Voi voi..! Muutaman epätoivoisen hetken jälkeen, pohdinta tuon pikku pirulaisen kasvatuksesta on tuottanut tulosta. Pienet ongelmakoiran elkeet on saatu kuriin, ja sehän on kiltistynyt! :D
Sillä välillä niin mahotonta käytöstä mua ja mun komentoja kohtaan, että heikompaa hirvittää, esim. mua..:) Voisi kuvitella, että suhde on aika hakosalla, mutta nyt tuntuu, että kunnioitusta alkaa löytymään. Itse kun ajattelin, että tuon voisi antaa olla pentu vielä pitkään, mutta rajoja on jo laitettava, maltillisesti kuitenkin, sillä onhan se ihan pikkupentu vielä.
Ylenpalttinen pentuhössötys ja huomioiminen on pitäny lopettaa.;) äää..olis niin kiva vaan kölliä sen kanssa ja huomioida koko ajan, suukotella ja mörryttää. Kun huomio ei tule ilmaiseksi, ja täysin turhissa tilanteissa, neiti on hokannut, että kannattaa ehkä oikeesti kuunnella ja olla vähän nöyrempi tuota kohtaan. Aluksi olikin neiti ihmeissään kun ei millään sitten saanu huomiota, ei sillä että roikku vaatteissa, pomppi päälle, kaato juotavat läppärille ja sohville. Neidillä tuli vähän kiukku jo kun ei edes komennettu missään vaiheessa..;) Muristen se juoks mun perässä ku ei mitään huomiota saanut vaikka kuinka yritti..:)

Nyt huomiota tulee rauhallisesta maltillisesta käytöksestä, kun odottaa ruualle pääsyö ja ottaa katsekontaktin, sekä ovista kuljettaessa kun istuutuu, ottaa kontaktin niin pääsee menemään, tämä maltin opetus on varmasti hyväksi ihan noin harrasteluja ajatellenkin..:D Treenatessa ja hullutellessa sitten ihan täysillä mukana. Sitä ei paljon tarvi hetsata. Vaikeeta kun ei halua olla täysin natsi tuota pikkuista kohtaan, mutta kun ei sen voi antaa olla täysin vallatonkaan. Saa nähdä mitä tulee..:)