Agilityn saralla suhteellisen hiljaista. Jotain aina silloin tällöin. Myniksen hallissa käytiin ottamassa hiukan keinu ja A treeniä. Keinu aika hyvä, mutta läpi paukkaa eikä nyt ollut edes kierroksia. A:lta näytti välillä tulevan hiukan liian ylhäältä. Muuten saatiin viettää päivä räntäsateessa :D

Diiva pääsi lauantaina mukaan töihin ja samalla reissulla viemään lasta lomille. Diiva teki taas puolet mun duunista ja tulee vaan niin mahdottoman hyvä olo kun katsoo koiraa lasten kanssa. Älyttömän hienoa.

Sunnuntaina pyyhällettiin suoraan töistä Tsaun hallille Sonjan treeneihin. Kiva rata ja kivoja juttuja ja mielenkiintoista juttua juoksu A:sta. Toivottavasti mulle ei tule siitä sellaista pakkomiellettä :D Jos ei osu niin ei osu, koiran kropalle ainakin helpompi. Vielä on ainakin osunut. Huonoimmillaan suhteellisen yläreunasta ponkasee koska nyt tarjos yhdellä laukall alastuloa :O Noin pieni koira mutta heittäytyy niin hurjana harjan yli. Pahin suoritus oli kun tyttö hiukan "heittäyty": suoraan keskelle alastulokontaktia ja siitä putkeen, hui, olin varma että ranteet poikki. Hullu! Haluaisin että Daami alottaisi harjan ylityksen hieman aikaisemmin, jolloin joutuisi ottamaan kaksi osumaa alastulolle ja silloin osuma olis aika bueno.
Puomin koitti varastaa kahdesti ja kahdesti teki tyylikkään 2o2o. Keppejen kanssa välillä vähän malttiongelmaa joka ei tule talven aikana varmaan parantumaan kun en pääse niitä ottamaan usein ja vähän. Tehtiin myös muita vähän harvinaisemmin treenattavia, okseria, pituudelle jaakotusta ja takaakierto- päällejuoksu jaakotus kuviota joka oli hitaalle minulle aika haastava :D Oli taas mukavaa!

Tyhjensin kaappeja ja ryhdistäydyin ja myin facekirppiksillä koirien vaatteita, lähinnä uusia mutta inan pieniä. Hyvä että pääsevät uusiin koteihin, mutta ei oo mun juttu tuommonen kaupittelu :D Kovasti oli kyllä kiinnostusta.

Tällä viikolla on tiedossa hyvin vähänt töitä, ja nekin yöllä joten voin hyödyntää ne gradun tekoon joka työllistää nyt kans. Tutkimussuunnitelma, lähteistöä ja teoriaa pitäis olla ohjaajalle näytille. Keskiviikkona päästään vähän aksaamaan Timo Liuhdon yksärille ja perjantaina suunnataan Helsinkiin jossa tiedossa; koirakavereita, caraydan päivää jossa me kyllä aikalailla hengailuroolissa koska en uskaltanut ilmottautua treenaajaksi kun en tiennyt työvuoroista. Sunnuntaina messaria ja alkuviikosta Joensuuhun.

Toivottavasti tytöt ei aloita juoksujaan (joiden olisi pitänyt alkaa jo aikoja sitten) koska tiedossa on kaikkea hauskaa (treenejä ja Oodi poikaperron pitäisi tulla jouluksi) ja vähemmän hauskaa, nimittäin molemmat pääsee steriloitavaksi joulun tienoilla. Vihdoin!

Daami 3-vuotta!

Pöljä monsteri täyttää tänään JO 3-vuotta! Mihin tämä aika oikein karkaa? Mun piti niin ottaa seuraava koira vasta opintojen jälkeen mutta Daami tulikin vähän yllättäen. Tämä on kyllä yksi parhaista heräteostoista vaikkakin kaikenlaista on sattunut ja tapahtunut, eikä aina ollakkaan ihan ruusuilla tanssittu. Se ei ole mun silmissä maailman hienoin perro vaan se on just mun käsiin sopiva perro! Daami viettää synttäreitään köllien, metsälenkillä, eilen ostettuja herkkuja ja raakaruokaa popsien. Synttärilahjaksi tyttö sai uuden BOT alustan ja se onkin ollut kovassa käytössä kaikkien elukoiden käytössä. Sylvi-kissa esimerkiksi menee ihan koomaan nukkuessaan alustan päällä. Kyllä kissa tietää missä on hyvä olla.

Viimeksi ollaan treenattu agia kunnolla Tuulian treeneissä. Jälkeen olen käynyt kentällä varmaan kahdesti tekemässä keppitreeniä. Vire on treeneissä sen verran matala ettei jätä keppejä kesken. Olen silti vahvistanut niiden loppuun pujottelua virittämällä loppuun ansoja ja palkkaamalla keppien päähän. Ei stibluja. Avokulmaan tulo vinohypyn kautta on ollu haasteellinen. Putkesta tulo ei ole.

Tokoiltu ollaan myös aina agitreenien yhteydessä. Ruutua, hyppyä, metallia, paikallaan makuuta, sivulla maahan menoa ja perusasentoon tuloa, liikkeestä maahan ja seiso. Tokoilu on kyllä mukavaa ja erilailla ajatusta vaativaa molemmilta kuin agi jossa parasta on kun mennään täysii ja aivot narikassa ;)

Lisäilin koirien sivuille sairastelu-osion johon koitan listata meidän tytöillä olleita ja mahdollisia tulevia sairasteluita ja tapaturmia. Toivotaan toki ettei tarvi paljon listailla.

Tuulian treeneissä

Aamulla klo:4.00 herännyt Joensuusta ja julkisilla kulkeutunut takaisin Uuteenkaupunkiin, että kerkeää illaksi Turkuun Tuulian treeneihin. Vireystila oli meikäläisellä hiukan eri, mitä Daamilla :D

Treeni oli varsin hyvä, niin kuin yleensäkin. Päästiin tekemään persjättöjä, saksalaista, sylivekkiä, niistopersjättöä, A:ta. Harvemmin on tullu saksalaisia tai persjättöjä treenattua joten hyvä että nyt niitä tehtiin :D A meni hyvin. Ensimmäisillä höyryillä juoksi epäröimättä ja kun kiekat laski ja paketti alko pysymään kasasa alko neiti tuumaamaan, että "hei, eiks tässä pitänykki pysähtyä". Tämä näyttää hyvin sen miten sen vireystila tekee mahdottomaksi alussa malttaa, mutta kun sai ensin purkaa, alko opetetut asiat olla hyvin hallussa. Pitää vaan juoksuttaa A:ta ja palkata juoksusta. Vaikka pysähtyikin sadasosaksi niin lähti kyllä ilman lupaa sieltä taas jatkamaan rataa.

Fiilis hirveän hyvä ja radan tekeminen tuntui vaivattomalta. Kiva kun on kouluttaja joka potkii tekemään täysillä. Itsellä on vähän niin, että jos treeneissä itse kämmään, tai epäonnistun, ei se aiheuta mulle kamalia tunnontuskia itseäni kohtaan, enkä ruoski itseäni verille sen takia. Tämän takia ehkä meno on välillä vähän vetelää. Kouluttajan läsnäolo jo riittää, että tekee parhaansa ja näyttää mihin pystyy.

Tuulian mielestä Daami oli tosi liukas kaveri :D Kääntyi helkkarin hyvin ja sillä on mahtava moottori. Kääntyi kyllä tosi tiukasti, hieman liiakin, sillä aina sai olla irrottelemassa ettei tuu ihan jaloille. Pohja oli selkeästi alussa haastava. Daami ruopi aika kovasti, ei niinkään sutinu vaan kynsillä ruopi itseään liikkeelle, toki kepeillä meinas vähän rytmi pettää kun pohja ei pitäny. Kynsien ruovinta vaan kuului :D

Diivan vuoden vanhaa selkäkuvaa tiirailtiin. Ihan täysin ei voi sanoa onko yksi ylimääräinen nikama vai puuttuuko viimeisiä kylkiluita. Voipi olla osasyynä myös neidin kulumiin, kipuiluun ja ontumiin.

Sonjan treeneissä TSAUn hallilla

Raivis

Meilleppä ei kuulu ihmeitä.
Diiva ontuilee näin kun on ilmat kylmentyneet. On nyt ollut minimaalisilla lenkeillä, painimis ja rälläämis kieltä ja kipulääkettä noin joka toinen päivä. Samalla kun Daami menee kilpparikontrolliin, pitänee keskustella Diivan ontumisistaa. Carthrophenia nyt ainakin ja laseria. Pitänee keskustella PRP jutusta, mutta en oikein tiedä ryhtyäkkö semmoseen. Kortisonista en myöskään tiedä, laittavatko ja onko järkeä. Ontuvaa koiraa ei pysty kyllä katsomaan, kipulääke ja kortisoni ei ole pidemmän päälle vaihtoehtoja.

Daami on päässy pidemmille lenkeille yksin. En tiedä, mutta olisko se hiukan tasaantunu? :D Voisko se olla hiukan aikuistunu, täyttää pian kolme vuotta. Ai kauhee jos siitä tulis semmonen nössö mikskä olen sitä yrittäny taltuttaa ;) Niin se on mun murunen <3

Mää sain juosta ja juosta :P

Tänään päästiin Sonja Paavolan treeniin TSAUn hallille. Rata oli kiva, liikkuva. Ei semmosta mitä mä inhoon (mitä ehkä pitäis harjotella): tiukkaa paikallaan vääntämistä, ansaesteitä ja koiran pujottelua väärien esteiden omasta/ohitse oikeille. Tässä juostiin ja tultiin lujaa tilanteisiin, luotettiin koiraan ja irroteltiin sitä kun ohjaajan jo piti liikkua toiseen suuntaan.
Sonja on jo toinen tai kolmas kouluttaja joka sitä mieltä, että Daamilla on luontaisesti hyvä juoksu A :D Tulee harjan yli hienosti ja osuu kontaktille mainiosti. Tämä huomio tuli Sonjalta kun Daami ei pystyny siitä vauhdista ja sillä harjan ylityksellä pysähtymään kontaktille. Siitä sitten annoin juosta vaan läpi sanomatta mitään, seuraavalle esteelle. Pitänee tätä nyt vahvistaa etupalkalla ja ehkä heittopalkalla. En osaa yhtään kouluttaa juoksukontakteja mutta samapa tuo :D Ei ole niin vakavaa. Ja mikä parasta, tämä on koiran kropan kannalta ehdottoman hyvä, sillä rikkoisi varmasti tuolla lennolla A:lla etupäänsä. Katsotaan ja mutustellaan. Ihmekkään kun olen ihmetellyt miksi helpolla tulee läpi, ei vain kovin hyvn pysty niistä vauhdeista stoppaamaan. Ja nyt pääsen siitäkin hirveestä vaatimisesta kun koiralla ei ole malttia stopata ;)