Lauantai aamulenkki alko markkinoilla vierailulla. Oli hyvä kokemus, sakkia oli ihan tungokseksi. Daami on alkanu hakeutumaan kaikkia lapsia nuuhkimaan. Ihan jees suuntaus. Toki monet lapset pelkää koiria joten reaktiot on mitä moninaisempia, varsikin kun ei viitsi ihan tiukalla remmillä kokoajan kiskoa koiraa, annan mahdollisimman rennosti palloilla. Tämä osottautu aika vaikeeks kun neiti könys ihmisten sormia haistelemaan, hyppimään päin ja kasseja nuuhkimaan.
Lauantaina oli tarkotus menää vielä hallille tekemään muutama toisto kujilla, hiukan A:n kontaktin sisäänajoa (koko aata en uskalla vielä hetkeen tehdä) ja keinun seuraavaa vaihetta missä se jo hiukan keikkaa. Hallilla oli kuitenkin VÄHÄN venynyt motivointikoulutus joten tyydyttiin tokoilemaan hallin pihalla.
Diiva teki ihan lyhyen pätkän kaukoa tosi hienosti eikä yhtään edistäen. Luoksetulon pysäytystä alko niin helkkariks ennakoimaan ja lopulta heittäyty melkeen mun eessä maahan, että tyydyin tekemään läpijuoksua siinä pääosin. Seuraaminen alkaa olee aika jees, helpompaa ja helpompaa kokoajan, juoksuosuudessa Diiva on hyvä. Paikallaan askeleet toimii muuten hyvin mutta taakse päin askeleet aiheuttaa samaa pomppimista mitä Mocalla. Onneks tähän on hyvät niksit, katsotaan tehoaako Diivaan.
Daami oli sitten torstain surkeesta esityksestä kehittyny huimasti. Sivulletuloa tarjoaa jo paljon ilman suurempaa apua, palkka tulee nyt toisesta kädestä ja muutamia lelupalkkojakin. Ei ollenkaan menny keskittyminen vaikka vaihtelin lelun ja namin välillä. Seuraamisessa päästiin jo todella pitkälle, paikka pysy hyvin, inan taaempana mitä Mocsulla ja Diivalla, sattuneista syistä..:D Mutta siinä päästiin jo imuttamisesta eroon ja narupallopalkkaan. Jauh. Siistii, vaikka lelu oli näkyvillä keskitty seuraamiseen ja pysähtykin sivulle pienellä namiavulla. Muutama asennonvaihto myös ja luoksetulo. Luoksetulo hiukan hidastunu tuhansien ohijuoksujen takia, mutta nyt tuli sivulle..:D
Tänään piti mennä treenaamaan mutta olen ilmeisesti, vielä tuntemattomasta syystä, hommannut itselle takareiden revähdyksen. Kaikki lenkkeily tekee jo tiukkaa ja sain kuin sainkin aamulenkistä juuri ja juuri tunnin mittaisen. Tyydyin lähtemään Daamin kanssa sosiaalistumaan kaupunkiin ja tulikin monenlaista taas vahvistettua. Äänekkäitä lehti-imureita, kerääjiä ja puhaltajia, kirkuvia lapsia ilmapalloineen, rullatuoleja, rääyhääviä koiria ja ulkona odottamista kun minä asioin sisällä. Ulos jääminen oli aluks vaikeeta, muutaman muistutuksen jälkeen neiti istu ihan hiljaa odottamassa vaikka vähän intoa pidätellen otti mut vastaan. Koiriin se ei kiinnitä mitään huomiota. Lapsia meni suoraan haistamaan, niin edestä kuin takaakin ja kiljahdukset ja äkkinäiset liikkeet ei aiheuttanu haukkumista. Aika super. Hyvä nyt kun se on saanut itseluottamusta noiden pienten kanssa, nyt on hyvä saada kokemuksia ja harjotusta niiden kanssa olemisesta.
Kaupunkireissun jälkeen jätettiin Daami yksinoloa harjottelemaan ja lähdettiin Diivan kanssa ulos treenaamaan ja lenkille. Yhden palautteen annoin Daamille haukkumisesta minuutti siitä kun olin oven sulkenu. Tämän jälkeen ei inahdustakaan.
Diiva treenas aluksi avaimen etsintää (puistonpenkillä, kukkapenkissä, lehtikasassa), kyllä se on koiran työtä käyttää nenää ja niin kuin vanha tekijä hyppii eri tasoille etsimään hajua. Hyvin nappaa hajun jo kaukaa mutta täydellisessä paikantamisessa vielä häsäämistä. Nuuhkuttelujen jälkeen tehtiin lipputankojen kiertoa. Itse rampajalkana olin paikoillaan ja koira teki hommat.
Tokoilussa kiertojen kautta yks pysäytys seisomaan ja toinen maahan. Kaukossa edisti mutta väänsin rautalangasta ettei asiaa ole mun luokse vaan ennemminkin pakkia. Eka toisto oli hankala kun jätin lelun taakse koiran huomaamatta. Sitten kun tajus että lelu onkin siellä, nou hätä, alko pelittää. Pitää häivyttää lelun käyttöä aika paljon, Diivan kanssa muutenkin koesuorituskestävyyttä treenattava mikäli kokeeseen asti joskus päästään..:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti