Laatuaikaa

Diiva lähti kasvattajan luokse pentulomalle (sekä tekemään omiaan että pakoon tuota kaameaa kakaraa) ja Mocca mummolaan omalle pentulomalle..:) On kyllä ihan hirveetä elellä yhden koiran kanssa..:O En ikinä pystyis. Mocan piti jäädä mumerolaan jo tammikuussa lievittämään mumerolan perropentu-kuumetta. Ennemmän ovat kyllä multa "vinkuneet" Moccaa tai Diivaa, mutta enhän mä pysty omiani antamaan. Tammikuussa jo vähän lupasin että Mocca voi jäädä hetkeksi, mutta oli ehkä surkein yritys ikinä..:D Muutama päivä jo ennen lähtöä aloin näkemään painajaisia ja miettimään että jos se lähteekin mukaan..;) Eihän se tommosen riekkuli pennun seurasta oikein nauti joten olis ollu ihan hyvä antaa Daamin vähän kasvaa ennen kun päästää sen kiusaamaan Moccaa. 
           Nyt kuitenkin molemmat isot ovat "maailmalla", saan keskittyä pentuun kun sillä on paras kiintymisikä. Ja sen kyllä huomaa..:O Seuraa joka paikkaan ja hakee huomiota. Nyt on myös hyvä opetella kerrostaloelämää kun isot eivät ole vahtimassa (ne kun ovat omakotitalon kasvatteja) ja opettamassa huonoja tapoja. Yksin olo sujui tänään jo täydellisesti. Ei yhtään tarvetta tehty sisälle 6tunnin aikana..:O Huippu pentu...! Leluilla oli leikitty, aktiivipallosta namit syöty ja luuta natusteltu. Ihanaa kun osaa eritavalla kiinnittää huomiota tällaisiin perusasioihin mitä ei osannut silloin Mocan kanssa, siksihän se onkin vähän liian mun perään..
         Diiva valmistautuu kasviksen lukaalissa pentujen tuloon. Neidillä oli kuulemma karvaa niin paljon että olis pitäny trimmeri postittaa mulle..;) (meijän trimmeri mumerolassa). Pääsi nyt niistä, ja alta paljastui sievä kumpu. Isoa pentuetta ei ole tiedossa, itse veikkasin 3 pentua, ja sellainen sieltä on mitä todennäköisimmin tulossa. Toivottavasti 1+2, kaks tyttöä. Sporttimamma pitää siis linjoistaan huolen, tällöin projekti ei ole myöskään liian rasittava vaan pääsee hyvissä ruumiin voimissa taas treenaamaan kun pennut lähtevät.
         Mocalla on mennyt hyvin. Oli innoissaan mennyt mumerolaan, kiertääny paikat ja haistellu, ettei kissat vaan ole kylppärissä, huiskuttanut häntää, suukotellu ja hakenu luun syötäväksi. Oma lampaantalja nojatuolikin oli löytynyt nopeasti jossa on kiva letkotella ja vahtia taloa. Se on oikeasti hyvä vahtikoira, niinkuin perron pitääkin...;) 

Viimisissä treeneissä Mocca näytti parastaan. Se on alkanu olemaan todella hyvin kuulolla ja toimii niin kuin kuuluukin, täydellistä. Ihanaa kun nyt harvemmin alkaa ärsyttää kaarteiden valuminen, joihin olen täysin ollut syyllinen ennen. Treenikaverit ihmetteli miten olen saanut Mocan toimimaan niin kaukaa ja niin itsenäisesti. Luulen että suurin vaikuttaja on Mocan luonne, itsenäisyyttä riittää, taistelutahtoa (yrittää ja tekee kaikkensa), sinnikkyys, toimintakyky ja osaa myös tehdä omia päätöksiä..;) Mocca harvemmin tarvitsee minua esimerkiksi radalla.
      Daami-Dampe oli mukana. Häkissä olo alkoi jo sujua. Jästi ei paljon itseensä ota ja on järkyttävän itsevarma. Mitkään toisten koirien rähinät, haukkumiset yms. ei tuota haitanneet. Häkissä murisevat tai räkyttävät koirat käytiin haistelemassa niin että nenä työnnettiin häkkiin..:) Kaikkia koiria mentiin tyylille ominaisella tavalla tervehtimään, suoraan päin ja yritä nousta niskan päälle. Mielestäni liian itsevarma, ja haastaa tuijotuksella isoja koiria. Hurmasi myös kanssatreenaajat olemalla oma itsensä, retuttamalla lelua ja kaikkea mitä käteen sai, tervehtimällä kaikki ihmiset, koira, tavarat ja mitä ikinä vastaan tuleekin. Aika huippua! (koska nää vaaleenpunaset lasit lähtee pois? ;) )

Tänään ollaan käyty pienellä lenkillä kun ihmiset pääsi töistä joten liikennettä oli (riekkui kaikkien perään, halusi juosta fillareiden ja autojen perään, samoin jäädytyskoneen). Luin tenttiin kun neiti nukkui kainalossa päikkärit..;) Naksuteltiin hiukan kontaktia, sivulle tuloa ja tasapainoalustalla. Tänään ruokakin tuli vain 3kertaa koulun takia, mutta vielä pyrin 4annokseen. Huomaa kyllä että pissaamistiheys on vähentynyt.