä nautin ja mitä haluan tehdä. Uni on yliarvostettua.

Raumalla kisailtiin tänään siis Daamin kanssa. Keli oli mitä mainioin, radat suhteellisen haastavia, muttei keinuja onneksi :D Koira oli hyvässä vireessä. Ensimmäinen startti kaatui siihen kun varmistelin lähtöä, sillä pelkäsin sen taas varastavan niin kuin pitsikisoissa. No ei varastanut, mutta en pystyny rentoutumaan ja kakkoshyppy (jolle pakkovalssia tekemässä) hyökkäs mun päälle :D Joo, itse sijotuin huolimattomasti, en katsonut missä olin ja missä oli hyppy, menin mutulla ja kolhasin hyppyä josta rima alas. Jatkettiin ja puomilta koira tuli läpi joten uudestaan se ja suorinta tietä maaliin. Hylly.
Toinen rata helpompi. Lähdössä pysyi ja lähti heti hyvin liikkeelle. Tuli kivasti ohjauksiin. Aa oli mielestäni hieman rauhaton. En uskaltanu oikein luottaa, että pysyy kun liikun. Kepeille niin hyvin niin lujaa. Sitten alko vaikeudet kun piti plokata putken suu jonka näki suoraan, tein vedolla ja hyvin tuli ohi, mutta irrottamisessa oli vaikeuksia, meni putkeen ja tajusin, että olen myöhässä ja sitten tuli seuraavan vinon tiukan hypyn ohi. Nauru pääs miten koomaaja ohjaaja voi olla :D Loppuun hienosti, puomi vähän pitkäks, mutta otti pienen askeleen ja oli 2o2o. Siitä kehut ja maaliin.

Me ollaan yhtä pöhlöjä joten sovitaan toisille. Daamilla sellainen vauhti johon pystyn vielä itse ohjaajana, toki voisin toivoa rivakampaa menoa, että saisin haastettua itseäni vielä enemmän. Meillä on niin mukavaa ja niin nautin ajatuksesta, että tää on mun kisakoira seuraavat 7vuotta toivottavasti ainakin..:) Vähempäänkin ollaan kyllä tyytyväisiä jos nyt ei ihan 10vuotiaaksi enää kisakentillä :)

tiistai 11. elokuuta 2015

Koirien huoltopäivä


Aamuvuoron jälkeen ryykäsin koirat autoon ja lähdettiin Turkuun. Daami pääs piiran käsittelyyn ja Diiva sai olla seuraneitinä. Daami vaikutti paremmalta. Toispuoleisuudesta ei tullut sanomista. Luulen, että ekan kerran Daamin jäkittäminenkin vaikuttanut. Lantio oli pysynyt suorassa, ainoastaan lapojen kohdalla oli kipupaikka joka varmaan aiheutunut kisoissa ja treeneissä tulleista vauhdikkaista lentokeinuista. Uiminen, Nutrolin nivel moniteho, b-vitamiini, bot, valjaiden käyttö ja kiertoharjoitteet on ollu hyödyllisiä siis. Päivä oli kuuma, niin Diivakin pääsi seuraamaan hoitoa. Oli varsin nätisi, vaikka välillä "piippiiiiip", oli vähän tylsää hei. Seuraavat Piiran ajat menevät ensivuodelle. Pitää muistaa niitä varailla kunhan ensivuoden kalenteri tulee, sitä ei vielä ollut joten en saanut samalla varattua.


Kaljukallen poseeraus

Näin matkustetaan tarvittaessa myös jalkatilassa.

6tuntia meni suhaillessa reissussa. Seuraavaksi noudettiin avain Kupittaalta, että päästään viikonloppuna majoittumaan kun käydään vähän viihteellä ja seuraamassa pohjoismaiden agimestaruuksia. Mennään kannustamaan Diivan veli ja Daamin isä Esso hyviin suorituksiin :) Itsellä alkaa siitä sitten yövuorot joten illaksi pitää kiiruhtaa töihin. Sunnuntaina kilpaillaan Daamin kanssa Raumalla. Varmaan todella hyvällä menestyksellä kahden yövuoron jälkeen väsyneenä ja vielä yksi yö edessä :D Olo voi olla hiukan heikko.

Koira-kissaklinikalle seuraavaksi molemmat koirat laseriin. Samalla kyselin tähystyssterkan hintoja kun ovat vasta alkaneet niitä tehdä. Hintaa on riittävästi verrattuna tavalliseen leikkaukseen, mutta olis paljon kivuttomampi. Samalla juttelin Elmeristä, ja Elmeriä hoitanut eläinlääkäri arveli ruokatorven pettäneen.

Olen jo jonkun aikaa haudutellut haukkupannan ostoa. Aloin kuitenkin epäröidä mutta hain sen eilen. En tiedä voinko sitä ikinä koiralleni laittaa. Tekee jo valmiiksi pahaa. Lisääkö se koiran ahdistusta? Koitin sisäänajaa sitä Daamin pihalla oloon, mutta kun kurnahti jotain muuta ja sai suihkauksen, koira hyppäs pupuloikkaa metrin ja luuli että nurmikossa oli jotain mikä häntä ampui :D Voi raasua. Tarkkana saa olla että pannan sisäänajo tapahtuu niin, ettei yhdistä sitä tuleviin vieraisiin vaan ihan oikeasti hokaa haukun ja palautteen yhteyden, eikä niin että kun tulee vieraita, heittää panta haukkumisesta sitruunat naamalle ja Daami yhdistää tämän saapuviin vieraisiin. Mikään yltiösosiaalinen kun koira ei muutenkaan ole. Saa nähdä pystynkö sitä käyttämään ollenkaan....Liian julmaa.

Kotimatkalla hain Elmerin tuhkat tuhkaamosta. Elmeri, kuten Moccakin pääsi omaan voittamaansa kannelliseen pokaaliin. Katsotaan sitten mihin tuhkat lopulta päätyvät.

lauantai 8. elokuuta 2015

Torstaina mulla aamuvuoro joten koko ilta aikaa puuhailla kaikkea. Aloteltiin pitkällä lenkillä ja jatkettiin vielä tunnin tokotreeneihin vihreällä nurmikentällä.

Daami teki:
Ruutu: Ei oikein vörki. Näyttöruutu ei toimi kun Daami haluaa vaan kiertää töttöröitä. Pallopalkka ruudussa saa aikaan etsimistä ja himmailua. Lienen kokeilla kosketusalustaa joka häivytetään nopeesti ja palkka lentää silti aina multa..
Luoksetulo: Vauhtia on mutta perusasento ei toimi, jää seisomaan.
Paikallaan makuu: Lyhyttä settiä mutta toimi.
Kauko: Trimppaa aikalailla paikallaan. Välillä jäykkä reagoimaan käskyihin. Istuminen ei ole varma, maahanmenoa tarjoaa. Seisominen hyvä!

Puu ja metallinouto: Puisen kanssa täydellinen, tehtiin vaan kaikkea hauskaa ja vähän vaadinkin. Metallia tehdessä oli jo niin piipussa että kapula pysy suussa just ja just :D

Diiva teki todella pienillä toistoilla
Ruutu: Ei löytynyt, mutta oivalsi ja saatiin onnistuneita.
Metalli: Toimii, mutta on vastemmielinen. Nouto tällä koiralla on muutenkin hankala kun ei haluaisi mitään tuoda ihmisille :D Ottavat aina pois ;)
Kauko: Ihana intopinkeä!
Seuruu: Edistää, painaa, vinkuu :D Skarppas ajoittain, mut meil oli hauskaa.
Luoksetulo: Ihan suoria vaan. Ei pysäytyksillä jotka kylläkin toimii.

Daamille vielä muutamia kiertoharjoituksia jos sais toisen puolen lihaksistoa hiukan parannettua. Jännä oli vetää Daami aika piippuun, harvemmin teen sitä missään lajissa vaikka pitäisi. Moottori pysy ja höyryjä riitti, tarkkuus hiukan kärsi, mutta into ei hiipunu. Lopuksi vielä vaadin Daamilta relaamista ja että vapaana ravaaminen onnistui autoista ja kierroksista huolimatta. Kyllä siinä kesti. Ravista ja haistelusta huomaa, että koira laskee kierroksia. Ne ei onnistu jos käy kiekoilla. Halusin että saan koiran hiukan relaamaan vielä treenipaikalla. Käveltiin siis vaan ympäriinsä ja rauhottelin koiraa.

Perjantaina aamu alotettiin lenkillä. Mulla vapaapäivä niin otin aurinkoa pihalla! Kaveri koirineen tuli käymään ja lähdettiin uittamaan laumaa. Tämän jälkeen jatkettiin agitreeneihin jossa tarkotus oli tehdä irrottelutreeniä päätyputkiin. Hauskaa oli ja kuuma tuli. Daami koittaa välillä luistaa ohjauksista ja hakeutua suorinta reittiä esteille, välillä läpi ohjauksen. Lienee kuitenkin rytmimtysongelma. Keinu tuli taas lentona mutta seuraavalla kerralla jo kunnollinen. Putkiin irtos varsin hyvin, mutta mulla oli vahva liike kun tykkään kyllä juosta ja kirittää mukana. Diivaliina ihan intona. Pääs tekemään ihan rataa. Matalilla hypyillä, eikä keinua. Meno oli vallatonta!
Illalla vielä useamman tunnin metsäsamoilut. Daami oli taas hullu itsensä; nousi täysillä 2m kiven päälle ja vauhdilla sieltä alas. Samanlaista häröilyä lintutornissa. Niin Daamimaista, muttei yhtään ihmetytä miks tuntuu et koira välillä vähän prakaa. Miten tommosta sitten pitää ehjänä....

Mulla on viikonloppu kellon ympäri töitä. Koirat vaikutti todella levollisilta ja varmaan porukat saa olla ihan rauhassa :D Peruslenkitykset riittää. Kyllä väsynyt koira on helppo, varsinkin Daami :DDD






Agikuvat ottanut pitsiagikisoista Topi Mäkinen.

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Niitä näitä, sekalaista

Me ollaan vaan koitettu lenkkeillä hiukan enemmän ja paljon metsässä. Tiistaina käytiin seuran epävirallisissa agilitykisoissa vetäsemässä yks agirata. Samalla taas muistelin miten pitäis tehdä kunnollista ratatreeniä, pidempikestoista niin, että sais Daamin kestävyyttä hiukan nostettua. Kyllä Rauman pitsikisojen viikonlopun jaksoi todella hyvin, toki kierrokset vähän paukku mutta ei näyttäny, että koiraa olisi jaloissa juuri painanut. Oliskohan sitten hiukan kypsyny, jossain vaiheessa Joensuussa huomas, että treeneissä yhden radan veto sai koiralta kaiken puhdin.
Radalla tarkotus oli treenata kontakteja ja lähtöä. Kontaktit on mun makuun! Niille peukua, eikä se lähdöstä omalla kentällä karkaa. Nyt on otettu hiukan iisimmin, Diivan kanssa painivat ja paukkaavat välillä lenkeillä niin täysiä, että valillä olen katsonu ontuuko Daami etujalkaa, ärsyttävä neuroosi. Maanantaina on onneks Piiralle ja laseriin aika.

Daamin ilmotin Raumalle kisoihin, pari rataa siellä. Toivotaan viimeistä nousunollaa. Nyt kun tuli helteet, koitetaan uida enemmän, pitäis hankkia kunnolliset pelastusliivit ja ehkä Daamille haukkupanta. Sen paketti ei oikein pysy kasassa pihalla oleskeluun, vuotaa aika paljon. Punkkeja vastaan taas myrkyteltiin ja paimentamaan tekis mieli. Viikonloppuna olis ollu mahista mutta missäpä minä muualla kuin töissä..:) Välillä näinkin päin, onhan mulla ollu 3viikonloppua vapaata.

Torstain ja perjantain jos koittais vähän ryhdistäytyä koitien aktivoinnissa. Jos vaikka sais verijäljen tehtyä. Mustikassa olivat yks päivä meidän kanssa ja hauskaa piisas..:D

maanantai 3. elokuuta 2015

Elmeri, White affairs Esscarto 9.4.2002-2.8.2015



Ensimmäinen oma koirani, Bichon Frise Elmeri kuoli eilen kotona :( Elmeri leikattiin maanantaina Koira-kissaklinikalla ja sai siellä parhaan mahdollisen hoidon ja Elmerin toipuminen alkoi todella hyvin; joi, söi ja teki tarpeensa. Sunnuntai ei ollut kuitenkaan hyvä päivä. Aamulla Elmeri oksensi pari kertaa verta. Soitin Turun kaikki päivystävät eläinlääkärit läpi, harmi ettei Koira-Kissaklinikka ollut auki. Oksentelu kuitenkin rauhoittui ja monesta paikkaa sain vastaukseksi, etteivät oikein voi mitään tehdä ja jos oksentelu rauhoittuu niin maanantaina koirakissaan. Koira rauhoittui ja näytti jo paaljon parempivointiselta. Illalla kuitenkin kun mutsi pääsi töistä, Elmerin vointi heikkeni ja nukahti minuuteissa. Kamalinta ikinä. Elmeri oli jo 13v ja 4kk, kova ikä. Diiva ja Daami kävi haistamassa ja molemmat oli tosi epävarmoja ja Diiva pelkäsi hieman. Nyt Elmeri on kuitenkin tuhkattavana ja tulee kotiin takaisin.

Elmerillä on Mocca vastassa joka pitää huolen pojusta. Elkku sai suukot matkaan ja vie niitä varmasti Mocallekkin.  Yksi pitkään kestänyt aikakausi on taas ohi. Elmerin kanssa on aloitettu harrastukset ja tehty paljon töitä. Bichon frise uros ei ole helpoin harrastuskoira, eikä ole päästänyt kyllä helpolla. Elmeri omasi paljon omaa tahtoa mutta oli aina niin ilopilleri ja sosiaalinen. Se ei pelänny mitään. Elmeri oli levollisen oloinen, muttei nyt helpota mun oloa kylläkään.