torstai 7. marraskuuta 2013

Huomenna paluu Joensuuhun

Daamin taka-aitauksessa olo on tätä luokkaa "äitiiiiii tuu leikkiiimäään".
Sunnuntaina metsälenkkeiltiin Nemo ja Rode perropoikien kanssa. Daami intoutuki juoksuttamaan Rodea 3kk perässään ja oli todella kärsivällinen, eikä kertaakaan kurmuttanu pentua..:D Olivat ilmeisesti kovin samalla aaltopituudella, mutta Rode on kyllä hieno poju, etten yhtään ihmettele kun tulivat Daamin kanssa juttuun.
    Maanantaina ei puuhailtu sen ihmeempiä, kotettiin Daamin kanssa käydä vähän kaupungilla ihmettelemässä, mutteipä sieltä mitään uusia kokemuksia saatu, ellei huutavia juoppoja lasketa..:D
    Tiistaina olikin aikamoinen myrsky, puita kaatuili ja meinas tukka lähtee päästä. Mun piti ottaa Daami mukaan Raumalle vähän käpöttelemään kaupungille mutta keli oli niin hurja, että päädyin visusti pysymään kaupoissa sisällä..:D Daami jäi kotiin.
    Keskiviikkona aamupäivästä lähdettiin jälleen Laitilaan ulkoilemaan ja treenaamaan. Haettiin Alli ja Ruuti perrot mukaan ja vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei puuttunut..:) Treenasin koko sakin kanssa aksaa..:) Diiva teki lyhyen pätkän vain ja väistyi nuorempien ja osaamattomien tieltä, lahjattomat treenaa..;) Daami teki vauhdikasta radanpätkää jossa puomi osana. Tosi superisti teki vaikka välillä vauhti meinas tehdä tepposet ja maahan asti kerran tultiin puomilta, sitten vaan uudestaan muutaman esteen päästä, että saatiin se vauhti mukaan.
Alli treenas samaa pätkää ja Ruuti teki vaan vinoja hyppyjä, putkea, hyppyjä ennen ja jälkeen putken. Reipas pentu sekin kyllä. Oli kovin innoissaan, ja ainut noista kolmesta joka on kovin ihmisystävällinen treenattava..:D Ei pure, ei pompi.
Treenin jälkeen sosiaalistuttiin räkyttävään bostoniin. Diivasta huomaa että se on tottunu, Daamista huomaa että sillä on hyvät hermot ja tietää miten käyttäydytään määrätietoisesti tuommosten epävarmojen koirien kanssa. Alli meinas välillä ärjästä takas, ja Ruutia vähän jänskätti.
Metsälenkillä vauhtia riitti neidoilla. Kyllä koira on lauma eläin, nauttii aika paljon kun saavat porukassa remuta. Olen kuitenkin erityisen onnellinen näistä kahdesta, joista toinen jo todella rauhoittunut..:D Kolme nuorta remmissä tuntu paikoin aivan mahdottomalta tehtävältä.
4h ulkoilun jälkeen lepäiltiin tunnin verran ja ajattelin lähteä Daamin kanssa ohitustreeneihin jossa oisin halunnu treenata ihmistenkin kohtaamista, koirathan tuo osaa ohittaa. Ketään ei kuitenkaan treeneihin tullut joten tyydyttiin kävelemään pimeässä jossa vastaan tuli lapsijoukko pyöräillen ja kävellen ja muuten remuten, ihminen fillarin kanssa joka täynnä ryjää, grillillä asioivaa kanssaa ja siinä penkillä istuskelevia ja tuijottavia ihmisiä. Suunnattiin siitä kyläilemään lapsiperheeseen jossa Daami, ilmeisesti rauhalliseta mielentilasta johtuen oli enemmän kuin sinut lasten kanssa..:D Köllötteli puolvuotiaan sylissä naama naamaa vasten ja iloisesti kohtas maassa konttaavat ja makaavat, möyrivät ja mölyävät muksut. Hieno Daa! Edes konttaava isompi lapsi ei saanut aikaan komennusta, vaan katsoi lasta, katsoi mua taakse, katsoi lasta ja tuli luokse. Selkeesti oli että "sano nyt nuille että ovat kunnolla"..:D Kyllä se paljon edistyny on.

Aamu-uninen
Tänään piti mennä näyttelytreeneihin mutta saatiinkin parempi treenitarjous Tuulian tekniikkatreeniin kelpokoiralle. Suunnataan sinne Diivan kanssa ja jätetään Daami mumerolaan ja vietetään ykkösluokan aikaa Diivaliinan kanssa. Illalla vielä lenkille perroporukalla kun sitten perjantaina otetaan junan suunta Joensuuhun jossa meillä hyppykoulutus lauantaina ja sunnuntaina.

Mocca, kova ikävä ja epätodellinen olo edelleen.
Pyhäinpäivän kynttilä Mocalle<3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti