torstai 21. helmikuuta 2013

Diivaa ja pentuja kattomassa

Voi ei miten ihana oli nähdä Diivaa pitkästä aikaa. Neiti oli onnellinen kaikesta huomiosta ja suukoista ja tietysti kyyneleistä mitä pitkän jälleen näkemisen jälkeen tuli <3 Pentuja ei olis saanu ollenkaan huomioida vaan äitikoiraa. Ensimmäiseks Diiva ulkona riehuessa varasti mun lapasen (joka klipsulla kiinni hihassa) retuutti raivolla ja pöllytti lumessa, palauttaminenkin tuntui nihkeältä, vaikutti hiukan loukkaantuneelta kun olen hänet kylään jättänyt..:)
Diiva oli niin innoissaan lenkillä ja riehus vapaana ja juoksi kauheilla pöläreillä mun luokse. Daami ihan intona mukana, ja yritti kyllä komentaa Diivaa, ilmen mitään vaikutusta, vaikka rähinä oli kova. Tokoilumoodi ei ollut paras tarkkuutta, rauhallisuutta ja keskittymistä vaativiin liikkeisiin. Luoksetulon pysäytys, seuraaminen ja yks kauko, onnistui hienosti. Seuraamisessa intoilua että malttoi pysyä oikeassa kohdassa. Luoksetulo hieno. Kaukossa maasta seiso, oli loisto. Takana olevalle lelulle vaan oli kauhee hoppu.
Daami leikki Ixin kanssa yllinkyllin, ja oli muutenkin todella reipas. Pieni ilopisuttelu sais loppua.


Daamille tuli oma lapsuus mieleen, halus takas kaltereiden taakse.

Poika vilkuttelee

Kutikuti

Olen hurmuri

Äitikoira

Niin suloista

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti