Vikonloppu oli aika häsäämistä kun oli talo täynnä sukulaisia ja välillä vaihtui toisiin. Toki tekee pennulle hyvää, mutta huomaa neidin mörköiän kyllä tuleen aika tohinalla. Saattaa epäillä ihan ihmisiäkin jos istuu vaan hiljaa ja tuijottaa pentua, ei heti pentumaisen hullunrohkeasti juokse syliin, vaikkakin aika nopeasti kun ei tee tilanteesta numeroa. En tykkää kyllä yhtään tuommosesta käytöksestä, mutta kuuluu tähän ikään olennaisesti, pitä olla kärsivällinen. Diivalla en muista kyllä että olisi arkaillut juurikaan, Mocca kyllä, onhan se edelleen pidättyväinen.
Treenailtu ollaan perusjuttuja. Tasapainolaudan kanssa syviä lihaksia rauhallisin harjottein. Daami pakkaa häsäämään niin ettei harjote meinaa oikeen onnistua..:D Mocca oppi ehdottomasti nopeiten takapäällä laudan kierron, Diiva vähän hämillään koko touhusta, se ei oikein opi millään namiohjailulla eikä pienillä pakoteilla. Esim peruuttamista harjoteltiin; Daami tarjoaa pakkia kun pitää kättä nenän edessä ja kun ottaa askeleen naks ja palkka. Mocalle toimii kevyt työntäminen nami nenässä +naksu ja pallolla niin että seison, otan askeleen kohti. Diivalla toimi vain pallon kanssa ja itse seisoen, neiti kyllä tarjoaa pakkia ja kaikkea muutakin kunhan vaan saa pallon..:D
Naapurin lapsoset on kovin innostuneita meidän koirista. Tulevat pimpottamaan ovikelloa josko saisivat silittää koiria. Daami pöhisi taas tosi kauan kun tulivat. Hain nannaa jota saivat antaa ja repimislelunkin jolla saivat leikittää Daamia. Onnistu hienosti ja pentukin rentoutu, toki kaikki nopeat liikkeet, päin juoksemiset ja tuijottamiset on lapsille vielä ominaista ja Daami saa luvan tottua.

Aksatreenit meni vallan mainiosti. Mocan kanssa ahtaassa paikassa tehdyt kikkailut (mun mielestä vaikutti japanilaiselta jolla yritin saada koiran ensin hämyhypyn ohi oikeaan putkenpäähän) ei toiminu sitten millään, se on niin mahoton ku vois ees vähän kattoo mitä mä koitan sille viestiä..:D Mocalle vähän myös kontaktien etätreenausta.
Diivan kanssa piiiiitkästä piiiitkästä aikaa aksaa tuloksena hyvä hyvä mieli ja ainakin kolme mustelmaa käsivarsissa. Se oli ihan pinkeenä, tehtiin vähän vauhti jeejee suoraa ja kontaktien muistuttelua ja kontaktien etätreenausta myös. Ältsin kivaa. Tehtiin myös kääntövääntörata mitä Mocan kanssa en saanut menemään ja Diivan kanssa nämä japanilaiset niin täydellisesti heti laakista...:D Siis se tunne kun todistaa toisella koiralla että osaa myös vähän ohjata..;) Diiva on kyllä radalla ihan ajatustenlukija. Hassua, mutta kelpaa..;)
Daimin kanssa ei mitään erityisen huipputreeniä tehty. Isojen koirien huuto ei helpota keskittymistä. Hiukan siivekesuoraa, joka on helppo päässä odottavan lelun kanssa, ilman sitä ei oikein ohjauksiin vielä lähde..:) Samoin jos avustaja oli palkkaamassa ja heiluttamassa repimislelua, ei ihan heti ymmärtänyt, että lelu siellä on...:) Lisää siis treeniä avustajan kanssa ja pakko vissiin yrittää pikkuhiljaa siirtyä myös vähän siihen, että se palkka ei ole näkyvillä jonne vaan päättömästi posostetaan. Katsotaan miten edetään. Tehtiin myös sylkkäreitä putkelle ja hypyn kautta putkeen loivalla mutkalla ja tässä monesti karkaskin siivekkeen jälkeen palkalle ja sai olla aika muurina, että sai "ohjattua" putkeen..:D Lue: työnnettyä..:D

Illalla vielä pidempi lenkki isojen kanssa ja koirien ohitukset vapaana sujuu kyllä. Diivan ajatuksia pitää vielä välillä häiritä kun korvat höröllä tiirailee vastaantulevia.
Huomenna meikäläinen viettää päivän töissä, joten koirat lenkkeilevät porukoiden kanssa ja illalla taidan tekasta yhden jumppatreenin. Daamin kanssa pitäis lähteä taas vierailukierrokselle pöhisemään..:)