Joulu, välipäivät, uusivuosi ja Diivan 7v synttärit

Daami toipui leikkauksesta ennätysvauhtia. Jo seuraavana päivänä vauhti päällä. Jouduin heti reeraamaan haavaa sillä koira ei voinut liikkua haavateipin kanssa sillä se kiristi karvoja ;) Tyttö oli siis ekasta päivästä alkaen pelkkä haavapuku päällä eikä ole tulehtunut ainakaan vielä, kun leikkauksesta on jo 9 päivää. On hyvin antanut haavan olla. Haavapuku on ehdottoman paras verrattuna johonkin kaulureihin joita en edes omista. Todella vähällä ollaan päästy hoitojen ja vahtimisten suhteen. Ainut haaste on ollut pomppiminen ja riekkuminen :D Jo 2. päivänä olis neiti pomppinu sohville ja sähnkyyn ja aika pian myös riehunut Diivan ja Oodi kanssa.

Joulu tuli ja meni aika nopesti ja osaksi töiden merkeissä. Koirat on ollu pelkällä lenkityksellä. Daami alkoi tekemään pientä lenkkiä jo 4 päivää leikkauksesta, sillä tytöllä alkoi olla virtaa :D Pikkuhiljaa lisätään lenkkien pituutta ja tällä hetkellä Oodi lenkkeileekin tuplamäärän kun ensin Diivan kanssa ja sitten vielä Daamin kanssa :D

Oodi pääsi töihin aaton aattona. Tonttupoika hoiti hommansa hyvin ja oli lungi poika.

Joululahjaksi Daami sai leikkauksen ;) Diiva sai 5x kortin hierontaan (60min) ja vesimattoon (30min). Ontumisia ei ole nyt ollut! Tosi jees. Pitäis ostaa se dobopallo ni päästäis jumppailemaan paremmin. Todennköisesti Daamikin saa kuntoutumiseensa jonkun kerran käyttää Diivan lahjasta. Sen lisäksi tuli pehmoleluja. Kaikenlaista näille tulee aina ostettua jos vaan jotain juolahtaa mieleen. :D Diiva pääsee sterilaatioon keväämmällä kunhan valeraskaudet on podettu pois alta.

Käytiin Oodin kanssa vähän rallattelemassa Raisiossa Vanton treenihallissa. Meno oli jees, mutta ei niin omiin näppeihin rakennettu kuin Daami. Sylkkäri ja poispäinkäännös ei oikein rimmannu, mutta oppisin tavan joka toimi Oodille. Poju oli aika intona.

Uusi vuosi vaihtui. Koirat oli aika lepposia. Diiva aina aluksi yrittää räyhätä paukuille, mutta muutamasta muistutuksesta muistaa, ettei niitä kuulu noteerata. Todella helppo kolmikko.
Ollaan lenkkeilty jo aika urakalla Daaminkin kanssa. Golfkenttä on toooosi kiva lenkkipaikka, kaikki tykkää kun saa rällätä mielin määrin ympäriinsä. Tänään eksyttiin metsässä ja tehtiin aika rankka lenkki, Daamikin riehu niin että yhdessä vaiheessa vinkasi muutamia kertoja. En tiedä mikä tuli. Toivottavasti joku roska vaan, eikä esim. jalassa tai haavassa mitään. Sen jälkeen kulki tiiviisti remmissä, ja unohti pian olleensa edes kipeä. Hui!

Mikään ei kelpaa kun haluaa just sen mikä on Oodilla. Ja siitä syystä voi mököttää!

Tänään juhlittiin pikkupennun 7vuotis synttäreitä!!!!! Mitä hittoa! En ymmärrä miten on voinut kulua jo noin monta vuotta? Mun unelmapentu joka jo mummo ja pian veteraani. Tarjoilut ja lahjat oli todella köyhät. Pitänee (kunhan keksii ;) ) ostaa jotain.

Daamin kanssa päästiin Janitan ja Jaakon valmennusryhmään. Kiva päästä treenailemaan kevätkausi siellä. Eväitä jatkoa varten tarvitaan!

Oodi joulukoira ja Daami sterilaatiossa

Jabadaba duu!
Joensuusta junailtiin kotiin ja Pasilan asemalla odotti saattajineen kaksi koiraa, Diiva ja Oodi the joulukoira. Oodi bongas aika pian Diivan juoksun mutta oli helppo pitää samassa taloudessa. Ainoastaan ehkä 4-5 päivää, tärppien aikana oli rankempia mutta molemmat rauhottu omiin oloihinsa. Ei mitään härdelliä.

Treenejä oli joulukuulle tiedossa vielä muutamia. Vanton tilalla käytiin tekemässä omatoimitreenit ja todettu, että pumpperit tulee hankkia Daamille. Oodi pääs kans purkamaan energiaa hömppäämällä, ei siis mitään kunnianhimoisia treenitavotteita. Koulutin samalla yhden ryhmän muita koirakoita. Nyt sunnuntaina piti mennä Sonjalle, mutta ohjaajalla oli liian rankka olo noin sunnuntai aamuksi, että katsoin parhaakseni skipata sen xD Harmittaa mutta en voi sille mitään, ettei enää pysty juhlimaan samalla kaavalla kuin joskus :D Joskus hoitu kisatkin puolipöhnässä ;) Joo, ei tule toistumaan.
Seuraavaksi treenaillaan vasta 30.12 Oodin kanssa.

Diivan sterilisaatio siirtyi juoksujen takia. Keväällä sitten leikataan mummelikoira. Daami varmasti arvostaa saamaansa joululahjaa :D Daami pääsi ylimääräisistä sisälmyksistä ja on nyt aika kipeän oloinen. Daami on muutenkin erityisherkkä esim. nukutusaineille ja opiaattikipulääkkeille. Surullista katsoa kipeää koiraa mutta näin on parempi, ja muutaman päivän päästä varmasti jo parempi.

Koirille on hommattu muutamia joululahjoja. Niistä vähäisistä jotain postausta Joulun jälkeen ;)

Koiramainen viikonloppu Helsingissä

Keskiviikkona Timo Liuhdon treeneissä. Oli hauskaa ja päästiin tekemään paljon. Viskiä, vippausta, poispäinkääntöjä kovasta vauhdista, vastakääntöä, back flappiä. Hyvä kun kouluttaja keskittyy sanomaan mun perusvirheistä eli kädet heiluu ja nousee korkealle. Nyt kun ne on hallinnassa niin saa hartialinjan ja rintamasuunnan tehokkaammin toimimaan koiralla. Myös takaakiertolähetyksissä mulla on pääpaino kädellä lähetyksessä ja siinäs aatiin painoa jalalle. Vastakäännökseen saatiin liikkuvuutta jolloin koira ei tule niin tiukasti jaloille.

Likasuut

Perjantaina suunnattiin Helsinkiin. Koirat pääsi pitkästä aikaa ihmisten ilmoille, junailemaan ja autokaupoille :D Helsingissä oltiin "täyshoidossa" Diivan pojan perheen luona.

Diiva äitikoira Höpiksen kanssa.

Lauantai vietettiin Caraydan päivillä. Oli kiva nähdä tuttuja, ja tutustua uusiin perroihmisiin. Nähtin paljon sukulaiskoiria. Nähtiin myös Diivan äitikoiraa ja omistajaa Annea. Diiva lähtikin heille hoitoon 5.päiväksi ja kuvista päätellen on niin kuin kotonaan, ja todella tyytyväisen oloinen siellä lasten kanssa. Diiva aloitti juoksunsa joten pitää tsuumailla uutta leikkausaikaa varmaankin. On kyllä jo aika loppu kun leikkaus olisi.

Diiva vasemmalla ja Nesi- lapsen lapsi oikealla

Daami pääsi hiukan tokoilemaan ja ottamaan huba-agia. A:n kanssa pitää nyt ottaa pumpperit. Kepit lopetti vallan kesken kun niitä teki päin seinää, ei malttanut.
Tokot oli hauskat. Hiukan modattu "tokokoe" jossa oli malttiharjoituksia, luoksetulo lelujen ohi, kauko, seuraminen pujotellen, nouto, hyppy, esteen kiertäminen ja ruutu. Luoksetulossa juoksi suoraan lelujen luo :D Kaukoissa veivaa itseään taaksepäin. Muuten kaikki onnistui todella hienosti. Saatiin palkintokin! Daamilla oli vaan helkkaristi kierroksia, huusi ja riekkui.

Sunnuntaina koirat jäi kotio ja me ihmiset lähdettiin messariin katsomaan perrokehää ja shoppailemaan. Perrot oli hienoja ja tuomarilla aika sama linja kun meikäläisellä ;) Ostoksia tarttui mukaan Rukkan lämpöhaalari, vähän Orijenia (jos vaihtais ruokaa), Kehu vadelma ja pieni pallolelu joka mahtuu taskuihin ja käteen treeneissä. Olisin halunnut vielä investoida uuteen lämpimään sadetakkiin, korotettuihin ruokakuppeihin ja dopojuttuihin. Tarjonta oli aika huono.

Koirat käyttäyty paremmin kuin normaalisti xD Daami oli sosiaalisempi ja rauhallisempi kuin yleensä. Kehtasi liikkua ihmisten ilmoilla ja treffata sukulaiskoiria. Kerran Daamin remmi pääsi mun kädestä ja lähti citykanin perään ja todella sinnikkäästi jahtasi ja nosti sen hukattuaan uudestaan. Olin niin varma että se tappaa sen kun juoksi 2m sen perässä. Yök. Koira oli ihan tiloissaan ja niin vietissään. Kävi hanskaan kiinni hulluna, tappoi sen ja ei meinannut irrottaa. Sillä sain sen kuitenkin kiinni. Messaripäivänä koirat oli pitäny aikamoiset bileet ja ilmeisesti äännelleetkin. Pääsin juuri sanomasta, ettei Daami leiki nuorten poikien kanssa. Niin eiköhän Robin ja Daami näyttäny miten sohvarallia ja painia vedetään. Joopa joo :D

Maanantai aamulla suunnattiin Daamin kanssa junalla Joensuuhun. Niin helppo matkakaveri yksin, Diiva enemmän puffailee. Kiva olla kotona nyt muutamia päiviä!

Agilityn saralla suhteellisen hiljaista. Jotain aina silloin tällöin. Myniksen hallissa käytiin ottamassa hiukan keinu ja A treeniä. Keinu aika hyvä, mutta läpi paukkaa eikä nyt ollut edes kierroksia. A:lta näytti välillä tulevan hiukan liian ylhäältä. Muuten saatiin viettää päivä räntäsateessa :D

Diiva pääsi lauantaina mukaan töihin ja samalla reissulla viemään lasta lomille. Diiva teki taas puolet mun duunista ja tulee vaan niin mahdottoman hyvä olo kun katsoo koiraa lasten kanssa. Älyttömän hienoa.

Sunnuntaina pyyhällettiin suoraan töistä Tsaun hallille Sonjan treeneihin. Kiva rata ja kivoja juttuja ja mielenkiintoista juttua juoksu A:sta. Toivottavasti mulle ei tule siitä sellaista pakkomiellettä :D Jos ei osu niin ei osu, koiran kropalle ainakin helpompi. Vielä on ainakin osunut. Huonoimmillaan suhteellisen yläreunasta ponkasee koska nyt tarjos yhdellä laukall alastuloa :O Noin pieni koira mutta heittäytyy niin hurjana harjan yli. Pahin suoritus oli kun tyttö hiukan "heittäyty": suoraan keskelle alastulokontaktia ja siitä putkeen, hui, olin varma että ranteet poikki. Hullu! Haluaisin että Daami alottaisi harjan ylityksen hieman aikaisemmin, jolloin joutuisi ottamaan kaksi osumaa alastulolle ja silloin osuma olis aika bueno.
Puomin koitti varastaa kahdesti ja kahdesti teki tyylikkään 2o2o. Keppejen kanssa välillä vähän malttiongelmaa joka ei tule talven aikana varmaan parantumaan kun en pääse niitä ottamaan usein ja vähän. Tehtiin myös muita vähän harvinaisemmin treenattavia, okseria, pituudelle jaakotusta ja takaakierto- päällejuoksu jaakotus kuviota joka oli hitaalle minulle aika haastava :D Oli taas mukavaa!

Tyhjensin kaappeja ja ryhdistäydyin ja myin facekirppiksillä koirien vaatteita, lähinnä uusia mutta inan pieniä. Hyvä että pääsevät uusiin koteihin, mutta ei oo mun juttu tuommonen kaupittelu :D Kovasti oli kyllä kiinnostusta.

Tällä viikolla on tiedossa hyvin vähänt töitä, ja nekin yöllä joten voin hyödyntää ne gradun tekoon joka työllistää nyt kans. Tutkimussuunnitelma, lähteistöä ja teoriaa pitäis olla ohjaajalle näytille. Keskiviikkona päästään vähän aksaamaan Timo Liuhdon yksärille ja perjantaina suunnataan Helsinkiin jossa tiedossa; koirakavereita, caraydan päivää jossa me kyllä aikalailla hengailuroolissa koska en uskaltanut ilmottautua treenaajaksi kun en tiennyt työvuoroista. Sunnuntaina messaria ja alkuviikosta Joensuuhun.

Toivottavasti tytöt ei aloita juoksujaan (joiden olisi pitänyt alkaa jo aikoja sitten) koska tiedossa on kaikkea hauskaa (treenejä ja Oodi poikaperron pitäisi tulla jouluksi) ja vähemmän hauskaa, nimittäin molemmat pääsee steriloitavaksi joulun tienoilla. Vihdoin!

Daami 3-vuotta!

Pöljä monsteri täyttää tänään JO 3-vuotta! Mihin tämä aika oikein karkaa? Mun piti niin ottaa seuraava koira vasta opintojen jälkeen mutta Daami tulikin vähän yllättäen. Tämä on kyllä yksi parhaista heräteostoista vaikkakin kaikenlaista on sattunut ja tapahtunut, eikä aina ollakkaan ihan ruusuilla tanssittu. Se ei ole mun silmissä maailman hienoin perro vaan se on just mun käsiin sopiva perro! Daami viettää synttäreitään köllien, metsälenkillä, eilen ostettuja herkkuja ja raakaruokaa popsien. Synttärilahjaksi tyttö sai uuden BOT alustan ja se onkin ollut kovassa käytössä kaikkien elukoiden käytössä. Sylvi-kissa esimerkiksi menee ihan koomaan nukkuessaan alustan päällä. Kyllä kissa tietää missä on hyvä olla.

Viimeksi ollaan treenattu agia kunnolla Tuulian treeneissä. Jälkeen olen käynyt kentällä varmaan kahdesti tekemässä keppitreeniä. Vire on treeneissä sen verran matala ettei jätä keppejä kesken. Olen silti vahvistanut niiden loppuun pujottelua virittämällä loppuun ansoja ja palkkaamalla keppien päähän. Ei stibluja. Avokulmaan tulo vinohypyn kautta on ollu haasteellinen. Putkesta tulo ei ole.

Tokoiltu ollaan myös aina agitreenien yhteydessä. Ruutua, hyppyä, metallia, paikallaan makuuta, sivulla maahan menoa ja perusasentoon tuloa, liikkeestä maahan ja seiso. Tokoilu on kyllä mukavaa ja erilailla ajatusta vaativaa molemmilta kuin agi jossa parasta on kun mennään täysii ja aivot narikassa ;)

Lisäilin koirien sivuille sairastelu-osion johon koitan listata meidän tytöillä olleita ja mahdollisia tulevia sairasteluita ja tapaturmia. Toivotaan toki ettei tarvi paljon listailla.

Tuulian treeneissä

Aamulla klo:4.00 herännyt Joensuusta ja julkisilla kulkeutunut takaisin Uuteenkaupunkiin, että kerkeää illaksi Turkuun Tuulian treeneihin. Vireystila oli meikäläisellä hiukan eri, mitä Daamilla :D

Treeni oli varsin hyvä, niin kuin yleensäkin. Päästiin tekemään persjättöjä, saksalaista, sylivekkiä, niistopersjättöä, A:ta. Harvemmin on tullu saksalaisia tai persjättöjä treenattua joten hyvä että nyt niitä tehtiin :D A meni hyvin. Ensimmäisillä höyryillä juoksi epäröimättä ja kun kiekat laski ja paketti alko pysymään kasasa alko neiti tuumaamaan, että "hei, eiks tässä pitänykki pysähtyä". Tämä näyttää hyvin sen miten sen vireystila tekee mahdottomaksi alussa malttaa, mutta kun sai ensin purkaa, alko opetetut asiat olla hyvin hallussa. Pitää vaan juoksuttaa A:ta ja palkata juoksusta. Vaikka pysähtyikin sadasosaksi niin lähti kyllä ilman lupaa sieltä taas jatkamaan rataa.

Fiilis hirveän hyvä ja radan tekeminen tuntui vaivattomalta. Kiva kun on kouluttaja joka potkii tekemään täysillä. Itsellä on vähän niin, että jos treeneissä itse kämmään, tai epäonnistun, ei se aiheuta mulle kamalia tunnontuskia itseäni kohtaan, enkä ruoski itseäni verille sen takia. Tämän takia ehkä meno on välillä vähän vetelää. Kouluttajan läsnäolo jo riittää, että tekee parhaansa ja näyttää mihin pystyy.

Tuulian mielestä Daami oli tosi liukas kaveri :D Kääntyi helkkarin hyvin ja sillä on mahtava moottori. Kääntyi kyllä tosi tiukasti, hieman liiakin, sillä aina sai olla irrottelemassa ettei tuu ihan jaloille. Pohja oli selkeästi alussa haastava. Daami ruopi aika kovasti, ei niinkään sutinu vaan kynsillä ruopi itseään liikkeelle, toki kepeillä meinas vähän rytmi pettää kun pohja ei pitäny. Kynsien ruovinta vaan kuului :D

Diivan vuoden vanhaa selkäkuvaa tiirailtiin. Ihan täysin ei voi sanoa onko yksi ylimääräinen nikama vai puuttuuko viimeisiä kylkiluita. Voipi olla osasyynä myös neidin kulumiin, kipuiluun ja ontumiin.

Sonjan treeneissä TSAUn hallilla

Raivis

Meilleppä ei kuulu ihmeitä.
Diiva ontuilee näin kun on ilmat kylmentyneet. On nyt ollut minimaalisilla lenkeillä, painimis ja rälläämis kieltä ja kipulääkettä noin joka toinen päivä. Samalla kun Daami menee kilpparikontrolliin, pitänee keskustella Diivan ontumisistaa. Carthrophenia nyt ainakin ja laseria. Pitänee keskustella PRP jutusta, mutta en oikein tiedä ryhtyäkkö semmoseen. Kortisonista en myöskään tiedä, laittavatko ja onko järkeä. Ontuvaa koiraa ei pysty kyllä katsomaan, kipulääke ja kortisoni ei ole pidemmän päälle vaihtoehtoja.

Daami on päässy pidemmille lenkeille yksin. En tiedä, mutta olisko se hiukan tasaantunu? :D Voisko se olla hiukan aikuistunu, täyttää pian kolme vuotta. Ai kauhee jos siitä tulis semmonen nössö mikskä olen sitä yrittäny taltuttaa ;) Niin se on mun murunen <3

Mää sain juosta ja juosta :P

Tänään päästiin Sonja Paavolan treeniin TSAUn hallille. Rata oli kiva, liikkuva. Ei semmosta mitä mä inhoon (mitä ehkä pitäis harjotella): tiukkaa paikallaan vääntämistä, ansaesteitä ja koiran pujottelua väärien esteiden omasta/ohitse oikeille. Tässä juostiin ja tultiin lujaa tilanteisiin, luotettiin koiraan ja irroteltiin sitä kun ohjaajan jo piti liikkua toiseen suuntaan.
Sonja on jo toinen tai kolmas kouluttaja joka sitä mieltä, että Daamilla on luontaisesti hyvä juoksu A :D Tulee harjan yli hienosti ja osuu kontaktille mainiosti. Tämä huomio tuli Sonjalta kun Daami ei pystyny siitä vauhdista ja sillä harjan ylityksellä pysähtymään kontaktille. Siitä sitten annoin juosta vaan läpi sanomatta mitään, seuraavalle esteelle. Pitänee tätä nyt vahvistaa etupalkalla ja ehkä heittopalkalla. En osaa yhtään kouluttaa juoksukontakteja mutta samapa tuo :D Ei ole niin vakavaa. Ja mikä parasta, tämä on koiran kropan kannalta ehdottoman hyvä, sillä rikkoisi varmasti tuolla lennolla A:lla etupäänsä. Katsotaan ja mutustellaan. Ihmekkään kun olen ihmetellyt miksi helpolla tulee läpi, ei vain kovin hyvn pysty niistä vauhdeista stoppaamaan. Ja nyt pääsen siitäkin hirveestä vaatimisesta kun koiralla ei ole malttia stopata ;)