Joulu sujui rauhallisesti. Joulupukkikin kävi ihan testimielessä, halusin "järkyttää" Daamia hiukan. :D Daami ensimmäisenä ovella jossa kumarassa pukki mörähtää moreällä äänellä. Pieni raivohaukunta ja hiukan etäisyyttä. Elmerille 13v tämä oli jo vanha jekku ja meni suoraan luokse, samoin Oodi meni kun ovi aukesi, mutta sitten hokas, ettei uskallakkaan mennä tekemään enempää tuttavuutta ja epäileväisyys pysyi pidempään sillä. Daami veti pultit mutta vesikoirista oli ensimmäinen joka meni pukin luo. Diiva pelkäs viime joulunakin ja tänä jouluna reaktio myös raju, tuli kuitenkin pienellä tuella ja kun haisto, niin alko töpö niin vimmatusti heilua ja koira nuoli naaman ja oli ilonen.

Koirat sai paketit. Lelut ja luut. Mitään tärkeetä ei ollu hankintalistalla niin ei tullu hommattua mitään. Noutokapulan ostin Daamille ja yhden lelun joka on tarkotettu lenkkileluksi. Kyllä sammu sakki kun oli lahjat jaettu. Metallinen noutokapulakin oli mieluinen..:D

Kisunpennut on aika ihania. Diiva eniten haluaisi niitä hoitaa ja leikityttää mutta pennut vielä hiuka arastelevat. Daami tajus, että kun sähisevät, ei kannata olla niin utelias. Diiva ei usko. Oodi lähinnä välinpitämätön, tykkää kyllä ja tökkii kuonolla sylissä olevia pentuja pyllystä..:D

Olin tänään kouluttamassa ja Daami ja Oodi mukana. Koirat pääs juoksentelemaan isossa laumassa ja tehtiin pieni treenipätkäkin. Hokattiin kyllä, että Daami himmailee ihan turhaan mutta heti etupalkan kans liikkuu paremmin. Yhden putkitreenin jälkeen jo lähti putkiin paremmin. Tehtiin 4 toistoa nytkin putki hetsiä. Ensin lelu läpi ja toisella kertaa kaveri päästi oman huutavan terrierinsä ensin ja minä Daamin perään. Nämä tytöt otti jo kerran yhteen kun ei ollu Daamilla tutti suussa joten sanoinki kaverille, että pelastaa koiran sitten syliin että koiran saada Daamin leluun kiinni. Hauskaa oli..:D

Rauhallista ja ihanaa Joulua!

Meillä heräillään juuri aatto aamuun <3 Joulu on ihan parasta. Saatiin joulukoira Oodikin meille lomailemaan. Koirat on saanu joulupesut (pesty, kynnet, korvat nypitty ja puhdistettu ja karvat siistitty hapsottamasta) ja muutama pakettikin löytyy kuusen alta. Tänä vuonna ei oikein keksinyt koirille mitään tarpeellista mitä pitäis heti nyt saada. Saa kuitenkin sitten vuoden mittaan taas kustantaa treeniä, tarvikkeita jne. Mun viime vuoden uuden vuoden lupaus pysy aika kivasti, muutamia lipsahduksia tuli. Lupaus oli etten osta koirille mitään ylimääräsiä leluja ja tarvikkeita mitä ei tarvita. Joutunen investoimaan kestäviin treenileluihin jossain vaiheessa, haluttais testata niitä Kehu leluja.

Koirat tulee hyvin toimeen. Daami lienee jopa rauhottunut kun Oodi on laumassa. Molemmat tytöt nauttii Oodin kanssa juoksentelusta ja painimisesta. Siskon kaksi kissaa ja toisen kaksi pentuakin tuli. Diiva on yli-innokas niiden lähelle änkijä, pennut kyllä sähähtää jos tullaan liian lähelle. Hyvää totutusta heillekkin. Koitan saada kuvia koirista ja pennuista tänne blogiinkin, voi olla helpommin sanottu kuin tehty..:D

Joululoma!

Hullu baageli! Tukka takana ja lomailut edessä

Junailtiin lauantaina Uuteenkaupunkiin lomalle. Reissu veikin 10 tuntia, huh. Matka meni kivasti. Lemmikkivaunussa muutamia koiria mutta Daami relas hyvin koko matkan ja molemmat junat. Pasilan asemalla meillä olikin reilun tunnin chillitauko ja nähtiin ihania tuttuja siellä <3 Diivan poika Ralph. Ralph on ilmeisen naisten perään tätä nykyään ja Daami laittoki pojan käyttäytymään (hyvä Daami). Kerettiin juoppojen kanssa seurustelun lisäksi nähdä paljon ihmisvilinää ja tekemään pikkutokopriiffitki.
Ralph on hieno poju. Jos mulla ei olis Daamia, olis mulla todennäkösesti Diivan ainut poika. Se olis ollut ainut kriteeri millä olisin voinu osata valita niistä kolmesta jonku ;) Ralphi on astunut Milan (Caraydan Diosa pequena) ja onnistuneesti. Itse olisin vielä pidättäytynyt noiden nuorten koirien käytöstä, varsinkin kun Diivalla (eikä sen sisaruksilla) ja Merrillä (eikä senkään sisaruksilla) ole vielä jälkeläisiä tai Essollahan on, muttei nekään ole kuin 2v. Ei tiedä yhtään vielä niistä. Mila on kuitenkin hieno narttu ja kyllä olis semmonen yhdistelmä mistä varmasti olisin pentua kyselemässä jos ei Daami olis noin nuori ja kädet täynnä sen kanssa. En oikeastaan tiedä saanko mistä koskaan ikinä semmosta perroa minkä sukutaulun hyväksytän, ehkä joudun luistamaan omista vaatimuksistani sen suhteen. Monissa sukutauluissa on sellaista "pientä", ei ehkä lähisuvussa tai ei vielä puhjennutta mutta riskiä, ja yleensä semmoset menee mulla sinne ei listalle. Varmaan pakko ottaa jossain vaiheessa jotain riskiä kun haluaa perron ottaa. Mutta se näistä höpinöistä, must ei oo ikinä kasvattajaks vaikka niin kiinnostais :/

Diiva oli iloonen kun näki mut, mut aika äkkii pakeni rappusten alle kun egopelle Daami tuli muistuttamaan kuka pomo ja kuka omistaa luut jne. Se on ärsyttävää ja kun tuolle ei peruskeinoin mene mikään perille, parhaimpaan tulokseen tämmösessäkin pääsee kun ei lisää huomiota siihen, miten se itteään pönkittää. Käskee vaan pois ja tarjoaa muuta tekemistä.
Hiukan on haukkuminen riehaantunu kun omakotitalossa tuntuu olevan mukava räyskätä ovelle joka vaiheessa, ilmeisesti myös tekemisenpuutetta. Olen kuitenki aika tyytyväinen miten vieraita ihmisiä on nyt otettu vastaan. Perhe jossa lapsi koitettiin haukkua mutta namittamalla naksulla ja huomion siirtämisellä päästiin siitä ja ilmeni enää välillä jokunen pöhinä mutta todella hienosti otti pojan, ja sitä oli pakko kokajan mennä haistelee ja sen puuhiin mukaan. Hyvää kokemusta Daamille. Aika paljon sitä saa säädellä. Monikaan ihminen ei ymmärrä, tajua, tai edes näe millä kaikilla tavoilla sitä autan ja ohjaan, opetan toimimaan, ja hillitsen sen impulsseja. Ei tunnu enää niin työläältä mitä aluksi kun on aikasempien kanssa tottunu vaan "jättämään ne oman onnen nojaan", ja "päästämään ne edeltä ja ensimmäisenä jokaiseen tilanteeseen" ja silti niihin voi luottaa ku pommiin. Daami ei ole semmonen koira. Mutta niin ihana kuitenkinja ystävystyy kyllä.

Kuopiossa Sannan treeneissä

Hippasen kuuma!

Treenattiin aika vääntävää rataa. Koira oli taas niin paljon taitavampi kuin edes tiesin ja teki semmosii ohjauskuvioita ilman epäröintejä mitä ei olla koskaan opeteltu. Taas törmäsin siihen, että koiralla ei ole agikestävyyttä kovin pitkiin treenisetteihin. Toki turkki tekee paljon, lämpenee niin nopeesti. Kivaa oli ja ite sain juosta itteni jo siihen kuntoon, ettei ohjauskaan enää ollu niin tarkkaa..;)

-Baageli on taitava,
-Kääntyy hienosti (välillä vaatii käännösten rakentamista ja omaa malttia, etten lähe paukuttamaan)
-Saksalainen, takaakiertopersjättö onnistaa
-360 käännöksiin voi jättää huolella tekemään ja tekee eikä kiellä tai lähde pois hypyiltä
-takaakiertokeilaukset jees
-Kellotettiin, eikä ollu vaikutusta otinko lyhyemmän mutta kääntävän reitin, vai pidemmän koiraystävällisen missä koiralla vauhti pysyy eikä tarvi niin himmaa tiukkoihin kääntöihin

-Putket ei vedä (tää on treenilistalla, ja kokeillaan yhtä jutskaa)
-Kun koira väsähtää, se alkaa tekee falskisti
-Kepit ei onnannu ja kontaktiti hiukan lipes (lopputreenistä)

Nyt chillataan tammikuulle asti ja luodaan treenisuunnitelmaa, listalla on ainakin montaa juttua. Haluaisin muutamia kisoja käydä opiskelemassa Daamin kanssa, saa nähdä. Turkki alkaa olee jossain vaiheessa sen verta pitkä, että pitänee tyytyä pikkutreeneihin agin saralla. Nyt on ollu niin pitkää ja tekniikkapainotteista treeniä että seuraavaksi jatko paukuttelua, irtoomista, putkia, keppien vahvistusta, eli kaikkee hubaa.

Ollaankohan me menossa parempaan suuntaan?????
Päätin sunnuntaina, että tämän viikon ajalta kerään kaikki Daamin huonot käytökset ylös mutta en saanu kuin yhden tilanteen.
Positiivisia:
-Olen onnistunut kehumaan paljon epäilyttävistä ihmisistä, lapsista, yllättävistä tilanteista. Ennen kun koira on kerennyt sanoa mitään olen kerennyt kehumaan ja ollaan juhlittu ihan kunnolla. Se on tuntunu vaikuttavan. Ei ole pöhissy monestikkaan tai haukahtanu pimeille tyypeille. Lapsille ei ollenkaan <3 Olen kehunut ihan perustilanteistakin missä ei yleensä ole edes ongelmia mutta mikä liittyy tilanteisiin joissa hyvin vois haukahtaa ja joihin kuuluu vieraita ihmisiä.
-Daami on päässy mukaan pyykkireissuille. Olen vanhempia koiria aina ottanu mukaan, Daami vetää vaan hitolliset kilarit aina kun ovesta mennään, sillä kiekkoja liikaa siihen, että voin ottaa sen vapaana hillumaan kun vien tai haen pyykkejä. Nyt ollaan onnistuttu (tutti suussa kylläkin) muutama pöhöhdys tänään kun kuuli ihmisen lähestyvän, mutta kun suukottelin / hieroin silmien välistä (vaikka koira kyttäs ovea ja ihminen tuli) koira oli hiljaa ja rento. Olis juossu pyykkäämään sen kanssa mutta en voinut päästää, tylsä estää tämmönen.
- Olen voinut pitää Daamia irti vaikka autoja kulkee, ne alkaa unohtua. Pidän sitä muutenkin enemmän ja enemmän irti kokoajan. Tutti on ollut hirveen toimiva. Kun otan tutin pois, alkaa räykytys, mun päälle pomppiminen ja näykintä. Tähän auttaa tilanteen pysäytys, ja oma rauhallisuus. Meno ilman tuttia on jatkuvaa laukkaa, päättömästi joka suuntaan, tutti suussa ravaa nätisti jopa mun perässä.
-Eilen treeneihin lähdettäessä odottelin kyytiä. Huomasin kun kielsin koiraa haukahtamasta päin käveleviä ihmisiä, se vain lisäsi koiran kireyttä ja samalla ääntelyä. Sitten reagoin ajoissa, kehuin kun ihminen näky kävelevän meitä päin ja koira katto sitä, ja tadaa, ei hauku ja koira rentoutu. Vaikka ihminen käveli takaapäin ihan Daamin vierestä, Daa vaan havahtu ja lähti kävelemään ihmisen käden perään, olisko sillä ollu namia..:) Samalla vieraat treenikaverit, Daami vastaanotti haukulla, mutta alko sen jälkeen kiehnäämään ja heitti selälleen keskellä kävelytietä ja piehtaroi onnessaan.

Se huonotapahtuma oli kun tultiin tien yli kadulle johon oli suoraan jonku rappukäytävä. Rapusta tuli ulos, suoraan meidän syliin kaksi ihmistä. Daa väykytti näille. En kiskonu remmistä vihasesti, halusin saada Daamin tulemaan ystävällisellä kutsulla takasinpäin, mua kohti. Pälys kuitenkin näitä, joten en voinu palkata. Pyysin istumaan (tarjosin muuta tekemistä) ja koitin saada ylläpitämään katsekontaktia, kuitenki haukahteli ja kyttäs, välillä kyllä muakin. Kun rauhottu ja keskitti pidemmän katsekontaktin mua päin kehut ja nannaa. Lähdettiin ihan näiden ihmisten perään eikä ollut ongelmaa, ois ryysiny luokse haistelemaan. Yllättävä tilanne on paha, vaikka tilanne on ihan normaalielämän tapahtuma, mutta jos Daami yllättyy on impulsiivisen koiran haastava pidättää impulssia, koiran on vaikea olla tekemättä mitään, saatikka toimia vasten tahtoaan.

Mutta meillä alkokin eilen Joululomaaaa! Lauantaina suunta kohti Uuttakaupunkia ja Diivaliinalainen nähdään pitkästä aikaa. Kova ikävä, varmasti molemman puoleinen. Saa nähdä miten Daami reagoi, varmaa vähä vituttaa ku ei oo enää ainut minäminäminä.

Fyssari kävi ja Joensuun agikisat

Fyssari kävi käsittelemässä Daamin. Selän "kuoppa" kohdassa paikkoja joita aristi, näitä saatiin hiukan hoidettua paremmaksi. Toisen jalan takareidessä ilmeisesti aikanaan tullut revähdys, olen sitä katsonu, ettei onnu, muttei ihan täysin käytä. Tähän saatiin teippausohje jolla aktivoidaan selän ja takareiden käyttöä ja verenkiertoa. Samalla myös Daami sai laseria kipeisiin kohtiin. Seuraava aika tammikuulle kun palataan joululomalta Joensuhun.

Kisattiin reidestä huolimatta muutama startti tänään täällä Joensuussa. Ekalta radalta hylly, pudotti heti ekan riman kun tuo tuon hyppääminen ja hahmottaminen on välillä vähän mitä sattuu. Pitkä vienti takaaleikkaukselle ja koira oikas putkeen josta hylly. Tällä radalla onnistumisia muun muassa kepit, putkiin irtoaminen, toinen takaaleikkaus-vinohyppykohta.
Toiselta radalta nolla, sij 1. Kontaktit ei oo niiiiiin hyvät ku treeneis mut aika jees. Pysäytyksillä antaa kyllä aikatasotusta muille. Etenemä joku 4.88, ei tuu riittämään. Vikalta radalta 5vp sij. 1. Alkusuora oli 4 hyppyä, välissä rengas. Renkaalle rysäytti aika lailla ja hajotti sen, oma moka kun en kattonu estettä vaan painelin menemään jo. No hiukan se keräili itteä ja kun piilopehmee on niin näky kyllä hiukan vauhdissa. Loppuun asti kuitenki tosi jees, mukavaa menoa Daamin kanssa. Hiukan alkuun aina vaikeuksia löytää ohjausrytmi Daamin kanssa, samaa ku Jennan treeneissä. Fiilis kuitenkin tosi jees, ja kiva nähdä miten koira saa varmuutta myös kisoihin ja alkaa olemaan enemmän ja enemmän oma itsensä myös niissä. Tukka nyt vähän estää meijän treenilöitä ja 5kiloo hiekkaa tarttu ainaki koiraan joka radan jälkeen..:D Alla todistusaineistoa.

Jenna Caloanderin koulutuksessa

Terapiatreeniä!

Kiva treeni mut pääpaino oli mulla konsultoinnin saamisessa lähinnä Daamin kropankäyttöön ja kontakteihin. Pätkässä kuitenkin heti kolmonen ja nelonen oli vaikea koska väsättiin siihen japanilaista ja se oli Daamille ihan uusi ja mulle vaikea kun hypyt oli eri linjassa. Vinohyppy jäi välillä välistä ja koira paukkas putkeen. Muuten mukavan sujuva pätkä. Pitäis itteen potkii lisää liikettä kyllä, pääsis lujempaa..:D

Jennakaan ei nähnyt että Daamin takaosa olisi mitenkään erikoinen hypätessä. Yksi rima tuli vaan alas ja olen jo itse hiukan haudutellut ajatusta siitä, että loppujen lopuksi Daami on hieman pehmeä ja Jenna vahvisti tämän että se on piilo pehmeä..:D Rima kun tuli alas, näki kuulemma koiran ilmeestä että hups, ja toisella kertaa sen hypyn kyllä hyppäs kunnolla yli. Hassua, mä en ole huomannu moista eikä se vauhdissa näy. Daami on eka mun koirista jota en ole kieltäny agissa kun tulee virhe, kontakteilla ollaan otettu uudestaan ja näin olen anatnut mahdollisuuden tehdä paremmin ja ansaitsemaan palkkansa. Kieltoja olen välttänyt viimeiseen asti, ainoat räsähdykset mitä Daamille on tullu on sillon kun se ei irrota lelusta (tähän saatiin Sannalta käsky käyttää namia) tai kun se käy käsille.

Olen itse huomannut, että se, että ollaan tehty lyhyttä treeniä, pieniä pätkiä ja vähän, palkka on tullu nopeesti; koiran agikestävyys on vielä heikko. Se tekee kyllä mutta alun raivo säilyy ensimmäiset 10min. Pitää alkaa kasvattamaan treeniratoja ja palkan saantiaikaa. Toki Daami vetää tyylilleen uskollisena ihan raivona siitä asti kun ovesta ulos lähdetään joten ei ihme jos hiukan jo hapottaa hallilla. Ei oikein osaa suunnata sitä raivoa ja energiaa vielä oikeisiin juttuihin.

Kontakteille kaipasin vinkkiä kun must se sais olla (ikuisuusONGELMA) inan vielä rivakampi. Kyllä se nytkin selkeesti vaihteli se intensiteetti millä se sitä paukkas menemään. Jenna kuitenkin oli sitä mieltä, että se oli huippuhyvä, halus kellottaa koska veikkas että 2.22sekkaa menee Daamin puomiin. Kellotus suoritus ei ollu edes paras tällä treenikerralla mutta Jenna arvas aika nappiin..:D Hänen mielestä 2sekunnin puomi on maailmanluokan puomi..Meillä vielä matkaa siihen siis..;) Aalla Daamilla oli niin hyvä rytmitys, että Jenna oli sitä mieltä, että vois siirtyä juoksu A:n opetukseen. Hänen mielestä se melkeen oli jo juoksuA mutta sit lopun pysähdys, tulee harjan yli hienosti, sitten yks pidennetty askel ja 2o2o. Vois pumpilla ajatella opettavan kyllä, olis kropalle ystävällisempää.

Eli vielä kokoavana mitä täytyy harjotella:
-Kestoa treenille, pidempiä treenejä
- Japanilainen uutena opetettavana tekniikkana
-Juoksu A
-Puomin vahvistus ja ei niin natsina jos tulee hiukan yli

Sanna Kataisen koulutuksessa

Tänään otliin treenaamassa Sannalla. Rata oli vaikea, ja kun meillä ei monetkaan ohjauskuviot ole hallussa plus että radan luku, tai ohjauksen luku on vielä haastavaa kun meidän omat treenit on tehty niin lyhyissä pätkissä ja vähäesteisillä treeneillä. Enää ei paukutetakkaan sinne minne nenä näyttää joten näkyy kyllä vauhdissa. Mutta olen tosi ylpeä pikkusesta.

Onnistumisia oli
-irtoomiset hypyille
-pakkovalssi jaakotus,
-persjätöt
-luki ohjausta vaikka olis voinu luukuttaa toisille esteille, vaikeitakin vinoja hyppyjä
-A toimi hienosti
-Puomi toimi aika hienosti, hiukan pomppas ylösmeno ja putki alla häiritsi.
-Vinoja hyppyjä luki hienosti
-poispäinkäännös kepeille toimi

Treenattavia (kouluttajalta poimittu)
-Kepit päin seinää (mättää palkkaa keppien loppuun)
-Palkka itsellä, ei ohjaajalla, se häiritsee koiran keskittymistä muhun
-Putkiin irrottamista (viehelelu läpi putken)(hypyt vetää enemmän)

Omia treenattavia huomioita:
-Ohjauksiin tuleminen, hämyesteiden ohittaminen varmemmaksi, luotto mun ohjaukseen
- Palkkaa ohjauskuvioista joita nyt treenattiin radan osana

Muita hyviä vinkkejä oli:
 -siitä miksi lelu pitäis vaihtaa namiin, eikä taistella siitä ja lisätä stressiä koiralle (vaikken huomaa, että olisin lisännyt mutta voi näkyä huolimattomuutena tms)
-Hyppää hyvin, ei hae, ei pudottanu, eikä laskeutumisessa ollu häikkää kouluttajan mielestä
- Tekee agia leluntoivossa, lelu motivoi, ei niinkään esteet
-Ei ole vielä valmis henkisesti eikä fyysisesti; syvälihasjuttuja
-Tekee kontaktit sillä nopeudella mitä se pystyy tuolla rakenteella tekemään ja ne on hyvät

Paljon vahvistusta mun omille aatteille ja paljon hyviä juttuja lisää. Seuraava treeni on Jennan koulutus ensi lauantaina. Taidan antaa viikon relata.