Torstaitreenit

Aurinko on paistanu joka päivä <3

Diivan tassu alkaa olee hyvällä mallilla. Voi olla, että ensimmäinen treeni ni se on auki taas, mutta sit mennää puudutukseen ja poistamaan se, ei muu auta. Kohta ei oo neidin anturoista mitää jäljellä kun aina saa olla niitä leikkelemässä. Eniten ketuttaa kun ihmiset viskoo ja rikkoo noita lasipulloja tuonne ulos. Ens viikolla ajattelin jo ottaa treeniin mukaan. Nyt ollaan tehty vaan jotain pientä mikä ei aiheuta sen suurempia nopeita sivuliikkeitä tassuille.

Torstaina käytiin treenailemassa. Oli vähän montaa juttua Daamille, mutta neiti oli ihan iskussa..:) Diiva teki hyppyjumppaa, etäisyyden ja korkeuden arviointia ja okseri systeemiä..:D Diivalla niin hyvä hyppytekniikka, ei valittamista. Kerran ponkas kaks väliä mutta lelun paikalla saatiin ponnistus siihenkin väliin.
-Alussa radanpätkää. Vinoja hyppyjä, esteiden ohi menemisiä, pussia, muuria, sivuirtoamista. Tosi jees. Ihania pieniä oivalluksia, ja pienellä vihjeellä tuo pentu jo osaa ihan vinon hypyn tehä ja lukea rataa ja bongata esteitä. Ihana<3 Joissakin kohdin tuntu kuin olisi aikuisen ja osaavan koiran kanssa tehny. Siitä tulee varmasti juuri mulle sopiva ohjattava. Ei liian nopea (kun kuitenkin haluu tehä tosi tarkkaa) mutta aika easysti ohjautuva tapaus. Ihana kun se radalla on mulle hiukan nöyränä, muuten ei koskaan...;)
-Daami treenas kans okseria ja etäisyyden + korkeuden arviointia. Vähän oli epätarkkuutta, kropsutteli rimoja ja kerran ponkas kaks väliä. Pitäis treenata useammin, lähinnä etäisyyden arviointia, en tiiä mistä toi rimojen kropsuttelu johtuu, ehkä sitä ei paljo rimat kiinnosta..:)
-Pari rengasta radan osana. Hyppy-rengas ja putki-rengas-hyppy. Kerran putkelta tultaessa tuli hyvin renkaan mutta joku aiheutti sen että rengas rymis jonku verran. Oisko sen verran matalan hypyn tehny.
-Keppejä, lähinnä avokulmaa, ja päästiin jo tosi kapeaan kujaan keskiosasta. Huomas heti että neiti pohti hommaa mutta kertaakaan ei tehny väärin. Hiukan aiheutti ihmetystä ja hidastusta, mutta eihän sitä voi täysii tykittääkkään samalla lailla ku avonaista kujaa.
-A:lla kolme toistoa. Suurempi riehuminen alko olla jo pois, joten vire oli hyvä aalle että 2o2o onnistu. Hiukan joutu eka antamaan pidätettä hihnalla, tokalla kerralla selkeesti himmas, kolmannella otin irti remmistä ja oli hyvä, mutta hiukan peppu putos.

Nukun talviunia, älä herätä <3

Oon ollu aika onnellinen, tosi pienet asiat saa mut nykyään hyvälle tuulelle, niin hyvälle, että välillä isommistakaan jutuista ei tuu niin hyviä viboja. Onnellisuuden väreitä on saanu aikaan ihanat aamulenkit, samoin iltamyöhällä vaelletut kilometrit murujen kanssa. Edistymiset, joita harvemmin huomaa mutta huomaa siitä kun saa itsensä kiinni miettimästä minkälainen Daami oli pentuna tai paremminkin teininä...:D Ykskin päivä huomasin kiinnittäneeni huomiota lumen päällä oleviin pieniin mustiin roskiin, ja hymyileväni samalla kun ajattelen miten Daami ihan pienenä noukki kaikki pienet mustat lumen päältä mitä vaan näkyvissä oli..<3 Tosi paljon ihania edistymisiä, ja ihan vaan sitä ihanaa kun noi mun rakkaat on niin ihania, ja Daami on ihan mun Mocca kakkonen <3 Kyllä meillä loputon ikävä on kaikkein tärkeintä, itkeä saa kyllä itsensä uneen useammin kuin huvittaisi.