Tällä viikolla Mocca olis jo päässy treenaamaan mutta meikäpä on maannu sängyn pohjalla maanantai illasta alkaen..:S Hyihyi, ihan kuoleman olo. Sain angiinan, kuume 40 monta päivää, eikä meinannu laskea edes lääkkeillä, päätä särki, niveliä särki, keuhkoihin sattu ja kaikkialle. Nukuttua sai tunnin pätkissä ja olo oli ihan kauhee. Onneks on ihanat porukat ja ystävät jotka on pyytämättä hoitanu mun koiria. Välistä jääny siis 5treenit, kisat, paimennus mahdollisuus ja näköjään jää yhdest festarit kun en uskalla lähteä kuntoa kokeilemaan, jälkitaudit ei kiinnosta.
Mocca ja Diiva on ollu kärsivällisiä ja relannu. Daami on ollu enemmän ilkikurinen ja on kuultu aika paljon "Daami ei, älä tee sitä, älä tee tätä"...ja paljon huutoa..;) Nyt viikonloppuna ehkä jo jotain pientä treenintynkästä ja ens viikolla verijälkeä ja mustikastusta/puolukastusta ja normit treenit. Kaikki koirat pääsee jo treenailemaan. Unohdin melkein yhdet kisailmotkin sairastaessa ja kun ilmottautua olis pitäny ei tehny, jostain kumman syystä, yhtään mieli ilmottaa, joten nekin jäi. Diivalla kyllä niin paljon turkkiakin, että ehkä ihan fiksua.
Daamilla lapsisiedätys ei oikein näytä ottavan onkeen. Edelleen tekee mieli lähteä jahtaamaan ja käyttää ääntä ja hyppiä päin. Se on selvä, että ilman Daamin lupaa ei tehdä mitään äkkinäistä eikä myöskään pidetä mitään ihmeellisiä äännähdyksiä..:D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti