Tunnin aamulenkki taas aivan kiireettömänä. Mikä sen mukavampaa kun samoilla ympäriinsä. Hiukan se on haastavaa kun joutuu olemaan kärppänä yhteen koiraan liittyvistä syistä :D mutta pikkuhiljaa kai, ehkä, alan oppimaan. Toivottavasti koirakin :P
Päivälenkiks käytiin taas pieni pyrähdys. Diiva jäi kotiin ja me lähdettiin Daamin kanssa omiin treeneihin. Treenattiin hiukan enemmän kuin piti ja vähän ei niin harkitusti. Blaa. Käännöksiä pitäis treenailla hiukan vikkelimmiksi. Pakkovalssia, siivekkeen kiertoa, niistoa, jaakotusta ja muutamat kepit. Koira lämpenee turkissa aika nopeesti ja sit kestävyydessä näkyy taas. Pitäis suunnitella kevään treeni sinne saakka kun turkki lähtee. Ratatreeniä tarvitaan, sit käännöstreeniä ja rallattelua.
Treenattiin samaan syssyyn myös tokoa. Ekaa kertaa ALO luokan hyppyä ja ruutua, metallinoudon kanssa rallateltiin kans. Saatiin hyvät toistot, Superkivaa.
Takas kun tultiin olin liian herpaantunu, toki koirallakin jokin flippaus, Yhtäkkiä rappukäytävässä Daami tossutti tuttua kilttiä koiraa ilman mitään syytä. Onneks Daamin turjutus oli sitä että se louskii ilmaa ja sillä yrittää egoilla. Toinen koira on vaan paikoillaan hiljaa. Hitto että taas ketutti. Daamilla oli viel tutti suussa ja aattelin et suurimmat virrat olis purettu mutta näköjään vielä sisällä kierroksia ja stressiä. Sit tommosis tilanteissa en voi muuta ku raivostua, en tiedä mikä olis parasta Daamia ajatellen, mutta helkkari! En ees anteeks tajunnu pyytää tai muuta. Pjärse! Tekis sit sen juoksun jos se on osaksi senkin syytä.
Iltalenksulle Daami visusti hanskassa. Koira oli kyllä aika loppu. No Diiva tempas sit ja melkeen jäi auton alle kun näki pimeessä, ei mitään. Huono huono päivä ja ketuttaa! Miks en vaa tajuu pitää sitäki kiinni ku ei mihinkään voi enää luottaa. Jos ottais onkeen nyt. En vaan osaa pitää koiria kiinni. Ei se ole niitten elämää. Seuraavaks haluun nöyrän, kiltin, pehmeen koiran joka on kuin ihmisen mieli eikä jahtaa mitään eikä omaa mitään riistaviettiä jne, Pitäis vaan pysyä näitten hullujen kanssa neljän seinän sisällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti