Vauhtiviikonloppu!

Viikonloppu alkoi Salon KR näyttelyllä jonne Diivan pojan Ralph ja pojan pojan Robinin porukoiden kanssa oltiin sovittu treffit. Ihanan lämmin näyttelypäivä ja hienoja vesikoiria ilmottu kehään. Ralph sai EH:n ja arvostelu oli hyvä, mutta kooltaanhan se on tosi pieni uros. Daami jäi paras narttu kakkoseksi ahtaiden takaliikkeiden ja osaltaan kevyen luuston takia. Koirat kuitenkin esiinty ja käyttäyty todella hienosti ja kehässä on niin ilo esittää tämmöstäkin koiraa kuin Daami on, se on niin ryhti kaveri ja kyllä mun silmä lepää kun katson näitä poseerauskuvia. Sivuprofiilista en oikeastaan muuttais mitään. Tunnustellessa ja takaliikkeessä kyllä muutamia heikkouksia on, mutta kukapa oliskaan täydellinen.

Leila Kärkäs: "Melko hyvät mittasuhteet omaava narttu jolla rintakehän kehitys vielä kesken. Kokoon riittävä pään vahvuus. Hyvä kaula ja ylälinja. Luonnontöpö häntä. Hyvä eturinta. Tasapainoiset, riittävät kulmaukset. Hieman kevyt luusto. Hyvä etu- ja sivuliike, ahdas takaa. Hyvä karva ja käytös." ERI, VAK1, SA, PN2

Näyttelyn jälkeen pyyhällettiin meille ja ohjelmassa oli turkin ajoa ja treenailua loppuviikonloppu. Alli ja Ruuti perrot hain vielä lauantaiksi hoitoon, ja hyvin menivät joukon jatkona. Vauhtia piisas.
Trimmauksen jälkeen Daamista paljastui aika luikero :D Ei enää niin kaunis kokonaisuus ;) Daami meni aikalailla pois itsestään kun vuoden verran kasvatettu turkki vietiin. Harmittaa kyllä, sillä pitkä turkki oli niin kaunis ja helppo jo. Onneks tuo karva on uusiutuva luonnonvara, ei siis hätää :D

Kissat vain puuttuu kuvasta, melkeen koko elukkalauma kuvassa siis.

Kolme sukupolvea ja Daami :)

Lauantai ilta meni siis turkkibileissä ja metsälenkillä ja pikapikaa uimaankin pääsivät koirat. Sunnuntaina lätkytti vettä muttei haitannu meidän harrasteluita. Aamulla käytiin vetämässä verijäljet ja ajettiin ne samalla. Robin ja Ralph teki ensimmäistä kertaa. Ralph oli todella hyvin jujulla, ainoastaan veren haju sai aikaan pientä epäröintiä ja välillä pakkia mutta tahdolla ja pienellä kannustuksella läpi jäljen ja todella tarkasti. Diiva persoonalleen ominaisella tavalla, "vauhtia, hups hukka, takasin jäljelle, taaas hanaaaaa, hups, mihin se jälki nyt..." Huomaa, että keskittyminen pitkäjänteiseen duuniin ei ole ihan niin hyvä kuin työkoira Daamilla. Daami teki yllättävän hyvää työtä. Tarkasti, muutama jäljeltä poikkeaminen mutta hokas heti ettei se jatku täältä ja palas ottamaan hajua ja jatko työskentelyä. Ei oikeastaan paljon tarvinu vahvustusta työlleen, siitä huomaa miten se nauttii hommista ja miten se rauhottaa sitä. Sillä riittää moottori painaa vaikkei kokoajan ihminen olekkaan vieressä kehumassa.  Pitää tehdä taas pian uudelleen. Tää meidän jäljestys on kyllä aika hömpöttelyä, mutta kiva seurata kun koirat tykkää ja kehittyy.

Agilityt oli aika minimaaliset rallitreenit. Koirat oli aika naatti kaikesta härdellistä. Hauska päästä taas kaljukallen kanssa treenaamaan ihan kunnolla. Tehtiin muutama puomikin jo, ja ei se 2o2o ollu mihinkään unohtunu, tosi hyvä. Irtos kivasti ja oli itsenäinen ja innokas. Diivan lapsenlapsi Robinkin pääs tekemään hiukan putkea, hyppyä ja rengasta. Hauska pieni mies, tosi lungi ja helpon oloinen pieni.