Torstain tokot

Tänään tokoiltiin ihan ryhmätreeneissä.
Aluksi Daami jatkoryhmässä. Niin mikä jatkaja se on kun ei se ole vielä edes aloittanu..;) Eikä siitä tokokoiraa tule..;) Noo, yhdessä puuhaaminen on aina hyväksi suhteen, kontaktin kehittämisessä ja tekemään oppimisessa.
Treenattiin:
-Sivulla oloa, kontaktin ottoa
-Sivulta maahan menoa, maassa makaamista häiriössä
-Istumassa ja seisomassa pysymistä
-Liikuttiin ja käskettiin koira maahan
-Tokohyppy yhdellä levyllä, ihan vain hypyn ylittämisen harjoittelua
Daamin keskittyminen tokoiluun on aika lyhkästä. Pitää vaan vaatia, mutta pitää muistaa, että se on pentu ja pitää antaa myös vapauksia vaikka ryhmän muut vanhemmat koirat treenaiskin kokoa ajan. Sivulle tulon käsiapuja pitäis vähentää pikkuhiljaa, muuten toimi ihan täysin tasonsa mukaan.

Alkeiden jälkeen oli kilpailevien tokotreenit. Diiva pääs niihin.
Treenattiin:
-Ruutua, näyttöruutuna: Vaikee Diivalle, mutta selkeetä ajatustyötä vaativa tapa kouluttaa ruutua. En tiedä sotkeeko vanha huijaustapa (lelu ruudussa välillä). Itselle vaan kriteerit selkeiksi ja treeniä, niin uskon, että on Diivalle oivallinen tapa oppia ruutu.
-Tunnaria: Huippuu jeee, super! Ainoastaan yks huono puoli, tehtiin kaikki toistot samalla kapulalla jolloin kapulaan jää kuola ja koira haistaa siitä, että on oikea. Tehtiin ruohikolla ja oli oma ja yks väärä. Varioitiin oikean ja väärän paikkoja, milloin väärä edessä ja oikea takana, rinnan, jne jne. Jauuuu! Didi on niin tajunnu tunnarin. Hyvä nenäkoiraspanieliperro! Meni ruohikossa innoissaan ja vaikka törmäs väärään, ilmeestä näki, että ei tätä pidä ottaa ja etsi oman. Täydellinen oivallus on tullut. En ole ikinä sitä tavotteellisesti treenannu, vaan ihan muutamalla kapulalla sillontällön, niin harvoin, että välillä tuntuu väärältä vaatia koiralta, että osais tuoda oikean kun en ole ollut varma onko se hiffannut tunnaria. Tunnari tuntuu kuitenkin suht easyltä opettaa perroille.
-Paikallaan oloa: Olin itse piilossa ja kouluttaja teki kaikkensa saadakseen koirat ylös. Leluja lenteli, samoin nameja, nameilla käytiin houkuttelemassa nousemaan, mutta pysyi hienosti. Vielä kun olin koiran rinnalla yritti kouluttaja saada koiran nousemaan maasta, mutta pyysin vain Diivalta kontaktia ja palkkasin omilla nameilla. Pari kertaa pääsin antamaan palautteen kun meinas venytellä häirikön namien perään.
-Liikkeestä istu, maahan ja seiso erottuu hyvin.
- Hyppynouto sekä metallilla että puisella, tosi buenot. Koira tykkää jo pikkuhiljaa niistä. Metallia isolla kapulalla ja pitoharjotuksia. Super!

 Niinhän mun piti priorisoida näitä harrastuksia ja jättää tokoilut Diivan kanssa vähemmälle kun en ole osannut sille opettaa vireen säilymistä tokokokeessa jossa palkkaa ei tule, ja olen sillä saralla ei valmiin koiran vienyt kokeeseen ja vaihtanut luokkaakin vielä liian nopeasti. Se on kuitenkin niin ihana, ei ehkä aina ole/tee täydellisesti (hei halooo, kukapa tekis) mutta aina se kuitenkin antaa kaikkensa ja yrittää parhaansa. Paremmalla kouluttajalla se olis täysin pro.