Daami epiksissä harjottelemassa kisatilanteita

Tiistaina käytiin Raumalla harjottelemssa kisaamisia epiksissä. Oltiin kahdella agiradalla möllien ja ykkösluokan. Monta hyvää juttua muttei oikein mitään super hienoa. Kontaktit toimi-->oli hiukan varovaiset. Kepeillä ekan kerran lopussa kämmi mutta uudellene kun otettiin, teki hienosti. Valssit valahti kaikki. Putkesta ampu ulos ja kaarratti (näki hypyn suoraan putkesta jonne ei kuitenkaan ollut tarkoitus mennä.). Tehtiin ekan kerran puolivalssi putkelle, ihan jees toimi, aiheutti hiukan vaan  ihmetystä koirassa. Ekaa kertaa treenattii näin pitkiä pätkiä. Tyyppi on kuitenkin ihanan lungi ja kivaa kisaseuraa mutta paljon on vielä treenattavaa mutta ajattelin jos ilmottelis kahden viikon päähän kisoihin Daamin. Kisaamalla sitä oppii, ja varmuus tulee siellä kun päästään uusiin paikkoihin ja tilanteisiin aksaamaan.

Kahden viikon päästä mennään katsomaan pentuja ja jos hyvin käy, lähtee tyttönen mukaan sillä reissulla..:) Tänään on agitreenit Daamin kanssa ja viikon päähän sain Diivalle ajan koirakissa klinikalle Koposelle. Katsotaan mitä löyttyy vai löytyykö mitään. Syyskuun eka perjantai olis tiedossa siirtyminen itärajalle. Siitä se sitten taas alkaa.

Pientä treeniä & perropentuja

Kelit on ollu kovat treenamiseen. Ei oikein uskalla noita raivoaivoja viedä kiihtymään kentälle, lähtee pian henki näillä keleillä.
Ihan pientä on Daami päässy mielen virkistämiseksi tekemään, sillä helteellä kun on vähentynyt vähän kaikki aktiviteetit, vähiten kuuma tulee kun on vaan paikoillaan...;) Uimassa ollaan toki käyty.
Kentällä ollaan tehty kontakteja ja keppejä. Keinua ollaan koitettu treenata kuntoon, ja kyllä se niin hienon suorituksen osaa. Kontaktit oli tänään tosi säpäkät, ja stoppi varma lopussa. En tiiä mistä se tiristää tota draivia vaikka viikko tolkulla ollu ahdistavan kuuma.
Kepeillä oli pari alotuskämmiä ja yks kiirekämmi kun neitonen oiko välejä huolella..;) Sit piti ottaa vähän rauhallisemmin, että saadaan maltti mukaan kuvioihin ja kyllähän se ne osaa. Montaa toistoa ei uskalla ottaa.

Pitäis taas ryhdistäytyä sosiaalistusrintamalla. Toisaalta se on niin pommin varma koira uusissa tilanteissa, hieman pidättyväinen joitakin outoja ihmisiä kohtaan ja lapsia. Kaupunkikävelyllä taas kauhee höökä päällä ja menis kyllä kaikki penkkien pulsut haistelemaan. Naapurin lapset tuli leikittämään koiria. Daami tosi fine niitten kanssa, tuo jo lelua käteen kun tietää heidän heittävän. Ärsyttävintä on se, että toi reagoi niin ällistyttävän nopeasti kaikkeen ja ensimmäiseks äänellä, se rakastaa ääntään ja käyttää sitä huolella kaikesta kitkemisestä huolimatta.

Viikolla käytiin katsomassa ihania perropentuja. Olen jo useamman vuoden katsellut mitä pentueita syntyis, mistä vois ajatella ottavansa perron joka päätoimisesti tulis vanhempien koiraksi, mutta todennäköisesti ei välty eksymästä omiin harrasteluihini..:) Eli helppoa, sosiaalista ja suht rauhallista, hyvä hermoista koiraa oltais vailla. Koiran tulee tottua siihen, että ollaan vaan ja lenkkeillään, mutta tarvittaessa innostuu treenailemaankin. Daamihan multa vie edelleen suurimman energian, mutta toisaalta on kauhea pentukuume sillä tiedän, että mikä tahansa muu pentu /koira on helpompi kuin Daami koskaan..;) Varmoja onnistumisen kokemuksia tiedossa olisi siis..;)
Pentujen emä ja pennut itse lupasivat erittäin hyvää, mitään huonoa en keksinyt nyt kyllä niistä..:) Katsellaan kuitenkin vielä kun kehittyvät ja kasvavat.

Vihdoin treeniä

Vihdoin hiukan enemmän päästiin treenaamaan. Daami ainoastaan sillä Diiva on loukannut jalkansa viikontakaisella uintireissulla kun neiti painelee niin täysillä veteen ja oli ilmeisesti joku kivi pohjassa johon tösäytti jalkansa. Se nyt sitten ihan pienellä lenkityksellä ja levolla.

Treenin teemana oli pimeät putkikulmat ja kaukaa lähetykset niille. Daami haki niiiin mainiosti, niiiin mainiosti, etten tajua kuka sille senkin on opettanut. Samalla hiukan opeteltiin putkijarrua ja putkilta kääntymään oikeaan suuntaan. Putkijarru ja käännökset tuotti enemmän päänvaivaa kun eivät sujuneetkaan ihan niin..;) Treenattiin myös vieraampia esteitä; muuri, pituus ja rengas. Ei ongelmaa. Samalla nostettiin hyppykorkeutta jo medien keskimmäiseen korkeuteen. Muutama tuikan kurvin rima putos, mutta ei näyttäny tuottavan juuri ongelmia neidille. Keinua tehtiin taas. Hyvin meni, eka lentona ja loput toistot jeees. Otettiin se osaksi pientä rataa.

Daamin kanssa pitäis taas käydä ihmisten ilmoilla..:) Ja joudunkohan jo taipumaan ja ostamaan haukkupannan. Se aukoo turpaansa ihan liikaa, ja ihan aina ja kaikkialla..:D Miten niin rasittunu tämmösestä toiminnasta koiralla? :DD Katotaan taas kun siirrytään kerrostaloon, voi olla neidillä vähän hommaa olla vähemmän reaktiivinen vahtija.

Ollaan tokoiltu näillä helteillä aina välillä pihalla. Ällöö miten laiska oon ollu sen suhteen. Daami tulee sivulle jo niiiin hienosti, yhtäkkiä, ilman apuja, eikä pompi, eikä tuu liian eteen eikä liian tiiviisti...JAU! JEE! Pienet on ilot..:D On ne niin ihania, ja niitten kanssa on huippu tehdä. Harmittaa tuo Diivan kontti vaan. Mietityttää josko uskaltais mennä johonkin kisoihin treenaamaan Daamin kanssa. En osaa sanoa ollaanko valmiita. Pitäis päästä johonkin hyvään oppiin joka sanois suoraan..:)

Hellettä

Täydellisiä uintihetkiä

Onnellinen koira

Onnelliset ystävykset

Alli ja Ruuti oli meillä päivän hoidossa ja touhuilemassa. Riekkumassa, uimassa ja kentällä pientä treeniäkin tehtiin.

Kisunäyttelyssä taas hyvällä menestyksellä. Sylvin huono päivä ja pienet kirosanat aiheutti sen, että jäi kakkseksi tuomari paras- valinnoissa ja näin ei päässyt paneliin. Paremmalla käytöksellä oltais voitettu.

Daamin ensimmäiset epäviralliset agikisat

Sunnuntaina olin Rähmisten 20vuotis juhlamätsärissä ja epiksissä töissä. Sain startata Daamin kanssa starttiluokan hypärillä. Rata oli helppo vaikkei putkijarrua osatakkaan ja hieman vielä hämyesteet saa neidin ihmettelemään et hei eiks toiki pitäis suorittaa. Vieras paikka ei saanut Daamissa aikaan mitään ihmetystä, hyvä näin. Tätä lähdettiin kokeilemaankin, että kisailanne ja hälinää ympärillä, että aiheuttaako koirassa epävarmuutta. Daamissa ei aiheuttanu. Olen kyllä aikaisemminkin huomannu, että ymmärtää kyllä paikasta ja tilanteesta riippumatta mitä AGILITY on..:D Toisin kuin Diiva joskus ekoissa kisoissa Raumalla. Ai kauhee miten jälkeen päin tajusin, että olis ehkä pitäny siedättää vähän paremmin siihen, että aksata voi muuallakin kuin omalla kentällä ja omilla esteillä.
Daami suoritti suoran putken jälkeen lähtöhypyn uudelleen kun en antanut putkijarrutusta sille. Sitä ei olla vielä treenattu joten tiesin sen hakevan hyllyn sieltä. Tämä oli kuitenkin ihan positiivinen kämmi joten jatkettiin, sillä koira teki oikein. Vielä toinen kaarratus ja loppusuoralle kääntö. Yks hylkäys vaan, eli starttiluokassa 10vp, tällä sijotuttiin toiseksi.

Se on hauska elikko. Vähän kuin Mocca ja tyystin erilainen kuin tätinsä Diiva. Diiva on aina kisoissa niin lungina, Daamin kanssa menee hermo kun se riekkuu ja käy ihan kierroksilla. Divan kanssa aina mietin, että tajuaakohan se, mitä ollaan menossa tekemään kun ei yhtään ota kierroksia ennen, on niin kuin sunnuntaikävelyllä oltaisiin. Daami kyllä tietää mitä kohta tapahtuu ja näyttääkin sen ylitsevuotavasti. Uudelle fleecetaluttimelle tulikin heti käyttöä kun peto saa sen suuhun niin, ei teurasta mitään pikkushelttiä maalialueella..:D Oikeesti, ei olis kivaa. Hieno elikko<3 Kyllä siitä niin kivan kaverin olen saanut, ja niin kivan kisakaverin. Vaikkei koskaan missään pärjäiskään, se on niin mun<3 Ja onneks se on mulla vaikkei alunperin pitänyt ottaa. THÄNK GOOOD oon sen verran tyhmä...:D

Muutama etupalkka kontaktirallitus käytiin taas yks aamulenkki tekemässä. Ihan pari toistoa, ja hyviä toistoja oli. Koko korkeeta keinuakin kokeiliin yllytyshulluna, eka lentona, toka hiukan himmaten hyvällä pysähdyksellä.

Muuten elämä on ollu ihanaa näiden murujen kanssa. Niitä tulee aina ikävä heti jos vietän aikaa ilman niitä tai olen töissä. Niiden yhteinen lempinimitys on Hinupiinot (ennen oli himpulat kun Moccakin oli, vaan Mocca voi olla oikea Himpula) ja Daami on Banssepaaaaaaane. Bamse, maailman vahvin nalle. Kyllä se taas osaa olla niin aivotonkin, lähti taas toisen koiran alotteesta täyteen tappeluun niin, että mulla sormi auki, parempi niin, että mulla, kuin että Daamilla tai sillä toisella, niitä on tyhmä hoidattaa ja käydä eläinlääkärissä. Daamin yks huono puoli on tuo tulisieluisuus; se rakastaa haasteita ja fysisiä sellasia, haastaa ja testaa kaikkia, ei ite alota mitään, mutta jos joku alottaa, on Daami ihan liekeissä.

Hellettä

Kyllä on maisemat iltauinnilla <3

Tällä viikolla kun olis töissä vaan kahden yövuoron verran, ei pääse sitten koirien kanssa oikein treenaamaan kun on niin kuuma. Tosi jees kun säät suosii vapailla ja pääosin ollaankin oltu rantsussa koirien kanssa. Vesi viilentää, mutta kyllä huomaa, että lenkkeilykin on aika vähäistä jollei välillä pääse koirat pulahtamaan.

Tänään käytiin aamupäivästä tekeässä pari kontaktitreeniä etupalkalla niin, että itse jäin taakse. Hyvin sujui ja energiaa riitti helteestä huolimatta. Pari toistoa A esteellä ja pari puomilla. Palkka oli vasta kahden hypyn jälkeen, ei heti kontaktin jälkeen. Tämän jälkeen murut pääs plutaamaan mereen ja nyt saavat relata kun mä menen parturiin, sitten nukkumaan ja yöksi töihin. Mummolan väki saa hoitaa loppupäivän lenkitykset.

Olga kisu aamupalalla mun kanssa

Eipä mitään ihmeitä

Treenaamassa on käyty viimeksi sunnunaina. Tehtiin vinohyppyjen kanssa serpenttiiniä eri suunnista, takaakiertoa lujasta vauhdsta ja niistoja. Vinohyppyjen suorittaminen oli parantunu sitten viimetreenistä mikä Joensuussa joskus talvella tehtiin..:D Neiti veteli sillon kaikkien hypyjen ohi ja miten tykkäs suoritteli niitä..:D Nyt oli selkeesti asia hautunu ilman treeniä..;) Kätevää välillä (tai aika useinkin) jättää asia hautumaan. Tauot opettaa koiraa, samoin myös epäonnistumiset.

Muuten viikkoon on sisältynyt paljon töitä. Kolmivuorotyö, ja vielä raskas työ aiheuttaa vielä sen, ettei joka päivä jaksa niin suurella energialla enää touhuta koirien kanssa; lapset töissä imee multa suurimman osan voimista..;) Daamille taas lapsisiedätystä. Vaikuttaa aika hyvältä, vaikkakaan koskaan se ei tule lapsista erityisemmin tykkäämään. Kyllä nyt jo välillä häntä huiskuu ja syliin mennään mutta suurimman osan ajasta ne on helkkarin epäilyttäviä ja pitäis pistää ojennuksen aina kun riekkuvat. Muutenkin nyt ollaan otettu yhteen Daamin kanssa enemmän, jotkut sen piirteet on niin raivostuttavia, että pakko reuhata niistä sille. Kokemuksesta tiedän, ettei se osaa hillitä itseään vielä, kiihtyy niin pienistä asioista ja tekee kielloista huolimatta kaikkea. Sitä ei kieltämällä saa lopettamaan asioita kun on kiihtynyt. Onneksi näitä huonoja pätkiä on kokoajan harvemmin ja harvemmin, oppii kokoajan ja ikä tuo myös lisää vakautta ja rauhallisuutta.

Torstaina olin kentällä kouluttamassa pari ryhmää ja treenasin omat siinä samassa. Tehtiin keppejä (avokulma, takaaleikkausta, irtoomista), leijeröintiä, pakkovalssia, sylkkäriä, takaakiertoa ja päällejuoksua ja A:ta. Molemmat koirat oli ihan pro <3 Diiva yllättävän hyvä lähtemään kepeille vaikka tein rankkoja takaaleikkuita, silläkin on tämä hautunut selkeesti. A:lta paukkas kyllä pois ihan miten ite lystää, en tiiä mistä se on tämän keksiny.

Daami oli pro! Siis ei yhtään keppivirhettä ja voin tehä monenlaisia juttuja; jäädä taakse, takaaleikata, lähettää avokulmaan ;) Aika perus juttuja mut mä oon niin happyhappy vaan kun se oppi ne kujilla, eka koira jonka opetan jollain muulla menetelmällä kuin kädellä vetämällä..:DD Ja kyllä on hyvät ja suht varmatkin jo. Leijeröinti onnistu hienosti, hiukan hahmotushäikkää hypyillä ja ainakin hypllä ennen kontaktia, se jotenki alkaa sitä kontaktia jo rytmittää ennen sinne menoa, siks usein mäiskii rimat ennen konuja. Rimat on ollu nyt minien ylimmässä, eli medien alimmassa korkeudessa. Treenataan näillä nyt jonkun aikaa ennen kun alan opettamaan korkeammille korkeuksille.
Tehtiin myös alotuksia jossa itse siirryin aika kauas ja sielltä käsin ohjaamalla sain koiran suorittamaan hyppyjä jotka ei ollu suorassa linjassa mua kohti. :D Pakkovalssissa vähän valahti, joo, ei olla ikinä harjoteltu, muttei montaa muutakaan asiaa ja se kyllä oppii ne nopeasti. Pitkät kuljetukset on vielä koiralle outoja, kun en oli ikinä sitä kuljetellut..:D Mutta se on niin ilonen pieni tekijä, ja taitavakin, mun mielestä todella taitava vaikkei mitään tekniikoita juuri osaakkaan, mutta osaa esteet, on suht estevarma ja haluaa tehdä niitä itse..<3 Nautin taas.