Tämän vuoden viimeiset ohjatut treenit Elinan opissa

Olen hyvin hyvin tyytyväinen siihen, että on kouluttaja joka näkee sen, mitä Daamin kanssa pitää tehdä, jotta voimme päästä sellaiseen kuntoon, että agility toimii ja on palkitsevaa molemmille. On ollut kiva maksaa hurjasti koulutuksista, joissa on todettu että "tee paremmin" ja opastettu tekemään aina vaan pienempiä muutoksi oman toimintaan, niin pieniä nyansseja, että välillä olen jo todennut, etten vaan pysty. Viime keväänä muistan ne treenikerrat, joissa itku silmässä yritin, mutta ei toiminut. Kukaan ei osanut sanoa, että koira ei ole edes ohjattavissa sillä sen kuuppa heittää ja se jahtaa, se ei ole kuulolla ja se on out of control. Mun vaan piti olla parempi. Todella tuskastuttavaa. Itse tiesin, etten voi olla niin paska, että se on syy. Tunsin myös, ettei koira lähde ohjauksiin. Sitä paitsi, jos ohjaajan pitää olla täydellinen, tämän lajin voi lopettaa heti. Sellaista päivää ei tule, että ohjaaja voisi olla täydellinen.

Eniten eväitä olen saanut Elinalta, joka ymmärtää koiran mielentilaa. En ole saanut vain vinkkejä miten selviän nyt tässä hetkessä tsägällä tästä ohjauksesta ja ollaan tyytyväisiä. Ei sama ei toimi Daamin kanssa kuitekaan huomenna koska se on omissa tiloissa. Ei se ole ohjauksesta kiinni.

Viimeisellä treenikerralla tehtiin putkeen lähtemistä suullisella käskyllä. Tähän lisättiin ohjaajan liike (paikallaan x-hyppyjä) ja olipa koiran vaikea lähteä putkeen sillä oli niin kiinni mun liikkeessä. Koira haukku=turhautu ja oli epävarma, jäi mun eteen räykyttämään. Koiralla on kuitenkin yritystä. Daamista huomas miten se vaan lähti juoksemaan ilma että sillä on hajua mitä pitää tehdä ja kun putki osuu eteen, lamppu oikein sytty, että ei helkkari, tämähän se on. Kun sitä paineistaa, se kyllä yrittää ja esittää että tietäisi mitä pitää tehdä vaikkei sillä ole hajuakaan. Saatiin putken suoritusläksyä joita on jo treenattukin, kuvattu ja laitettu Elinalle.

Käytiin maneesissa tekemässä läksyjä ja ei ole putken suorittaminen ohjaajan liikkeen vastaiseen suuntaan niin helppoa. Saman haluan onnistuvan kepeillä. Tänään hienoja keptyksiä, seuraavaksi kokeilen juosta koiraa vastaan kun se tekee keppejä. Uskon että on vaikea. Samalla treenaiin myös Tiffy-bc:tä. Sillä paljon samaa haastetta kuin Daamilla ja kiva opettaa sitäkin.

Messarissa

Tänä vuonna messarissa täysin puudelimeiningeissä. Hirveän erilaista mutta tosi jees. Kyllä on eri olla näyttelyssä näyttelyrodun kanssa kuin tuommoisen rastaturkkisen vesiäisen joka vaan hetki ennen kehää otetaan häkistä ulos ja se on valmis. Koko Elman sisaruskatras oli paikalla. Lungeja tyyppejä. Kasvattaja esitti Elman ja tuomari tykkäsikin tytöstä, ainoastaan välillä heittävä takajalka oli syy sille, ettei voinut palkita. Tämä on ymmärrettävää.

Arvostelu:"Kaunislinjainen, sopusuhtainen narttupentu jolla erittäin lupaavat ääriviivat. Erittäin kaunis pää. Viehättävä ilme ja hieno pigmentti. Kaunis kaula ja ylälinja. Lupaava runko ja luusto. Valitettavasti takaliike ei ole aivan puhdas tänään. Tarvitsee harjoitusta. Kauniisti hoidettu karva." -Maarit Hassinen

Käteen jäi ostoksien muodossa lähinnä luita, muutama flexi ja Elmalle ihana toppatakki. Mietin, että tuollaiset vaatteet ei ikinä toimis vesikoiralla, mutta tällaiselle koiralle ne on täysin omiaan. Elma ei missään nimessä voi pukeutua mihinkään Hurttaan, pyh.

Ralph (Diivan poika)

Robin (Diivan pojan poika)

Meidän mutsi on niin kovin innostunut neuloja joten hänen käsissä valmistui pojillekin joululahjat. Vaikea tehdä summassa, lähinnä sovitettiin Daamille ja muokattiin vähän mututuntuman mukaan. Poikien malli on lyhyempi vatsasta ja pidempi selästä, myös jalkaremmit löytyy. Värimaailma on tällä kertaa ollut tuollainen vanhahtava; Daamilla sinapinkeltainan, Diivalla viininpunainen ja pojilla nämä.

Elma kävi eläinlääkärillä. Eläinlääkäri ei meinannut kuvata Elmaa ensin sillä tyttö pomppi ja riekku ja käytti jalkaa. Ei oireillut kun jalkaa käänteli ja lihakset oli kunnossa. Röntgenissä näkyi kuitenkin pieni litistymä reisiluun päässä joten pieni epäily legg pertheksestä on. Ortopedin arvioon seuraavaksi ja leikkaus.

Uudenlaisen agilityn sisäänajoa

Daamille agility on aina ollut sellaista out of control. Koira menee lähinnä impulssin viemänä omassa eläimellisessä tilassaan. Ongelmaksi muodostuu, ettei koira keskity eikä kuuntele.  Rähinällä vaan ja täysiä, mutta tila on sellainen missä agilityä ei voi tehdä kovin hyvällä menestyksellä. Kuuppa heittää ympäri joten annettuja tehtäviä ei enää pysty suorittamaan niissä noupeuksissa toivotulla tavalla.

Lähtökohta on se, että opetan Daamille ensin matalalla vireellä, miten kuunnellaan (sanallisia käskyjä eriaisiin temppuihin, enemmän ja vähemmän kiihdyttäviin). Daami käy todella hitaalla. Sanallisen käskyn jälkeen oikein näkee miten se prosessoi ja sitten tapahtuu toiminto. Nyt opetellaan myös sanallisella käskyllä kiertäminen ja putken tarjoaminen. Näihin yhdistetään mun oma liike, ja silti koiran pitää suorittaa annettu tehtävä eikä lähteä jahtaamaan. Keskittymisen pitää pysyä siinä tehtävässä minkä koira on saanut, esimerkiksi kiertämisessä vaikka lelu roikkuisi koiran ja kierrettävän esteen välissä ja vaikka itse lähtisin heti käskytyksen jälkeen liikkumaan vastakkaiseen suuntaan mihin koira lähtee liikkumaan. Nämä siirretään sitten agilityhalliin jossa vire on heti potenssiin 100.

Tämän lisäksi, Daami ei saa enää yhtään riekkua agihallilla. Räykyttäminen lopetetaan sillä että pyydän koiraa istumaan. Lähinnä niin että itse lähden pakittamaan ja annan suullisen käskyn istua ja tästä rauhoittumisesta palkitaan. Yhtään esteitä ei saa rallata yksinään eikä riekkua ja räyhätä.

Radalla tehdään välillä lähelle tulo kieputuksia sen sijaan että mentäisi esteelle, mutta kieputuksesta lähetän myös esteille jolloin koira saa irrota ja suorittaa. Näin tarkastan onko koira kuulolla ohjauksen suhteen.

Ensimmäinen treeni meni tosi kivasti. Ensin muutamia sanallisen käskytyksen kuunteluharkkoja. Oli aika haastavia Daamille mutta hienosti yritti vaikka raksutus kuului. Yritti aloittaa räykytyksen mutta hommiin laittaminen (peruuttaminen ja istumaan käskeminen) auttoi ja koira kykeni rauhoittumaan. Ensimmäiset toistot esteillä kieputtelun kautta. Tosi hyvin tuli kieputukseen ja lähti hypylle. Itse pitää muistaa että kieputukseen (eli kiinni tuleminen) ei ole ikinä rangaistus vaan palkkio. Jos koira tästä karkaa niin ei vihaisesti käsketä takaisin.

Sitten tehtiin rataa. Daami oli aika huippu. Vauhti putosi hieman, mutta siitä näki miten se piti paketin kasassa ja teki hommia. Kieli keskellä suuta <3  Tarkoituksena on opettaa että agilityä mennään keskittyneesti, ja niin lujaa kuin sitä pystyy vielä tekemään niin että keskittyy. Nyttemmin Daami on mennyt vaan lujaa, ei tietoakaan siitä että agility on keskittymsilaji.  Vauhtia tehdään sitten lisää kun on kapasiteettia keskittyä ja silti hallita se vauhti ja sen tuoma kiihkeys.

Elman sisko Emma meillä vaihdossa

 Elmalla on kamalia tapoja. Se räkyttää ihmisille eikä mene luokse, sen lisäksi se ottaa pöydällä mielellään hatkat vieraiden ihmisen alta. Elma kävi kasvattajan luona sosiaalistumassa ja totuttelemassa vieraisiin paikkoihin. Sillä välin Elman sisko Emma oli meillä sosiaalistumassa. Emma oli suunnattoman paljon rauhallisempi ja sosiaalisempi. Sitä ei tarvinut kertaakaan komentaa eikä se räkyttänyt tai pelännyt ketään. Se myös osasi rauhoittua. Kasvattajalta tuli viestiä ekana iltana, että kaikki muut väsähti jo ja Elma vielä jaksaa :D Elma on sellainen viikari että oksat pois. Välillä aika hirviö koiraksi :DD Tuhoaa kaikkea, ei tottele ja räkyttää. Kokoajan myös touhuaa jotain, vaikea asettua aloilleen. Elma aloitti takajalan ontumisen joku aika sitten. Pyysin kasvattajaa katsomaan sitä ja totesivat, että se olisi kasvuun liittyvää jalan pompottamista, muillakin sukulaisilla oli jossain vaiheessa kehitystä ollut samaa. Rauhotuin ehkä 2 päiväksi ja totesin, että vien sen eläinlääkäriin, ei ole normaali. Elma on siis menossa ylihuomenna lääkäriin näyttämään jalkaa. Todennäköisesti viikonlopun Voittajanäyttely jää väliin. Todella harmillista ja varmasti sieltä vielä joku leggperthes löytyy. No ei auta. Tärkeintä on nyt, että se saadaan hoidettua. Kipeän oloinen pentu ei ole.

Elinan treeneissä

Tehtiin lyhyitä ratapätkiä. Ensin omalla ohajustavalla ja sen jälkeen Elina pyysi tekemään jollain toisella tapaa. Tarkoituksena oli tehdä pätkiä joissa ohjauskuviot valitaan sen mukaan mikä on millekkin koirakolle haastavaa mutta olisi hyvä osata. Eka veto tosi jees. Daami vahvuudet tuli esiin ja sen taitavuus. Luki rataa ja teki sitä hienosti. Tosi upeesti löyty kepitkin kaikkien ansaesteiden lomasta ja keppien jälkeen tul ohjaukseen vaikka putki oli metrin päässä kepeistä. Jes. Elinan mielestä olin eri jämäkkyydellä nyt mukana ohjauksessa. Joo otin vähän tiukemmin. Itse ajattelin että kuuliaisuus johtui namituksesta, tokoiluista ja malttitreenistä ennen rataa.

Toinen veto ja koira oli tosi nihkee. Lähti vaan liikkeeseen mukaan. Se on todella raskasta kun kuluttaja antaa kokoajan uusia ihan normaaleja neuvoja kuten rytmitä, katso koiraa, ota askel jne. Ihan niin kuin olisin yhtäkkiä nappia painamalla unohtanu kaikki ohjauksen perusteet. Olin taas niin romahduksen partaalla ja totesin Elinalle tuhansien ohjeiden jälkeen että en vaan pysty tähän! Ei tunnu yhtään hyvältä. Mulla ei ole yhtään liikkumavaraa tämän koiran kanssa, se on joko tai, ei tunnu hyvältä eikä voi olla normaalia eikä kukaan tavallinen kuolevainen voi selviytyä tästä tämän koiran kanssa. Tästä päästiinkin hyvään juttuun.

Elina kiitti kun sanoin ettei tunnu hyvältä. Hän ei kuitenkaan tunne meitä vielä niin hyvin että osaisi itse puuttua näin "radikaalisti" koirakon puhiin. Daami ei ole kovinkaan kuulolla vaan on todella liikkeessä kiinni. Millään muulla ei ole silloin merkitystä kun Daami menee impulssin viemänä liikkeen mukana. Silloin ei ohjauksilla ja siihen tehtävillä korjauksilla ole merkitystä. Tämä on ehkä tämän syksyn koulutuksissa ollut kaikkein ärsyttävintä kun kyllä kouluttajat ohjeita antaa, muttei näe sitä, ettei ongelma ole ohjauksissa enkä minä saa siitä mitään eväitä oikeasti sitä yhtä treeniä pidemmälle. Okei voin saada sen tuurilla menemään siinä hetkessä, muttei se tarkoita että ensi kerralla samanlainen tilanne, että saisin sen menemään koska ongelma ei ole ohjauksen paikalleen laittamisessa vaan koiran pääkopassa.

Saatiin Elinalta uudenlaisia ja ajatuksia herättäviä treeniohjeita. Daamia opetetaan nyt kuuntelemaan ja olemaan kuulolla opettamalla erilaisia ohjauksia temppuina, kuten kiertämistä ja käteen tuloa. Nämä tehdään niin vahvoiksi että sen jälkeen niihin on helppo liittää ohjauskuviot ja rata. Esteiden tarjoamisella opetetut koirat saattavat helpommin tulla lentäviksi lepakoiksi ja tarjoavat vaan esteitä sen sijaan että olisivat kuulolla. Paljon myös tehdään agia missä vahvistetaan sitä menoa omalla liikkeellä. Nyt vain sanallisesti opetan Daamille kiertämisen ja putken menemisen. Samalla treenataan niitä impulssi ja kuunteluharjoituksia mistä oli jo aikaisemmin puhe ja nyt myös opetellaan istumista ja maahan menoa pelkästään suullisella ja niin että minä liikun kokoajan ja koiran pitää malttaa tehdä. Näin muutaman videon näin opetetuista nuorista koirista ja ne oli mainioita. Aikalailla juuri sellaista taidokasta agilityä mitä toivon. Nyt vaan mennään reikäaivona ilman ajatusta siitä että pitäis myös osata kuunnella.

Ärsyttää kun tiedän, että Daamin kanssa vois tehdä hienoja ratoja, mutta ei vaan toimi ja ei tunnu hyvältä. Olen kovin vakuuttunut, että tätä Daami tarvii jotta kykenee pitämään itsensä kasasa ja tekemään kunnollista agilityä vaikka haluais jahdata ennemmin mua ja jättää hommat puolitiehen. Elinan mielestä se ei jätä noudattamatta käskyjä tahallaan ja keskari pystyssä, on kuitenkin todella herkkä välillä. Uskon, että tässäkin se menee vaan johonkin eläimelliseen tilaan eikä vaan pysty, niin kuin arkielämässäkin. Turha hakata päätä seinään tavalla mikä toimii muille, tarvii ajatella nyt vähän boxin ulkopuolelle.

Treeneistä ja vähän negatiivista puputusta yleisesti

Mietin, millaista oli elämä sillon kun oli aikaa puuhata koirien kanssa? Ohjatut treenit Turussa on ihan parasta sillä se aika on pyhitetty koiralle. Hieman (eli aika paljon) huolta aiheuttaa se, että olen jälleen näkevinäni Daamin takajalan oireilua, mutta niin lievänä että pelkään jos vielä eläinlääkäriin, ettei sieltä mitään löydy. Mikään ei ole sen turhauttavampaa. Mietin jo valmiiksi jos treenaaminen Daaminkin kanssa loppuu, ei mulla ole koiraa jonka kanssa voi harrastaa. Toisaalta ei ole koiran paikkaakaan, eikä niin paljon intoa, että olisi pennun aika. Tulenko enää koskaan ottamaan harrastuskoiraa jos nyt tulee tauko? Vai tekiskö se vaan hyvää?

Elinan treeneissä tuuraamassa Heidi. Katsoin jo ratapiirrustuksesta, että aikalailla väkisin väänetty rata. Sellainen hankala, missä ei missään kohtaan tule flow fiilistä kun saat yhden neliön kokoisella alueella olla ensin tekemässä saksalaista sitten kiirehtimässä seuraavaan paikkaan jossa pitää vääntää persjättöä ja heti perään vekkiä ja todellisuudessa koira oli jo siitä saksalaisesta ponganut ansaputken. Huoh. Mun asenne niin huokui jos kun menin radalle. Todellä ärsyttävä piirre itsessä. Mutta oli meille vaikea. Ei siis ohjauksellisesti minulle mutta Daami pongas esteitä eikä tullut ohjauksiin. Rata oli vielä erilainen mittasuhteiden osalta mitä ratapiirroksessa. Keskityin sitten hakemaan flowfiilikset onnistuneista kepeistä joihin mentiin haastavista kulmista ja annoin koiran täysin työskennellä itse mutta liikuin tasasesti itse, koska Daami vaatii tämän, etten lähde sykkimään.

Timon treeneissä torstaina olikin jo aika haastava rata näin vauhtiratoihin muihin verrattuna. Daami ei meinannut millään tulla japsiin. Muutama perkele merkkaus ja sain tulemaan. Todella ärsyttävä keskarin heiluttelu -asenne taas Daamilla. Nautin kuitenkin Daamin irtoamisista, itsenäisyydestä, kontakteista, käännöksistä ja kepeistä. Ihana taitava! Tämä olikin viimeinen kerta Vauhtirataa. Jouduin muutaman treenin myymään ja muutaman treenin suoritin kipeänä :D Huonoa tuuria. Tiffy bc:n kanssa keitti yli, ei mulla, mutta koira ei kyennyt kovin kummoiseen suoritukseen. Harmi. Hieno koira.

Meikäläisen gradu valmistuu uhkaavasti. Todella pelottavaa! Eniten pelottaa, ettei sen valmiiksi saaminen vaikuta mun elämään niin kuin toivoisin, eli että mulle jäis käyttöön enemmän vapaa-aikaa :D

Elmalla narttumainen mörköikä. Senkin suhteen pelottaa, ettei siitä kehity täysjärkistä seurakoiraa koska siinä on täysin samoja piirteitä kuin Daamissa. Nyt pöhisee ja haukkuu vieraita eikä aina mene suoraan tutustumaan. Näyttelyiden suhteen mietin sitä, että ottaa hatkat alta kun vieras ihminen tulee pöydällä tutkimaan. Todella harmillista sillä en toivonut tältä pennulta mitään muuta kuin että se olis helppo ja sosiaalinen. Harmi jos näinkään ei ole. Mielestäni se ei ollut paljon vaadittu seurakoirarodulta jolta ajattelin että enemmistö kuitenkin jo luonnostaan täyttävät nämä kriteerit.

Tuulian treeneissä

Kivasti olen lokakuussa ollu jo kahdesti kipeä. Viimisimpäinä pohjosen reissulta mukaan jääny flunssa ja sitä viikon poteneena. Torstain treenejä olen joutunu myymään jo kahdet, enää en aijo.

Treenasin sekä Daamilla, että Tiffy bc:llä. Daami teki heti nollan. Tosi tosi jees! Kontaktit oli huiput ja kepit haki ihan liian hyvin. Olin niin yllättynyt. Yhdessä kohtaa koira oli hieman epävarma. Lopussa vielä kauhee spurtti ja kyllä huomas että kunto on ihan nolla ja tuskanhiki pukkas.

Tiffyn kanssa ensimmäistä kertaa Turussa treeneissä. Huomasin heti että koira otti häiriötä toisella kentällä treenaavista mutta kun alettiin hommiin niin koira keskittyi muhun. Vauhti ja kierrokset oli potenssiin 100 verrattuna normaaliin. Huomas, että otti kierrokisa toisesta treenaajasta. Olin yllättynyt miten hienosti meni. Puomin kontaktikin meni todella todella hyvin siinä vireessä ja muutaman treenikerran jälkeen. Todella omituista. Ei ikinä perron kanssa menis mikään noin nopeasti jakeluun ja osaaminen siirry noin haastavaan uuteen tilanteeseen. Olin niin monesta asiasta äimänä! Tiffy kaahaili ihan hulluna :D Ei pysyny enää jalat alla kun matto ei oikein pitäny. Tosi sähinkäinen! Oli niin hauskaa, ja erilailla haastavaa tehdä hieman erilaisen menijän kanssa. Tosi kivaa ja sain taas vahvistusta sille miten tätä koiraa pitää viedä ja palkata jotta päästään eteenpäin.            

Sallassa

Daami ja Elma pääsi mukaan viikon lapin reissulle. Diiva jäi pitämään kotia pystyssä.

Yöjunalla edes takasin. Koirat reissas kuin vanhat tekijät. Reissusta jäi käteen koirille paljon hyviä uusia kokemuksia, ja mulle elämäni ensimmäinen palkallinen lomaviikko ;), ehkä vähän lepoa, pikkusen flunssaa, hienoja maisemia, hieman edennyt gradu ja sukulaisten kanssa vietettyä aikaa.

Elmalla on murkku ja mörköikä. On nyt hieman ärsyttävä räksyttäjä ja näkee kaikkialla haamuja. Toisessa hetkessä pelkää ihmisiä, hetken kuluttua juoksee perässä eikä arkuudesta tietoakaan. Kotioloissa se on aika rauhaton. Välillä kokoajan tekemässä tuhmia ja saa kieltää ja kieltää. Tuntuu, että käy vähän kierroksilla eikä osaa relaa. En haluais tämmöstä pentua aktivoida enempää. Daamia välillä vähän ahdisti vieraat ihmiset mutta Daami suoriutu hienosti kuitenkin.

Torstaina reippailtiin Oulangan kansallispuistossa, kanjonin ympäristössä. Perjantaina Ison Pyhän huipulle ja alas. Lauantaina Ruuhitunturin maisemissa. Daami niin nautti mutta meno oli päätöntä! Pelotti niin paljon. Kivikossa, rappusissa, pitkospuilla ja suossa se meni ku päätön kansa, ja sitten Piira taas kysyy että "olisko se voinu loukata jossain?" :DDD Todennäköisyys on todella suuri :D

Maanantaina ennen lähtöä käytiin Piiralla. Aika hyvä oli neiti; lantio suorassa mutta lapojen kohtaa vähän käyrä. Toinen takajalka on hieman outo. Pitää seurata ja mahdollisesti tutkia.

Elinan treeneissä pitkästä aikaa

Elinan treenit siirtyi vihdoin uuteen halliin. Ihan kiva, mutta hieman liikaa kaikui mun makuun, etenkin kun Daami huusi ja Elina yritti neuvoa :D

Daami oli vähän sekasin. Luuli varmaan että ollaan kisoissa kun uusi ympäristö. Ei ollut oikein ohjattavissa. Edelleen meidän kolmannen esteen kirous, sinne asti ei saatu onnistumaan. Meillä rytmin kiinni saaminen on tärkeää, ja harvoin se onnistuu mutta sen tulis tapahtua kolmen ekan esteen aikana, pidemmälle ei pysty huonolla rytmillä menemään. Elina hoksas että Daamilla on jahtaaminen päällä. Kun tulee kiire, ei koira enää ole ohjattavissa kun se lähtee vaan jahtaamaan mua ja kiirehtimään perään.

Kun sain painostettua sen kolmannen esteen taakse koiran, olin niin jäljessä että takaaohjaaminen oli aika hauskaa :D Koira kyllä meni. Saatiin kivoja treenejä ja vinkkejä lähinnä koiran itsensä impulssikontrolliin ja siihen että on enemmän kuulolla sen sijaan että menee sen impulssin viemänä.

-Palkka tulee vuoroin ohjaajalta ja vuoroin apuohjaajalta. Palkka tulee aina siltä keneltä koira ei sitä odota. Eli jos koira keppien sivuirtoamisen jälkeen katsoo apuohjaajaa, palkka tuleekin ohjaajalta itseltä
-Tokossa ollaan näitä tehty liikkeestä maahanmenojen yhteydessä. Eli kiepautetaan koiraa ympäri ja käsketään maahan. Lisätään samaan syssyyn vielä oma liike ja koiran pitää malttaa, vapautus palkaksi esteelle. Koiran pitää olla kuulolla mitä halutaan.
- Hetsataan putkeen, mutta käsketäänkin maahan sen jäälkeen. Sitten tähänkin lisätään muutama askel kohti putkea.
- Lähestytään estettä mutta otetaankin ennen sitä koira kieputukseen itsensä ympäri ja palkaksi este.

Aika vaikeita juttuja meille kun koiralla ei ole juurikaan itsehillintää. Esim etäpalkan kanssa ollaan agissa tämä huomattu, tokossa etäpalkka toimii hieman paremmalla hallinnalla. Olen tosi tyytyväinen että tähän asiaan puututtiin. En ole osannut ottaa sitä puheeksi mutta tää vaikeuttaa meijän radan tekoa aika paljon. Elina sanoi, ettei ongelma ole radan teossa, tehdään hienoja pätkiä mutta kun koiran kuuppa pettää, kun se saadaan kuosiin on mahdollisuus paukuttaa nollia. Vaikka koira on kiihkeä, koulttaja tykkäs siitä kyllä. Asennetta riittää.

Oon ihan intona, opin lisää tästä haastavasta puolesta.

Oho, syyskuu meni ja hirmu avautuminen Daamista

Permikset jäi

Syyskuun aikana ollaan treenattu kolmesti vauhtiratakurssilla jossa aika meidän tasoisia ratoja. Todella hyviä fiiliksiä ja alkaa oppi menemään itsellekin perille kun alkaa hoksaamaan asioita, ja osan jo rataantutustumisvaiheessa. Koira toimii ja tekee todella hienosti, ei ole yhtään turhautumista tullut koiraan nyt kun itse on kartalla. Itsellä vielä pitää kiinnittää huomiota saksalaisiin, katseen paikkoihin, valssit valmiiksi ja valssien lijaukset ettei valuta.

Daami vaihdettin pysäytys A:han koska koiralla ei ole edes yritystä tehdä sitä halutulla tavalla koska kivempaa on loikata ihan h*lvetisti niin korkealta kuin pystyy. Lelun kanssa tekee tosi hyvin, muttei mitään yritystäkään ilman. Daami ei ole sillälailla koulutettavissa enää noissa vireissä että pelkällä onnistumisten palkkaamisella mikään menisi perille. Se on vaan ihan fileissä siitä kun saa raivota.

Joensuun kisat oli ihan karmeat. Koira on kuin todella outo, ikäänkuin se jännittäis ja sen takia laittaa jo homman läskiksi ensimmäisten esteiden aikana. Ei edes yritystä. Ei se halua miellyttää mua, eikä se edes pysty kun se on niin eläimellisessä tilassa ettei ole enää tavotettavissa. Ihan ihmeellisiä juttuja kun ei vaan paketti pysy kasassa. Todella harmillista. Todella outoa, en oikein osaa edes kuvailla mutta jos ihmismaailmassa vertaisin samanlaiseen käytökseen niin se on juuri niin kuin joku osastonuori jonka kannattaa heti heittää hommat läskiksi koska yrittäminen tuntuu liian raskaalta ja kun kuitenkin epäonnistuu niin ei ole valmis ottamaan sitä kolausta että yrittää ja epäonnistuu. Daami vaan loikkas kaikki kontaktit, ei tietoakaan patoamisesta ja yrittämisestä mitä sentään treeneissä tekee todella hyvällä prosentilla.... Nyt se vaan hyppäs ja huusi ja räyhäs ja samalla oli niin hiton tyytyväinen itseensä. Tuntu että mikään ei toiminu, koira ei lukenu esteitä eikä lähteny mihinkään. Olis varmaan vaan halunnu purra ja raivota mulle. Todella hämäävä.

Muutenkin reissulla Daami todella röyhkeä sikaporsas. Ei se luovuta jos se jotain haluaa. Ei se pysy käskyn alla jos se jotain haluaa, ei sitä kiinnosta mitä mieltä ihmiset tai koirat on. Se on vaan ihan hiton röyhkeä ja uppiniskainen. Todellisuudessahan kukaan ei ole uppiniskainen syyttä, mutta mikä vaikuttaa Daamin taustalla, en tiedä. Olen aika varma että jotain autismin tai aspergerin piirteitä sillä on, mikäli koiralla niitä voi olla. Todennäköisesti sen hermosto ja verenkuva ja välittäjäaineet on jotenkin vaurioitunu sen stressistä ja muutenkin haastavasta elämästä. :D

Minäkö muka sikaporsas?

Mä en oikeasti voi paljon muuta kuin elää sen mukana, pahasti sanottu koirankoulutuksessa, mutta mun on turha yrittää sitä taivuttaa mihinkään muottiin kun se on niin spessu. En oikeastaan juurikaan komenna sitä. Pyrin välttämään viimeiseen asti ja siksi ennakoin paljon. Myös oman mielenterveyden vuoksi teen näin ja sallin siltä paljon asioita koska huutaminen ja rankku ei ole vaihtoehtoja, positiivinen vahvistaminen ei riitä, sillä mikään ei ole niin palkitsevaa että se laittaisi yrittämään edes padota niitä jotain eläimellisiä viettejä minkä varassa se menee ja toimii. Luulen että hänen itseppäisyys ja sen toteuttaminen on niin palkitsevaa, ettei mulla ole oikein keinoja kilpailla niiden rinnalla.

Ollaan käyty vähän vahvistamassa kontakti putki erottelua ja keppejä. Kepeissä ei yhtään stiblua, mutta kontaktilla kyllä. Sanallinen käskytys on aivan liian heppoinen Daamille, en tiedä miten saisin sen sisäänajettua vahvemmin mitä haluan, jolloin onnistumisia tulee enemmän ja vähemmän semmosta aivotonta juoksemista vaan mihin sattuu ilman keskittymistä. Murr.

Kehityskuvat

Treenejä

Viime viikon Elinan treeneissä ohjattiin linjoja. Hyvin havainnoillistu kun piti kuljetella putkensuiden ohi. Mulla on paha tapa peruutella paljon, ja se tietysti aina jonkun kymmenyksen hidastaa koiraa. Tähän pitää kiinnittää huomiota.. Samoin kädet lähtee välillä lentoon mutta siihen on aika hyvä muutoksen alku saatu kevään Janitan ja Jaakon tereeneistä. Putki puomierottelua pitää Daamin kanssa treenailla.

Eilen Tanjan treeneissä. Kivaa pinkomista ja hyviä onnistumisia. Aika tiukan ansaputken ohi takaakiertoon oli jo aika saavutus ja kyllä sitä itse kerkee aika kauas pinkomaan kun haluaa. Juoksu A-t oli hyviä, tehtiin ohjaajapalkalla. Taas p'ääsin treenaamaan japsia joka on vielä aika inhokkiohjaus saksalaisen rinnalla. Saksalaiseen sain hyvät muokkausvinkit jolloin pääsen esteen toiselle puolelle mahdollisimman vähillä askeleilla. Nyt oma ohjaus on vähän hankalaa niissä, pitää yksinkertaistaa. Neuvot oli hyvät ja tulivat tarpeeseen.

Itse olen ollut kipeänä reilun viikon.  Kaikki aktiviteetit ovat olleet pannassa. Kamalaa ja hirveän vaikeaa olla tekemättä mitään. Eiliset treenit oli ekat liikunnalliset. Vähän jännitti lähteä sykkimään mutta tuntu tosi hyvältä. Toivon että mun tämän vuoden syyssairastelut oli siinä, kiitos!

Huomenna Tuulian treeneihin.

Treeneistä ja elämästä yleensä

Daami oli ihan innoissaan Diivan ja Elman paluusta. Leikkiin ei oikein vielä pennun kanssa pysty, mutta yritys on kova, ego tulee jossain vaiheessa aina vastaan. Pentu on ihan pöhlö! Hurjan rohkea j hirveä riiviö. Kuitenkin niin ihana ja söpö suukottelija (eli purija :D).

Tytöt pääsi illan päätteeksi paljuun. Paljun lämpimällä vedellä ja siellä uimisella uskon olevan hyvä vaikutus lihaksiin ja niveliin. Koirat saa käydä viimeisenä jonka jälkeen vesi aina vaihdetaan ja palju pestään niin kuin joka käyttöviikonlopun jälkeen meillä. Diiva oli kova uimaan, Daami enemmän keskittyi chillaamiseen ja lillumiseen. Molemmat tytöt oli ihan intona ja meinasivat väkisin änkeä uudestaan altaaseen.

Elma kävi kasvattajan luona trimmauksessa. Neidin kanssa nopeasti pari päivää treenattiin pöydällä oloa ja trimmaus sujuikin yllättävän hienosti. Kasvattaja osasi hyvin pennun handlata. Neidistä kuoriutui ihan kaunis typy vielä tässä vaiheessa kehitystä ja kasvua. Toivotaan että suunta on tämä. Samalla reissulla neiti pääsi painimaan vielä kahden sisaruksen kanssa jotka kasvattajalla odottavat omiin koteihin lähtöä. Elma koitti komentaa mutta loppujen lopuksi oli itse alimmaisena :D Vesikoirat on pitäny tyttöä vähän liian hellävaraisesti kun neidillä on niin suuret luulot itsestä. Mukisematta otti paikkansa painikasan alimmaisena. Kasvattajan kanssa suunniteltiin hieman Helsinki puppyshowta johon muutkin sisarukset ovat tulossa. Näillä näkymin olemme menossa ja kiva päästä puudelikehään :D En osaa esittää näitä, enkä tiedä miten saan tuon riiviön kulkemaan ja liikkumaan pomppimatta :D Mutta se on osa bichonien luonnetta.

Daamin kanssa aloitettiin Elinan valmennuksessa. Oli kivaa ja saatiin monta onnistunutta suoritusta juoksu A:ta alle. Kivaa oli! Elinan valkussa aijon opetella itselle hankalat ohjauskuviot. Jos johonkin tilanteeseen on monta vaihtoehtoa, aijon aina valita sen itselle haastavimman tai epämiellyttävimmän. Tällä kerralla valitsin persjätön (valssin sijaan) ja japsin (monen muun vaihtoehdon sijasta).

Tiffany bc:n kanssa kävin Taijan koulutuksessa. Koira on hieno ja oppii ihan silmissä. Sen kanssa treenaaminen haastaa mukavasti. Tykkään.

Daamin kanssa on vietetty laatuaikaa kahdestaan. Tai luulen että Daami saattaa olla vähän eri mieltä sillä neiti on joutunut olemaan paljon yksin kun itse olen ollut töissä.

Porukat ja Diiva+Elma on olleet pari viikkoa reissussa. Tytöt on olleet hyviä reissukavereita ja pentukin kuin vanha tekijä. Diiva on päästänyt Elman jo viereen nukkumaan ja pentu apinoi Diivaa ihan huolella.

Daami ei juuri ole muita koiria kaivannut. Kotona Daami ei hauku kun kotiin tulen ja lenkeillä se on niin helppo. Se on niin koira, joka nauttii ainoan koira elämästä.

Tiistaina käytiin Piiralla. Daami oli lantiosta suora, mutta lavoista aika käyrä ja jumissa. Uskon tämän johtuvan taannoisesta potkimis tapahtumasta ja siitä aiheutuneesta ontumisesta. Ollaan nyt sitten useampi viikko remmilenkillä ja agi on ollut pannassa. Hiukan on tokoiltu virikkeeksi ja tänään käytiin uimassa (samalla pesin koiran). Daami on lisääntyvissä määrin alkanut nyrsimään takajalkojaan. Tiedän että se saattaa olla henkistä, mutta en epäile etteikö jotain kipujakin jossain. Seurataan ja sen mukaan sitten lähdetään tutkimaan,

Aika paljon on joutunut Daami olemaan yksin. Vapaapäiviä on ollut vähän koska en voi tehdä pitkiä vuoroja. Vähän tylsältä tuntuu mutta eipä Daami ole juuri valitellut. Välillä on hyvä olla vaan, ja muistutella myös yksin olemista.

Vähän pieni mulle. Ai se onkin pennulle?

Tokojuttuja tehtiin ihan virkistysmielessä. Opeteltiin kiertämisen tarjoamista, seuraamisen yhteydessä peruuttamista, liikkeestä maahan menemistä ja sen tarjoamista, katsekontaktia seuraamisessa ja sivulla maahan-istu.

Syksyn treeniryhmät selvisi. Treenataan Tuulian ja Timon vauhtirataryhmässä ja Elinalla ratatreenissä. Kivaa! Hiukan hirvittää ajaminen kun tulee talvi ja kylmä ja pimeä...ja toinen mietityttävä ja stressiä aiheuttava asia on tietysti Daamin terveys..Mulla on paha mutu siitä että jotain sille tulee jossain vaiheessa.

Hullunmyllyä

Nyt on hyvä olla!

Pentu on asettunut laumaan todella hyvin. Vaikka usein jännitänkin Daamin suhtautumista kaikkeen, se on yllättänyt minut niin monta kertaa taas. Oikeastaan kokonaisuutta katsellen, se on todella paljon mennyt eteenpäin! Niin paljon, etten olisi ikimaailmassa uskonut, että se voisi joskus elää näinkin normaalina koirana. Aijon kyllä nostaa maljaa itselle Daamin pääasiallisena tukihenkilönä ja ohjaajana (ehkä vähän kouluttajanakin ;)) mutta myös porukoilleni jotka heikommalla koirakokemuksella osaa todella kivasti Daamin kanssa toimia ja reagoida. Oikeastaan Daami toimiikin heidän kanssa usein paremmin kuin minun kanssa koska jännitän Daamin reaktioita.

Mutta siis pentu istuu laumaan todella hyvin. Se on aika riiviö ja todella raskas välillä. Herääminen klo:5 pissattamaan, ei onneksi ole mun heiniä :D Pentu roikkuu hameen helmassa ja puree kovaa, eikä usko, mutta kun sanoo kunnolla, uskoo, mutta toimintakyky pysyy. Ihana pieni. Daamilla on helkkarin pitkä pinna. Se on niin fiksu tuon pennun kanssa. Tänään jo leikkivät pihalla, Daami juoksi hulluna ja pentu hyökkäili ja vaani. Diivan kanssa leikki on maittanut jo pidemmän aikaa. Tänään Diiva keksi että pentuahan voi pyörittää suullaan miten tahtoo ja pitää sitä maassa selällään. Ihana pari tämäkin.

Meillä on viikon ajan ollut sukulaisia useampi kappale. Koirat on ottaneet porukan todella hyvin vastaan. Daamikin tulee lasten kanssa hienosti juttuun! Tälle hei iso peukku. Toki lapset ei ole päällepäsmäreitä, antaa Daamin olla omissa oloissaan eikä kiinnistä huomiota jos se hakeutuu seuraan. Hienosti kestää myös vieraiden ihmisten lässytykset ja taputukset.

Porukat lähtee lappiin ja ottaa Elman ja Diivan mukaan. Daami jää mun kanssa talovahdiksi. Treenataan, lenkkeillään ja uidaan ainakin valtavasti! Ja tehdään gradua ja töitä :D Ihanaa, jos sais myös vaan olla sillä tämä kesä on ollut niin hirveetä menoa että lepo tekis terää. Maanantaina palasin Pärnun reissulta joka oli kyllä rentouttava ja huomenna suuntaan takaisin Helsinkiin ja tiedossa Weekend. Jeij!

Viikonloppu ja agipitsi

Viikonlopuksi saatiin vieraita. Diivan poika ja pojanpoika omistajineen. Tarkoituksena hengailla ja kisata Rauman agipitsissä.

Ralph kunnostautui palkintopallilla. Ralph myös tienasi 2 LUVA nollaa ja nousi kolmosluokkaan ja pääsi kirmaamaan jo yhden radan sielläkin. Daami oli tosi jees! Haastavat radat ja virheet aikalailla malttivirheitä (kepit lopetti kesken, A ei malttanu tulla alas, vinohyppy jäi välistä). Ehkä meidän meno on hieman parempaan päin, mutta kyllä tunne on, ettei me vielä pystytä kovin haastaviin suorituksiin kisafiilingeissä. Onneks meillä on tarkotus pitää hubaa sen sijaan että juostaan maineen ja mammonan perässä.

Pojat suhatutu pentuun hyvin. Pentu oli kuin kotonaan isossa laumassa, ehkä kävi vähän kaikkien aikuisten hermoille välillä. Otti kuitenkin koirien sijaan paljon kontaktia ihmisiin, tuttuihin ja tuntemattomiin.

Daami

Ralph

Robin

Diiva

Otettiin hiukan seisotuskuviakin, perinteisesti. Ei nää nyt mitään ihan karkkeja ole mutta ihan söpöjä :D

Mulla itsellä on vielä kaks viikkoa aika tiukkaa kesärientojen suhteen, sitten höllätään, tai lähinnä siirrytään taas gradun pariin. Tänään suuntaan Helsinkiin ja kohti Viroa ja Pärnua. Ensiviikolla jälleen Helsingissä Weekend festareilla.

Elma the hattarapää

Elma (Charmandelan Great Plan Vera Wang) kotiutui viime torstaina. Pentu on ollut todella todella reipas ja rohkea. Vesikoiraan verrattuna yllättävän lungi kaikkeen uuteen vaikka Daami ei koskaan pentuna oikein mitään ole pelännytkään. Toki pikkupennut usein on rohkeita, ennen kun epäilykset alkaa, mutta huomaa kyllä seurakoiran luonteen jo nyt. Pennut ei olleet muihin koiriin tutustuneet ennen luovutusta, mutta ensimmäisen 10 minuutin aikana pentu yritti syöksähtää tyttöjen hurjaan rallileikkiin mukaan. Pentu myös hullun rohkeasti käy komentamassa ja haastamassa leikkiin isoja koiria ja Daamia päin juoksee, ilman sen suurempaa kunnioitusta vaikka Daami murinalla kertookin, ettei onnistu. Pentu osaa jo hienosti lukea Diivan ja Daamin eroja. Osaa hienosti koirien kieltä, eikä haasta Daamia katseella vaan kääntää pään pois ja vähin äänin hiippailee kauemmas, ei pelokkaasti vaan varmoin askelin.

Daami on ollut todella pitkäpinnainen pennun kanssa. Muutama tökkäsy kuonolla kun pentu on ollut törkeä. Ei kuitenkaan tarvi pelätä että Daami olisi arvaamaton tai lyhytpinnainen pentujen purija. Ei todellakaan, vaan toimii juuri oikealla tavalla.

Diivan kanssa on saatu aikaan jo hurjat rallittelut. Kissojen päälle mennään käpälöiden ja niitä yritetään jahdata ja komentaa. Sylvi vaan tykkää ja antaa pennun purra ja retuuttaa hännästä mutta tarpeen tullen nousee korkeammalle tai läppäsee käpälällä. Pentua kyllä kielletään kissojen jahtailuista mutta varmasti saavat ihan hyvät painit Sylvin kanssa aikaan.

Pentu hakeutuu todella paljon ihmisten seuraan, ohi koirien. Häkissä olo on jo tuttua touhua ja huutoaika vähenee kokoajan. Tarpeet tulee ulos ja yöt menee nukkuen. Pentu on siis vanhempieni mutta nyt kun kotona vielä majailen niin pääsen osaksi pentuterapiaa :D Pentu on aika riiviö, tuholainen ja kova puremaan. Mutta aika ihana hellyyttävä hattarapää.

Pitkästä aikaa

Hanhijahdissa (omasta mielestä)

Hei moi hei!
Ei ehkä tule ihan täysin yllätyksenä, mutta mun elämä on tällä hetkellä todella kiireistä. Paljon kaikkea mukavaa (reissuja, tapahtumia, salia, ystäviä jne.) ja sitten myös töitä ja gradua. On nekin ihan mukavia, mutta ennemmin keskittyisin enemmän näihin ensimmäisenä mainittuihin.

Koirien kanssa on päästy tekemään todella vähän. Lenkkeilykin tuntuu välillä ristiriitaiselta kun haluais käyttää siihen enemmän aikaa mutta ei vaan kerkeä. Aina on kiire joko salille, töihin tai tekemään gradua hetkeksi kun voi. Tai sitten on monta päivää liesussa ja koirat vanhusten kanssa. Pyrin välttämään tästä aiheesta stressiä sillä stressiaiheita tuntuu juuri nyt olevan ihan riittämiin muutenkin. Koirat kyllä sopeutuu ja sellaista elämän pitää ollakin, ettei täysin mennä koirat edellä joka paikkaan. Missään tapauksessa tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koiria ei hoidettaisi kunnolla tai että ne ei saisi aktivointia ja mielenvirkistystä. Todellakin, ne vaikuttaa nauttivan ja Daamikin on jotenkin helpompi kuin ikinä ennen <3

Daami kävi Piiralla. Jotain jumeja löytyi, lähinnä lapaluiden alueelta ja takaosasta. Koira kuitenkin pysynyt todella suorana. Piira näki, että Daamilla alkaa syvät lihakset olla aika hyvällä mallilla, tukevat kroppaa niin, ettei ranka mene vinoon ihan joka tällistä, joita tällä koiralla kyllä riittää.

Timon yksärillä aika huippufiilikset! Koko hallin rata ja saatiin painella. Löydettiin muutamia kikkoja mitkä pitää muistaa Daamia ohjattaessa. Oli todella huippua ja Timo laittoi kyllä tekemään ja liikkumaan. Tykkäsin ihan valtavasti, eniten hullusta koirastani ja siitä fiiliksestä, mutta myös treeniolosuhteista ja hyvästä valmentajasta. Iso peukku tälle kaikelle! Taas joka pennin arvoista, vaikkei meidän harrastelu olekaan mitään tavoitteellista juuri nyt.

Omalla kentällä on käyty treenaamassa agia ja tokoa, aika niukasti sillä tuntuu että menot ja työt haittaa treenejä. Sillon tällön kun on aikaa, olen saattanut myös pyyhältää lenkiksi kentälle ja lenkin jälkeen tehnyt jotain hauskoja juttuja. A:n kontaktia joka ei etene, putkeen peruuttamista yms.

Juhannukseni meni Himosfestareilla! Elämäni paras juhannus. Muutenkin mä nautin mun elämästä ihan hirveesti.

Ruuti ja Alli oli meillä pari päivää olemassa. Daami tuli aika hyvin juttuun Allin kanssa, vähemmän egoiluja kuin ennen sterilisaatiota. Lenkkeiltiin ja räynättiin pari päivää. Ihana iso lauma<3

Olen alkanut treenailemaan yhden ihanan karvaformulan kanssa. Just siistiä, pystyn samalla taas harkitsemaan astetta vakavammin seuraavaa rotuvalintaa..;) Nyt kaiken tämän "ei ole aikaa" tilityksen jälkeen pohdin jo seuraavaa rotua ;) Joo, en ole ihan heti ottamassa koiraa, mutta tiedän että tämän hetken elämänmeno on täysin hetkellistä, toivottavasti :D ja jossain vaiheessa pystyn taas kunnostautumaan koirarintamalla. Uskon kuitenkin näiden aikojen opettaneen mulle sellaisia asioita mitkä on ja pysyy, koiraelämä ei tule enää koskaan lähtemään niin lapasesta kuin se joskus oli.:DD

Tämän bordercollien kanssa treenaaminen on niin hauskaa, erilailla haastavaa kuin vesikoirien kanssa muttei ihan mahdotonta. Tiffany on opetettu monella tapaa erilailla millä lailla itse olisin sitä lähtenyt viemään, mutta koira oppii nopeasti ja ollaan saatu vahvistettua semmoisia asioita mistä se hyötyy jotta meno lähenisi sitä ideaalia mitä minä haen. Käytiin bc-ohjaajan opissa hakemassa vinkkejä tai aika paljon sain vahvistusta sille omalle näkemykselle miten koiraa pitää lähteä viemään jotta sen kanssa päästään eteenpäin. Tosi jees fiilis tajuta, että on mulla silmää tämmöisenkin koiran opettamiseen. Tuskin joskus siin ihan mahdotonta omankaan kanssa.

Kaikenlaista tarviketta sitä tarvitaan

On mulla ollut tässä yhdenlaista pentuprojektiakin. Aika erilaista mihin olen tottunut mutta todella hauskaa. Ollaan vierailtu tutustumassa bichon frise kasvattajaan, hänen koiriin ja yhteen yhdistelmään josta olisi tarkoituksena tulla vanhemmilleni pieni hattarapää. Tästä lisää tällä, tai ensi viikolla :D Jännittää hei hiukan mitä Daami sanoo :D Ja toisaalta jännittää minkälainen tämä yksilö sitten loppujen lopuksi on kun kotiutuu. Näistä pohdinnoista tosiaan lisää omassa postauksessa.

Huomenna Timon yksärille. Loppuviikosta muutakin mukavaa tiedossa!

Tokotreenejä

Lampaan jalat, nam

Lentsun toinen tokoyksäri oli myös huippua! Hitsi kun on niin kiire joka päivä että ei ole kerennyt heti kirjoittaa ylös treeneistä...Nyt haastavaa muistella kaikkea sitä uutta mitä opin!

LUOKSETULOSTA SEISOMINEN
-En yhtään muistanut miten paljon Daamin kanssa olen näitä harjotteita tehnyt. Opetus tapa on minulla ollut sama kuin mitä nyt tehtiin. Liikettä on turha kuluttaa loppuun vaan tehdään kierron kautta tätä (lähetetään kiertämään joku tolppa).
-Testattiin suullisen ja käsimerkin eroa Daamilla. Daami reagoi molempiin hyvin mutta erottelua lisätäksemme valittiin seisomiseen käsimerkki. Tässä heitettiin lelu käsimerkin aikana koiran taakse. Daami reagoi tosi hyvin. Käsimerkki vaatii sen, että koira katsoo ohjaajaa. Haasteen saattaa tuoda se, että jos yleisöä tai ihmisiä on ohjaajan takan, ei käsimerkki ole välttämättä kovin erottuva vaan ohjaaja saattaa upota taustaan.
-Tähän pitää heti lisätä etäisyyttä. Oli Daamille vielä vaikea tehdä pysäytys kaukaa. Tehtiin niin että Lentsu piti Daamia kiinni ja päästi, sillä kiertäminen todella kaukaa ei vielä onnistunut.
-Apuohjaajaa voidaan käyttää kun matka kasvaa jolloin appari palkkaa koiran.

LUOKSETULOSTA MAAHAN MENO
-Maahan menoon otettiin suullinen käsky. Koitettiin tätä tehdä myös kierron kautta ja takapalkalla, mutta Daamin on vaikea keskittyä tekemiseen jos palkka odottaa häntä jossain. Luopuminen siitä tuotti haastaita.
-Kun saatiin tekemään niin toimi aika kivasti. Tämä treeni tukee seuraamisesta maahan menoa myös.

SIVUIRTOAMINEN (ohjattu nouto, ruutu jne)
-Tämä oli mielenkiintoinen treeni. Daamille haastava. Opetettiin suunnat.
-Koska merkki ei ole vielä hallussa niiin jätin koiran merkille seisomaan. Suunnat opetetaan viemällä palkka aluksi suhteellisen lähelle mutta koirasta takaviistoon.
-En muista millä käskyllä (vapaa, vas-oik, vai joku muu) koira lähetettiin palkalle.
-Tätä tehdään niin kauan että pallot on niin kaukana kuin ohjatun kapulat. Molemmat suunnat opetetaan, sitten laitetaan molempiin suuntiin palkat. Lisätään keskelle myös lelu. Sitten nämä vaihdetaan kapuloihin ja palataan hetkellisesti alkuun ja taas venytetään kapuloiden etäsyydet ja lisätään keskikapula.
- Daamille kun laitettiin heti kaksi palkkaa. Ei toiminut vielä. Lähti sinne mihin viimeksi olin palkan vienyt vaikka lähetin eri suuntaan. Sinnikäs se on tekemään väärin vaikkei saanut mitään palkkaa.
-Tässä samalla treenattiin myös ruutuun merkiltä sivuirtoamista. Vietiin lelu yhdessä, jätin koiran merkille ja lähetys niin että katse palkkaan ja käsimerkki ruudun suuntaan. Agissa käytetään katsetta paljon, niin myös tokossa suuntaamaan koiran fokusta.


MERKKI
-Merkkiä ei olla Daamin kanssa tehty ennen.
-Tätä lähdettiin tekemään näyttönä. Eli kävin merkkaamassa reilusti merkin takana (ilman että koskin mihinkään) että siellä on bileet, sinne kannattaa mennä.
-Lähetettiin koira merkkikäskyllä ja kun ohittaa merkin kehut ja heittopalkka mun ja koiran väliin (halutaan että koira kääntyy päin). Halutaan että koira on aika suorassa kohti ohjaajaa, tällä saadaan esim ohjatun keskimmäinen kapula jäämään koiran selän taakse piiloon jolloin sen virheellinen noutomahdollisuus vähenee.
-Toinen tapa oli opettaa se alustalla niin kuin ruudun kanssa tehtiin, tarjoamisen kautta. Tämä toimi Daamille myös hyvin. Olikohan niin, että tätä ja samanaikaista ruudun opettamista ei saanut tehdä. (?) Nyt en tarkalleen muista.
-Luulen että tulee olemaan Daamille haastavaa mennä merkille ja luopua kapuloista, malttaa pyssätä merkille ja odottaa ohjaajan lupaa noutaa oikea kapula. Sen leluista luopuminen on niin heikkoa että jos nenä näyttää palkalle niin se kyllä menee palkalle :D

KIERTO HYPPYNOUTO
-Mielenkiintoinen liike ja täysin uusi.
-Tarkoitus on että koira kiertää merkin hyppyjen välistä merkille juosten. Pysähtyy käskystä istumaan tai seisomaan, noutaa oikean tai vasemman kapulan ja hyppää saman puolen hypyn ja palaa ohjaajan sivulle. Toinen hyppy on avohyppy ja toinen umpi. Meniköhän se liike näin :D
-Harjoiteltiin hyppyjen ohitusta ja merkin kiertoa apuohjaajan kanssa. Kerran tarjosi hyppyä kun yritin lähettää kiertämään. Apuohjaaja auttoi kierron ja heitti palkan. Tämä onnistui hyvin.''
-Sitten jätettiin koira istumaan ja treenattiin hypylle irtoamista. Tässä käytetään vastakaista kättättä toisin kuin ruudussa ja ohjatussa. Kapuloita ei vielä otettu mukaan sillä sen koira ilmeisesti noukkii aika vaivattomasti matkan varrelta.
-Apuohjaaja oli houkuttimena hyppyjen luona että saatiin koira irtoamaan hypyille.
-Hauska pilkottu treeni ja outo liike :D

KAUKO-OHJAUS
-Daamilla on aika vahva hissimaahanmeno ja seisomaan nousemisessa etujalat pysyy aika paikoillaan. Istumaan menee niin, että pylly pysyy paikallaan.
-Tehdään niin, että opetetaan Daamia pitämään etujalat paikallaan liikkeiden vaihdossa. Tähän käytetään apuvälineenä matonpätkää jonka päällä etujalat pysyy.
-Ensin sisäänajettiin "tassut" käskyllä sitä että Daami menee maton päälle etujalat siinä. Matto ei saa olla kovin leveä ettei aiheuta tramppaamista. Daami tarjos sitä tosi hyvin. Olen kaivanut naksuttimen esiin, se toimii hienosti.
-Namivedolla saatiin koira tekemään istuminen niin että etujalat pysyi paikoillaan. Tämä saatiin aika kivasti onnistumaan sekä maast istumaan, että seisomasta istumaan.
-Kiva nähdä kun koira itse tarjoamalla sitä luontaisinta oppii niin nopeasti sen sijaan että hinkataan jotain sellaista mikä ei tule luonnostaan, siksi tarjoaminen tuntuu hyvältä tavalta opettaa.
-Kun "tassut"käsky on varma, voin laitta matonpätkän minne vaan ja käsyllä koira osaa mennä sinne ja tehdä liikeet. Kokeessa koira jätetään kaukoissa paikalleen virittelysanalla "tassut" jolloin koira tietää mitä halutaan.

Vaikeasti selitetty mutta oma vanhanaikainen tokotyyli on kyllä saanut muutosta! Ihania uusia ja oivaltavia tapoja opettaa ja tulkita koiraa ja valita sille oikea tapa oppia jotain uutta. Ennen opetustyylini oli aika kädestä opettamista jolla koiran opettaminen on hidasta koska se ei perustu koiran omaan oivaltamiseen ja tarjoamiseen. Haastavaksi koen perron opetuksen siinä mielessä, että luontainen tapa tehdä näitä ei ole niin räjähtävä ja innokas. Moottoria on ja jaksaa kyllä tehdä, mutta ripeiden suoritusten eteen saa kyllä käyttää nopetia lelupalkkoja. Joillakin muodostuu haasteeksi vuotaminen ja häseltäminen.

Daamissa on potentiaalia. Se jaksaa työskennellä pitkän pätkän ja nyttenkin paljon uutta kokoajan, ei pelkkiä onnistumisia ja koira jaksoi hienosti. Keskittyminen ei katkeillut niin paljon kuin viimeksi, se on Daamin haaste. Daami ei ole yhtään semmonen hullu tehdessä tokoa kuin agissa. Se ei vuoda ja sillä pysyy paketti hyvin kasassa ja palkata pystyy monella tapaa. Jaksaa innostua ja tehdä paljonkin toistoja.

Tämä oli varmaan juuri mua varten tähän levitetty :D

Agitreenejä

Janitan vika treeni oli oman ja koiran mielentilan kannalta outo. Toki ratakin oli meille vaikea ja koiralla vuoti kynnestä verta ja niitä teippailtiin ja silti se ruopi ku hullu menemään. Samaan aikaan rata jossa piti keretä joka hiton paikkaan kauheella höökällä, tehä ohjaus tässä lähellä ja olla sitten jo 8m estevälillä jossain toisella puolen kenttää :D Ei pysyn vaan meikäläisen pakka kasassa, eikä kyllä Daaminkaan sillä mitä enemmän mä sykin ja kaahaan, sitä hullummaksi ja kiireellisemäksi Daamin räpellys menee ja se on kaameeta koska sit ei enää ohjaukset mene perille.
Daami on myös alkanut turhautumaan jos ei mene oikein, sen jälkeen vauhdista uusi yritys ei toimi sillä se vaan painaa samaa rataa yrittämättä edes. Ei tarjoa uutta. Toki tämä on ikuinen oravanpyörä sillä mikäli minä turhaannun, niin Daami vetää siitä omiin mielentiloihin ja sekään ei enää pysty. Sitten mua vaan ärsyttää semmonen Daamin "haista veeee" asenne. Uppiniskainen pikku possu <3
Hiukan itketti, mutta no can do!

Jaakon treeneissä hieman paremmin mutta heti kepeillä kun tulee epäonnistumisia niin pakka leviää ja sit vaan pusketaan eikä edes yritetä. Jaakko on aika jees tuossa mentaalipuolen valmennuksessa, aika kivaasti osaa antaa tunnetukea. Kyllä se rata sitten hyvältä tuntuikin ja sujui ihan hienosti. Daami on niin eri tiloissa tuolla OMD areenalla, pohja on helkkarin hyvä ja tuo kun ruopasee liikkeelle niin sit mennään. Ja ketuttaa että keppeihin ja kontakteihin ei voi luottaa. A on kamala ja häiritsee ratasuoritusta.

Timon vauhtiratatreeni on ehkä juuri sitä mitä me tarvitaan. Toki se ei ehkä kehitä niin paljon kun nuo haastavammat mutta onhan tässä koko kesä hinkattu aika haastavia juttuja, ja ennen kaikkea haastavia kokonaisuuksia ja paketin kasassa pitoa. Aika on aika kortilla noissa J&J keskiviikko treeneissä, tarvis vähän pidempää että pääsis myös sitä pidempää pätkää tekemään. Timon treenissä oli rata lähes koko hallin matkalta. Se oli hienoa! Daamikin meni ihan eri leveleillä mitä yleensä kun se ruopas matkaan, sai itekin luukuttaa kunnolla! Mikä fiilis! Onneks rata oli suoraviivaista sillä jos olis ollu tämä vauhti ja hankala rata niin olis ollu mulle mahdotonta :D Timo muistutti ettei mun tarvi sykkiä niin räjähtävästi sillä se saa aikaan Daamissa hätiköintiä ja tulee rima tms alas. Rytmitys toimi ja puomi oli hieno. Keinulla sivuirtoamista ja muutenkin irtos mainiosti. Hienosti tiukasta keppikulmasta kepeille Timon opeilla, itsehän olin sitä mieltä että koira ei vaan keskity tekemään kepeille menoa tiukasti vaan HV-asenteella taas luukuttaa. Treenattiin hiukan myös japsia joka on kyllä aika hasardi ohjaus. Tykkäsin! Ja Daami oli mainio!

Syksyn osalta itsellä on vielä kaikki auki. Haluaisin hakea koulutuksiin mutta kun en tiedä missä menen ja mitä teen. Tällä hetkellä nautin enemmän itseni kehittämisestä valvovan silmän alla kun säätämisestä kisakentillä :D Miten ne opit onkaan niin vaikea siirtää käytäntöön, tuntui joskus helpommalta :DD

Rauman iltakisat kisattiin. Lähdöt oli hyvät joka radalla. Pysy todella hyvin. En tiedä missä on oppinut. Ehkä systemaattinen ja jämpti ote on oikeasti tuottanu tulosta tuon villikon kanssa ;)
Yleisesti ottaen radat tuntu kamalilta ulkokentällä ja hiekkapohjalla kun on treenattu matolla jossa pito molemmilla parempi. Tuntui että Daami luisti käsistä mutkissa eikä oikein rytmitykset olleet sellaisia kuin tottunut olin. Kamalalta tuntu, kuin olis kalastellu virvelillä koiraa joka mutkassa. Osa radoista oli aika järkkyjä mun makuun. Sellaisia että koirat jäi ihan kiinni ohjaajiin kun rata niin jotenkin epäloogista ja koiraa irroteltiin ja kalastettiin taas kiinni miten sattuu. En tykänny. Joillakin radoilla vaan nauroin ja suoritin itse vikan hypyn kun ei siitä meinannu tulla mitään.

Olen oppinut koirasta:
-Kääntyy hyvin
-Hyvä estefokus
-Irtoamisen ja kääntymisen välinen tasapaino
-Esteosaamiseltaan aika kesken oleva, kepit ja kontaktit
-Ihme kierroksilla OMD hallissa ja kisoissa,

Olen oppinut itsestä:
-Olen surkeampi kuin ennen xD
-Asetan paineita omalle ja koiran osaamiselle, mutten ota kuitenkaan tosissaan tätä hommaa
-Rakastan kehittää itseäni sen sijaan että koomaan kisaradoilla, mutta miten siirtää treeniopit kisakentille
-Tätä lisää!

Lentsun tokoyksäri

Sain varattua pari yksäriä tälle keväälle. Olisin halunnut ryhmään mutta olin ilmoittautumisen kanssa vähän myöhässä. Toisaalta yksärit on meille ihan sopivia, saadaan uutta ideaa tokotreeniin ja saadaan keskittyä just niihin juttuihin jotka on meille kinkkisiä.

SEURAAMINEN
Oli perussiistiä. Itse aika jäykkänä liikkuroinnin takia, kun sain vapaasti näyttää oli jo parempi.
-Käännöksissä mun pitäis katsoa katseella siihen suuntaan johon käännös ollaan tekemässä, tämä antaa koiralle ennakkovinkkiä mihin ollaan menossa. Toimi ;P
-Kontakti katkeili koska Daamin keskittymiskyky on välillä todella hepposessa kaikkien virikkeiden takia, ei malta vastustaa. Sitä aletaan parantamaan naksulla tai sanallisella kehulla ja namilla. Tätä pitää treenata kaikissa uusissa tilanteissa ja paikoissa. Koira tarjoaa sitä toimintaa mistä hyötyy, joten tästä pitää tehdä koiralle mieluisa. Toisaalta Daamin häiriö ja impulssiherkkyys saattaa tuottaa haasteita.
-Täyskäännös seis pitää pysähtyä ihan seinään. Tämä pitää opettaa. Olen aina luullut että saa vielä ottaa yhden askeleen.

PERUUTTAMINEN
Ilmeisesti avoimessa luokassa tulee jo seuraaminen peruuttaen.  Tähän saatiin todella hyvät neuvot joita jo hiukan testailtiin onnistuneesti.
- Ensin opetetaan käskystä seisomaan sivulla. Otin tähän "peru" käskyn josta koira tietää myös että aletaan kohta peruuttelee. Käsiavulla sain koiran nousemaan. Koiran on helpompi lähteä seuraamaan seisoma-asennosta ja samalla käsky kertoo mitä ollaan kohta tekemässä.
-Kuvio jossa seurataan ensin suoraan käännytään vasemmalle ja lähdetään siitä suoraan peruttamaan toimi kivasti. Askeleen ja pari sain jo Daamin siinä seuraamaan melkein ilmaiseksi. Super siistiä.
-Sitten etupalkka joka helpottaa suoraan peruuttamista. Etupalkka heitettiin. Koira sivulle. Peru käskyllä seisomaan ja pakittamaan. Yksikin askel taakse ja koira vapautettiin etupalkalle.
-Etupalkoissa Daamilla hankala keskittyä tekemään kun yrittää kokoajan singahtaa palkalle.
-Suoraan peruuttamiseen saatiin hyvä vinkki. Putken ja seinän tai aidan välissä pakittamista ja sitten palkaksi putkeen.

LIIKKEESTÄ SEISO
Oma vanha opetustapa on siis juuri semmoinen millä saa koiran hipsuttelemaan perään. Toki vinkit jota saatiin, olen tehnyt muiden koirien kanssa.
- Ensin kokeiltiin takapalkkaa. Ihan ok.
-Sitten heittopalkkaa taaksepäin heti "seiso" käskyn jälkeen. Toimi hienosti.
-Heittopalkka taakse saa koiran reagoimaan käskyyn nopeammin koska se valmistautuu singahtamaan taakse palkalle. Toimii varmasti meillä.

LIIKKEESTÄ MAAHAN
Oli kuulemma vaivalloista, eli kisoissa tuskin menee maahan. En itse halua siitä sellaista kovalla äänellä painostamista.
-Liikkeestä maahanmeno (maahan heittäytyminen) pitää opetella ensin muista liikkeistä, ihan mikä vaan muu. Tehtiin niin, että käskin pyörähtää ympäri ja siitä nopea maahan ja pallo lensi heti.
-Toinen harjoitus tolpan kierron jälkeen tulemaan sivulle ikään kuin seuraamaan ja siitä maahan ja heti pallo.

LIIKKEESTÄ ISTU
Saatiin jo vinkit tähän kun sen treenaaminen pitää saada aluilleen.
-Seuraamisesta istumaan koiralla tulee olla erilainen tekniikka mennä istumaan jotta se on ripeä ja kroppaystävällinen. Tähän halutaan että koira ikäänkuin vetää takajalat kropan alle, sujauttaa ne sinne.
-Tähän eri käsky ja mulla se on nyt "ssssit", tätä istu käskyä ei käytetä missään muussa yhteydessä.
-Harjoiteltiin sitä niin, että itse pakitin, nami kädessä ja ikäänkuin vedin koiraa ja nopeasti nostin ja annoin käskyn. Tätä pitää treenata, ja vaatii multa aika paljon :D

RUUTU
Aloitettiin heti alustan sisäänajoa (purkin kansi). Alustaa ei tarvitse häivyttää. Välillä tietysti juoksutellaan niin, ettei alustaa ole, mutta se voi olla vahvisteena siellä lähes aina.
- Jätin koiran, kävin viemässä pienen matkan päähän kannen ja merkkasin sen ja menin koiran luo ja vapaa käskyllä koira sai mennä alustan luo ja tehdä mitä haluaa (nenä, tassu, mennä taakse seisomaan). Jos koira saa valita mitä haluaa tehdä, päästään nopeammin eteenpäin. Nami palkka jotta saatiin nopeasti paljon toistoja
- Seuraavaksi ilman käskyä annettu koiran tarjota ja aina kun kävi alustalla otin ikäänkuin sylkkärin kautta ja nami suuhun ja koira sai heti lähteä tarjoamaan uudestaan ilman mitään käskyjä, silläkun alusta viedään ruutuun niin käsky on ruutu. Daami kysy niin lupaa lähteä :D
-Sitten vietiin alusta yhdessä ruutuun ja käveltiin matkan päähän ja käännyttiin niin annoin vaan ruutukäskyn ja pallon heitin palkaksi mun ja Daamin väliin sillä haluan että Daami kääntyy mua vastaan ruudussa joten palkka meidän väliin. Daami vähän ihmetteli ja välillä juoksi mihin sattuu koska alusta ei ollut vielä sisäänajettu.
-Motivaatioruutua (eli lelu ruudussa) voidaan tehdä rinnan, ei sekoita tätä.

PAIKALLAAN MAKUU
Tässä liikkeessä Daamin pinna usein vaan katkee ja kiinnostus pysyä paikallaan loppuu ja sillon rallataan. Se miksi otettiin etupalkka paikallaanmakuuseen mukaan on se, että koiralla olisi joku syy maata ja odottaa siellä. Tämä varmasti toimii Daamilla.
-Otettiin paikallaanmakuuseen mukaan etupalkka. Aluksi heitin palkan eteen ja käskin maahan. Kun katsoi eteen, vapautus palkalle.
-Sitten jätettiin koira maahan, vein palkan eteen ja itse voin olla missä vaan. Kun katsoo eteen niin vapautus palkalle. Aikaa kasvatetaan tässä. Myös hallinta täytyy ottaa sitten mukaan. Välillä vapautus lelulle ja välillä mennään yhdessä jotta lelun voi esim kokeessa jättää kehän reunalle.
-Vuorotreenein istumista ja paikallaan makuuta

MUUTA
-Daamille olisi hyvä olla selkeää milloin tehdään hommia ja milloin se on loppu ja saa rallata ja touhuta mitä lystää.
-Liikkeisiinkin olisi hyvä saada virityssanat että koira tietää mitä ollaan menossa tekemään. Tämä pitää ottaa kyllä käytäntöön.
-Daami jaksoi tunnin aika kivasti. Välillä kyllä otti hatkat ja paineli hetken omilla teillään ja sitten tuli takasin. Kentän reunalla kulki autoja aika lujaa ja juna. Teki Daamille tosi hyvää keskittyä pidempään siinä. Tämä hatkojen otto oli kyllä rasittavaa ja outoa, mutta niin Daamimaista.
-Liikkeitä tehtäessä ei kertaakaan vuotanut tai haukkunut. Liikkeiden välissä heti sen jälkeen kun otettiin pallopalkka alkoi haukkumaan ja komentamaan tylsyyttään.

ENSIKERRALLA
-Kauko-ohjaus
-Luoksetulon pysäytys
-Ohjattu nouto
jos aikaa jää
-Noutojen tsekkaus
-Mitäs muuta siellä ylemmissä luokissa tulee uutta ja outoa?

Pyrin treenailemaan nyt ahkerasti jotta sitten reilun 2 viikon päästä voidaan sitten kysellä neuvoja näihin mikäli joku ei lähde sujumaan. Toko on hyvä laji treenata, kun sitä voi tehdä vaikka monesti päivässä yhden pikkutreenin verran. Tämä on lajina myös Daamille hyvä kun vaatii keskittymistä ja rauhallisuutta, mutta toisaalta sitten myös räjähtäviä juttuja.

Iltalenkiksi käytiin raviradalla lenkillä ja Daami pongas sieltä kaksi hirveä ja jäljesteli niitä kuola lenteäen. Sitten löyty peura jota juoksutettiin pisin golfkenttää. Aika äkkiä tulee tie vastaan joten kyllä taas kirosin että pidin irti.

Tänään tehtiin pikkutreeni. Alustan tarjoamista, liikkeestä istumistekniikkaa, yks paikallaan istuminen, pyörähdyksistä maahanmeno, seuraamisessa kontaktista palkkaa, peruuttamista. Sen jälkeen Daami pääsi turkistaan ja helle voi tulla eikä harrastuskaverikaan läkähdy :D

Huomenna mun hemmottelupäivä (kynnet ja ripset) ja illalla agitreenien vetoa ja samalla Daami pääsee treenaamaan ja Diiva ehkä hyppyjumppaa ja illalla jotain muuta luksusta :D

Nyt on treenailtu

4.päivä oltiin Janitan treeneissä. Koiran katsominen on vaan aika vaikeeta. Jotenkin sitä aina tekee ne ohjaukset esteille eikä sille koiralle. Koitan siihen nyt kiinnittää huomiota. Kinkkinen kohta olikin kun puomin alla oli mutkaputki ja putkesta piti saada sylkkärillä kiipeämään puomille. Ei onnistunut sylkkärillä mutta kieputtamalla onnistui laakista. Kivat treenit ja Daami on pöljänä aina <3

Vedän tässä koulutusjaksossa omalla kentällä tekniikkasovellusryhmää. Lähinnä ratatreenissä erilaisia tekniikoita mukana. Ekalla kerralla treenattiin pakkovalssi-jaakotusta ja niistopersjättöä. Daami pääs yhden kerran tekemään radan ja toimikin puhtaasti. A:n suoritusta taas pohdin kun mielestäni pumpperi olisi hyvä olla ylösmenolla että aloittaisi harjan ylityksen aikaisemmin. Kun nyt se heittäytyy niin hulluna ja sitten liinat kiinni ettei mee pumppia päin ja siitä ponnistaa suoraan maahan. Mielenkiintoista.

Viikko 19 aloitettiin muutamalla A:n suorituksella ja sitten tokotreenit perään. A oli aika hyvä, muutama toisto niin että pumppi ylösmenolla. Tokotreeneissä saatiin paljon hyvää ryhmätreeniä erilaisiin paikallaanoloihin ja häiriösellaisiin. Daami pysy varsin hienosti. Yleensä sillä pinna katkee ja sit se vaan lähtee rallattelemaan kun ei malta. Tekee sille niin hyvää nää treenit missä kentällä pitää olla ihan rauhallisesti eikä voi huutaa kurkkusuorana ja vaatia toimintaa. Tehtiin myös hyppytreeniä ja kiertoharjoitteita. Nouto näyttää aika kivalta, tehtiin erilaisissa vaiheissa sitä. Pitäis vähän ryhdistäytyä tän tokon suhteen. Onneks päästään tiistaina Lentsun tokoyksärille. Toivon että saan sieltä paljon hyviä vinkkejä ja ajattelemisenaihetta tokoharrastukseen.

10.5 oltiin Koira-kissaklinikalla. Diiva kävi hierottavana ja vesimatolla. Aika kipeitä paikkoja oli, leikkaushaava parantunut hyvin. Daami kävi kilpparikokeessa, ilta-arvot juuri ennen iltalääkettä. Oli keskellä viitettä, eli kyllä lääkkeen vaikutus riittää iltaan asti! Daami oli seuraneitinä Diivan hoidossa, oli kovin osallistuvainen ja jossain vaiheessa makasi Diivan vieressä vaikka koittikin haastaa hierojaa tuijotuskilpailuun.

Keskiviikkona Jaakon treenit. Oli hauskaa vaikka oma ajatus ei ollut yhtään semmosessa vääntöradassa. Selitykset olikin Jaakolle että "En tiedä yhtään mitä teen mutta teen niin mikä tuntuu hyvältä" :D No se sujuikin yllättävän kivasti mutta kokeiltiin sitten muitakin kuvioita vielä ja saatiin laakista osumaan aika montakin ohjauskuviota putkeen. Daami ei oikein meinannut lähteä vetoon putken toiseen päähän, niitä verkoilla hiukan reerattiin. Meno tuntu hyvältä vaikka A oli hurja leijeröitäessä ja vedätettäessä.

Torstaina tehtiin vippauksia. Aika haastavia jotenkin, vähän valahtivat kaikki Daamin kanssa, mutta neiti teki vaan yhden rundin eilisten treenien takia.

Perjantaina käytiin tekemässä hyppyjumppaa. Perussarjaa, kasvavaa sarjaa ja setpointtia. Diiva teki muutamia jumppia myös ja uskon sen tekevän hyvää sille. Daami toimi hienosti. Pitää muistaa tehdä näitä treenejä jatkossakin.

Ensviikolla tiedossa vaan se tokoyksäri ja yhdet agitreenit. Toivon että päästään vähän tokoa tekemään ehkä enemmänkin ja jos A:ta juostais toisenkin kerran. Muuten itsellä aika kiireviikko.

Huhtikuu hurahti. Diiva kävi sterilaatiossa ja parani siitä todella nopestai, niin kuin Daamikin. Diiva eikuitenkaan ollut yhtä kipeän oloinen ja yhtä energinen heti :D Paljon helpompi tyyppi toipilaana. Diivalla meni vatsa kuitenkin löysälle nukutuksen jälkeen ja yksi yö meni ulkona rampatessa tunnin välein. Aika rassaavaa. Nyt kaikki kuitenkin normalisoitunut eikä enää tarvi rajoittaa juuri mitään.

Me ei olla treenattu mitään! Normi elämää. Keskiviikkona käytiin Daamin kanssa pitkästä aikaa kelpokoiralla ja Timon treeneissä. Itse aika tiukalla aikataululla aamuvuoron jälkeen pienet päikkärit, Turkuun treeneihin ja sieltä äkkiä takasin ja yövuoroon. Siitä olikin hyvä sitten jäädä vapunviettoon. Treeni oli mukava ja paljon onnistumisia. Pieniä rytmityshaasteita ennen putkeen lähetystä. Puomi oli mainio (vähän epävakaa) ja A välillä ihan hyvä. Myös radan loppuosassa rytmityksellisiä juttuja ennen loppusuoralle lähetystä ja leijeröintiä. Daami oli aika jengoilla. Huomas että oli vähän hauskaa päästä pitkästä aikaa radalle.

Itse vietin pidennetyn vapun Helsingissä ja koirat porukoiden kanssa. Nyt taas ryhdistäydytään gradun, lenkkeilyjen, treenien yms. suhteen. Huomenna Janitan treenit ja torstaina oman ryhmän veto. Alkaa pitkästä aikaa treenit taas pyöriä täälläkin.

Kisahöpinöitä

Rentoreiskan tyylinäyte sohvalla loikoilusta

Daami on kunnostautunut ruuan ryöstämis rintamalla. Eilen meni keksit kulhosta pöydältä ja muutenkin tuntuu, että tytöllä on automaationa ruokailujen jälkeen kiivetä pöydälle tarkistamaan jäänteet. Tuntuu aika haastavalta motivoida koiraa pysymään pois pöydiltä. Räyhäämis linjalle en lähde. Olen kyllä Daamin kanssa tullut niin lepsuksi, ettei ole tosikaan..:D Onneksi, sillä mua vaivannut natsiasenne on ollu ihan hirveen stressaavaa. Ihanaa kun ei ota niin tosissaan kaikkea.

Diiva on ollut pirteä ja virtaa tuntuu riittävän riekkumiseen. Diivalla on ensi maanantaina sterilaatioon aika ja sitä parannellaan sitten huolella ainakin viikon verran. Saa nähdä mikä punkero siitä sitten tulee.

Daamin kanssa kisattiin Porissa parin startin verran. Mun tekee mieli kisata mutta ei sitten kuitenkaan. Edellisenä päivänä ajattelin, että jos aamulla ei tee mieli lähteä, niin en lähde. Sää oli ihan täydellinen joten tuli lähdettyä vaikka muutakin mukavaa olisi voinut vapaapäivänään tehdä. Onneksi tuli lähdettyä, vaikka radoilla ei juhlittu niin paljon huippujuttuja silti! Ensinnäkin meno sen kanssa radalla on niin hienoa, se tuntuu niin hyvältä tehdä sen kanssa, jopa paremmalta kuin treeneissä. Ekalla radalla ryysin kepeille ja se vaan ajo Daamia kauemmas (törkkäyksiä pitää harjoitella). Samalla radalla Daami otti siivet puomin ylösmenolla ja lensi maahan ennen tasaista osuutta. Otin putken kautta uudelleen ja täydellinen 2o2o. Ihana nähdä malttia sillä! Tuomari ei tajunnut hyllyttää tästä hyvästä ja tuloksissa joku 10vp ja pari sekkaa yli. Toisella radalla pysy lähdössä todella hyvin! Tämä on jo yksi TYÖVOITTO! Edelleen meno tuntu niin hyvältä, siis vaikea kuvailla. Välillä vähän kiirettä itsellä mutta se on niin hyvin näpeissä. Yks rima alas tiukassa paikassa ja sitten käänsin rintamasuunnan vaikka olis pitäny tehdä vastakäännös, koira irtos kepeille ja teki täydellisesti irroten sivusuunnassa hyvin. Se, että kepit onnistui molemmilla radoilla loppuun asti oli toinen TYÖVOITTO! ja se että malttoi ottaa 2o2o oli kolmas TYÖVOITTO! Toivon todella, ettei mulla tule mieleenkään ottaa uutta pentua ennen kun Daami on eläkkeellä. Toivon niin, että saan mahdollisimman kauan harrastaa vaan tämän yhden koiran kanssa! Ihanaa kun on realistiset mahdollisuudet käyttää kaikki aika ja resurssit yhden koiran kanssa KUNNOLLA tekemiseen. Vielä kun vaan löytäis motivaation ja halun tähän ;)

Kisakaveri <3

Me lähdetään tällä viikolla Joensuuhun hakemaan muuttokuormaa pois. Tai tuon sieltä vaan astiat ja vaatteet, huonekalut jää sille tielle ja sisustan uuden kodin täysin uusin vermein. Tosi surullista että se loppuu jo, vastahan me sinne mentiin.