Ihana kevät! Lenkkeilty ollaan riittämiin ja hiukan tokoiltu Daamin kanssa lenkin lomassa. Tänään oltiin agitreeneissä jossa humputeltiin niitä näitä. Tuntu aika hyvältä. Uskon että Daamista tulee aika helppo ohjattava, tai semmonen "mun tyylinen". Tiukat käännöksetkin onnistu tosi hienosti, käänty kyllä hyvin tänään. 

Diiva toimii ihan selkeästi Daamin "avustajakoirana"; Daami on huomattavasti lungimpi kaikissa tilanteissa. Diiva näyttää kyllä hyvää mallia vaikkakin mummolassa olo on tehnyt hiukan hallaa käytöstavoille. Kyllä Diivastakin on huomannu Mocan poistumisen jälkeen miten sillä on välillä semmosta hyväntahtoista epäilevyyttä. Esimerkiksi piti pientä mörinää kun näki snadin muksun vaikka rakastaa niitä, koirille koittaa räyhätä ja pyörätuolissa ollutta mummoa kun päästin tervehtimään, kauheella haukulla luokse mutta sitten nousi vasten ja antoi suukon naamalle. Mä oon koulujutuista ylirasittunu iha selkeesti, liian kiree. Tällön toivois koirien toimivan kuin ajatus. 

Alla ehkä maailman söpöimmät pienet! Diivan lapsen lapsia; Ralphin tyttö ja poika. Mä haluun ;)

Kuva: J. Katajalehto

Huomenna suuntaan kisailemaan russeleiden kanssa. Viikonloppuna toivottavasti kivoja ulkoilukelejä, hiukan koulujuttuja ja jotain hubaa. Avasin taas pitkästä aikaa Daamin turkin ja pesin valkoiset osuudet jo kerran. Jos ne joskus sais valkoseks..:D Viimeks olen turkin käyny läpi kuukaus sitten ja nyt vaan aina sillon tällön avaan turkin tyveen asti ettei kiristä. Se on jo niin rastalla että hoito on helppoa.

Kyl nää koirat on ihan parhaita. Niiltä saa niin paljon. Tajusin kyllä yks päivä, etten tiedä, olisko mulla koiria jos en sais harrastaa niiden kanssa.